Kopwe Wenechar Fansoun Meinisin?

ARAMAS meinisin ra wenechar fän ekkoch; eli, chommong ra wenechar lap ngeni fansoun meinisin. Nge fitemön ka silei pwe ra kan achocho le wenechar fansoun meinisin?

Ikenäi, inaamwo ika aramas rese kan wenechar lon sokkopaten kinikinin manauer, nge ra silei än Kot ekiek usun wenechar. Äwewe chök, lap ngeni aramas ra silei ewe awalüen allük me lein ekkewe Allük Engol, a erä: “Kosap solä.” (Ekistos 20:15) Iwe nge, chommong ra ekieki pwe mi wor atun mi öch ach sipwe solä are tunosolä. Sipwe nengeni ülüngät sokkun napanapen solä aramas ra kan ekieki pwe esor ngawer.

Itä Esor Ngawen Solä Ika Sia Osupwang?

Emön nöüwisin Rom a erä: “Osupwang, iei populapen än aramas atai allük.” Eli emön mi osupwang a meefi pwe esor ngawen an solä, iwe, chommong ra tipeeü ngeni. Nge met meefien Jises usun ei mettoch? ‘A fokkun tongei’ ekkewe mi osupwang. (Mattu 9:36) Iwe nge, ese fokkun tipeeü ngeni ar repwe solä, ese lifilifil nonnomur. Iwe, met emön mi osupwang epwe föri?

Kot a tongei chokkewe mi älleasochisi seni wenecharen letiper, iwe, epwe efeiöchü ar achocho le kütta met ra osupwangan. (Kölfel 37:25) Iei met Paipel a pwonei: Jiowa “esap mwüt ngeni ekewe chon pwüng pwe repwe echik, nge a alichipüngü ekewe aramasangau pwe resap angei mine ra mwäräkichiti.” (Än Salomon Fos 10:3) Emön mi osupwang a tongeni lükü ei pwon? Victorine a lükü.

A weires nonnomun manauen Victorine pun a mä seni pwülüwan me a wor nimmön nöün semirit. Lon fönüan we, a fokkun kükkün älillis seni ewe mwu fän iten ekkewe mi osupwang. Solä a chöüfetäl lon leenian we, nge i ese ekiekin solä. A wenechar le amömö pisek woon al pwe epwe atufichi manauer. Pwata a amwöchü an wenechar?

Iei alon: “Äkkäeüin, ua lükü pwe Kot a wenechar, iwe, i epwe tuppwöl ngeniei ika ua äppirü i. Oruuan, nei kewe repwe tongeni chök käeö wenechar ika ra küna pwe ngang emön mi wenechar.”

 Met mwiriloon an achocho? “A wor enem möngö, üfem, me leeniem. Pwüngün, pwe fän ekkoch, ua fen tingor älillis seni chienei kewe, äwewe chök, ar repwe älisikem ren moni ren weiweitään äm aupwe säfei. Iteitan ra ataweei ai osupwang. Pwata? Pun ra silei pwe ua kapas wenechar nge use tingorer lap seni met ua osupwang ren.

“Nei kewe semirit ra määritä ngeni aramas wenechar. Emön chon ori a küna fiteföü föün senis woon ai we chepel me eisiniei ika use lolilen ika nei kewe repwe angei. Ese lüküei lupwen ua erä pwe nei kewe rese tongeni angei. A sotuniir, nge ese pwär ngeniei. Le monomon chök, a likiti rüüeföü moni mi watte aücheaar lon imwem we, ikewe ekkewe semirit repwe mwittir küna me ie. Sorotään, a liwin nge a mäirü pun mi chök nom ekkewe föün moni ikewe ie. “Ai pwapwa ren nei kewe mi wenechar a lap seni pwapwaan ai pisekini chommong pisek.”

“Meinisin Ra Solä”

Solä a chöüfetäl lon ekkewe leenien angang. Ina popun, a iei meefien chommong, “Pwata usap pwal solä nge meinisin ra solä?” Iwe nge, ewe Paipel a erä: “Kosap eti eu mwichemongun aramas le föri mine a ngau.” (Ekistos 23:2) Victoire a älleasochisi ei kapasen fön. Nge mei wor sopwöchün?

Lupwen a 19 ierin, Victoire a angang lon eü kompenien fför apüra seni ewe irä itan palm. A küna pwe ekkewe 40 fefin chon angang ra solälong föün ena irä lon ar kewe pasikit. Iteiten wiikend, ra kan amömölo ekkena föün nge ükükün möön a löllö ngeni peioffur ülüngät are rüanü rän. Victoire a apasa: “Meinisin ra solä. Ra ekieki pwe upwe pwal fitiir nge use, pun ua ereniir pwe upwe chök wenechar. Ra esiitaei me ereniei pwe upwe chök lus.

“Eü rän, särin äm angang, ewe pos a cheki meinisin äm kewe pasikit. A küna pwe meinisin ra masou ren ekkewe föün palm, chilon chök ai we. Lon ena chök atun, ekkoch ra katowu, nge ekkoch ra angang ruu wiik nge resap peiof. Lon ekkena ruu wiik, ekkewe fefin ra mirititi pwe esap ngang ewe a lus.”

“Ika ka küna och mettoch, iwe, ka eäni”

Met meefiom ika ka küna och mettoch mi aüchea a turu seni emön? Chommong ra meefi pwe repwe chök eäni, nge resap eliwini. Ekkoch ra meefi pwe esor ngawan pun ewe minne kä pisekin esap chüen ekiekin künasefäli minne a turu seni. Ekkoch ra erä pwe epwe weires ar repwe kütta ewe minne kä an ewe pisek.

Met ekiekin Kot ren ei mettoch? Tuteronomi 22:1-3 a erä pwe ewe a küna pisekin emön esap pisekini nge epwe chök isoni tori ‘pwin chon Israel [minne kä an] epwe kütta. Mürin epwe aliwini ngeni.’ Ika emön a küna och pisek nge ese pwäri, a tipisin solä. (Ekistos 22:9) Iwe ikenäi, a chüen kküükich ei pworaus? Emön fefin itan Christine a küna pwüngün.

Christine, meilapen eü sukul lon Afrika. Eü rän, a angei peioffun lon unusen eü maram. A tükümfengenni nöün we moni me walong lon an pwotou. A fiti efoch taxi le lo mwich. Atun a tori ewe leeni, a chüpeei liwinin woon ewe taxi lon an we pwotou. Pokiten a kiroch, ese meefi pwe a turutiw nöün we tükümen moni lon ewe pwül.

Fitu chök minich mwirin, Blaise, 19 ierin, a fetäl woon ena al pwe epwe chuuri chienan we lon na mwich Christine a pwal fiti. Iwe, a küna ewe tükümen moni me walong lon pwokitan. Särin ewe mwich, a ereni chienan we pwe a küna och mettoch me  lükün ewe leenien mwich, nge ika a wor emön a turu seni pisekin, epwe tongeni kökköri me affata met ewe a turu seni.

Lupwen Christine a tori imwan we, a fokkun rükö pwe ese chüen nom nöün we tükümen moni. Mwirin eü wiik, a apworausa ngeni chienan we Josephine met a fis, nge Josephine a ereni pwe mi wor emön a etto fiti ewe mwich nge a küna och mettoch. Christine a köri Blaise me affata met a turu seni. A fokkun pwapwa lupwen Blaise a eliwini nöün we moni. Nge a fet Blaise? A isoni ewe moni lon ükükün eü wiik, nge iei alon: “Ua fokkun pwapwa ren ai eliwini ewe moni lap seni pwapwaai ika ü nöüni.”

Popun Ra Achocho Le Wenechar Fansoun Meinisin

Victorine, Victoire, me Blaise rese sissileifengeniir me a sokkolo leenier. Iwe nge, iir me ülümön Chon Pwäratä Jiowa mi apwönüetä met Paipel a apasa usun ewe mettoch wenechar. Ra witiwiti pwönütään än Kot we pwon usun ewe fönüfan sefö. “Usun än Kot pwon sia witiwiti eü läng mi fö me eü fanüfan mi fö ia pwüng epwe chöchöla ie.” Ekkewe chök mi pwüng me wenechar repwe manau lon.​—2 Piter 3:13.

Victorine a silei pwe epwe osupwangen moni tori ewe atun Kot epwe aöchüolo mettoch meinisin. Iwe nge, a wöüöch lon pekin lükü, nge ina eü mettoch ese tongeni mö ren moni. Nöün kewe semirit ra wenechar me pwäratä fäiro. Iteiten Räninfel ra mwasangasang le fos ngeni chon orur kewe usun än Kot kirekiröch me äweweei ifa usun epwe efeiöchü “meinisin mi köri fän wenechar” me “tümwünü meinisin mi echeni i.”​—Kölfel 145:7, 18, 20.

Victoire a siwili an angang mwirin och fansoun, nge iei a pwisin fför an amömö tapioka. Chommong aramas ra kamö ren pokiten a wenechar. Ina popun, ekiselo mwirin, a tongeni akükkünalo an fansoun amömö me alapalo an fansoun le afalafal ngeni aramas usun ewe äpilükülükün manau lon eü otot ikewe esap chüen wor solä ie. Iwe, mwirin och fansoun, a pwüpwülü, nge iei iir me pwülüwan we ra pioneer full-time.

A pöüt seni Christine nöün we moni me lükün eü än Chon Pwäratä Jiowa leenien mwich. Blaise a silei äkkäemön chök chon ena mwichefel, nge a silei pwe iir pwiin kewe lon Kraist mi achocho le wenechar fansoun meinisin.

Fitemön aramas ka silei pwe ra wesewesen achocho le wenechar fansoun meinisin? Anchangei om nom lein 50, are 100, are 200 aramas mi wenechar. Ina met Chon Pwäratä Jiowa ra pwapwa le küna lon ar kewe leenien fel. Pwata kese fitiir me chiechi ngeniir?

[Ekis Pwóróus lón pekin taropwe 12]

“Ai pwapwa ren nei kewe mi wenechar a lap seni pwapwaan ai pisekini chommong pisek.”​—VICTORINE

[Pwóór lón pekin taropwe 14]

Itä Än Salomon Fos 6:30 A Apöchökkülatä Solä?

Än Salomon Fos 6:30 a apasa: “Aramas resap kon oput eman chon solä, ika a solä anan mongö, lupwen a echik.” A itä wewe ngeni pwe esor ngawen solä? Aapwi. Epwipwiin ena wokisin a pwäratä pwe Kot a chüen apwüngü chon solä. Ewe wokisin mwirin a erä: “Nge lupwen ra turufi, epwe aliwini fän fisu mine a soläni, inamwo ika epwe atowu pisekin meinisin seni lon imwan.” (Än Salomon Fos 6:31) Inaamwo ika emön a solä pokiten an echik ese kon ngaw seni emön a solä pokiten a tipemmong are mochen efeiengawa ewe emön a solä seni, nge epwe chüen wisen “aliwini” met a fen solääni. Meinisin mi mochen apwapwaai Kot resap solä, ese lifilifil nonnomun manauer.