1, 2. a) Mitä muutoksia tapahtuu iän karttuessa? b) Miten Raamatun aikoina eläneet jumaliset ihmiset saivat tyydytystä vanhalla iällä?

IÄN karttuessa moni asia muuttuu. Ruumiillinen heikkous verottaa tarmoamme. Katsoessamme peiliin näemme, miten kasvoille ilmaantuu uusia ryppyjä ja miten hiukset vähitellen harmaantuvat – tai jopa lähtevät pois. Muistimme voi alkaa pettää. Syntyy uusia sukulaisuussuhteita, kun lapset menevät naimisiin ja jälleen kun alkaa ilmaantua lapsenlapsia. Työstä eläkkeelle jääminen muuttaa joidenkuiden totunnaisia tapoja.

² Ikävuosien karttuminen voi toden totta olla koettelevaa (Saarnaaja 12:1–8). Mutta ajattelehan Raamatun aikoina eläneitä Jumalan palvelijoita. Vaikka he lopulta kuolivat, he hankkivat sekä viisautta että ymmärrystä, mikä tuotti heille vanhalla iällä paljon tyydytystä (1. Mooseksen kirja 25:8; 35:29; Job 12:12; 42:17). Miten he saattoivat olla onnellisia ikääntyessään? Varmastikin elämällä niiden periaatteiden mukaisesti, jotka meillä nykyään on kirjoitettuna Raamatussa (Psalmit 119:105; 2. Timoteukselle 3:16, 17).

3. Mitä neuvoja Paavali antoi iäkkäille miehille ja naisille?

³ Kirjeessään Titukselle apostoli Paavali esitti terveitä neuvoja niille, jotka käyvät iäkkäämmiksi. Hän kirjoitti: ”Olkoot iäkkäät miehet kohtuullisia tavoissaan, vakavia, tervemielisiä, terveitä uskossa, rakkaudessa, kestävyydessä. Samoin olkoot iäkkäät naiset käyttäytymisessään jumalaapelkääviä, ei panettelevia eikä paljon viinin orjuuttamia, vaan  hyvän opettajia.” (Titukselle 2:2, 3.) Näiden sanojen noudattaminen voi auttaa sinua kohtaamaan ikääntymisen haasteet.

4, 5. Millä tavoin monet vanhemmat suhtautuvat siihen, että heidän lapsensa lähtevät kotoa, ja miten jotkut sopeutuvat uuteen tilanteeseen?

⁴ Roolimuutokset vaativat sopeutumiskykyä. Tämä osoittautuu todeksi varsinkin silloin, kun aikuiset lapset lähtevät kotoa ja menevät naimisiin! Se on monille vanhemmille ensimmäinen muistutus siitä, että he alkavat ikääntyä. Vaikka vanhemmat ovatkin iloisia lastensa aikuistumisesta, heitä ajatteluttaa usein se, ovatko he tehneet kaiken voitavansa valmistaakseen lapsiaan itsenäisyyteen. He saattavat myös kaivata näiden läsnäoloa kotona.

⁵ Ymmärrettävästi vanhemmat ovat edelleen kiinnostuneita lastensa hyvinvoinnista senkin jälkeen, kun nämä lähtevät kotoa. ”Olisin iloinen jos vain kuulisin heistä usein tietääkseni, että kaikki on kunnossa”, sanoi eräs äiti. Muuan isä kertoo: ”Tuntui hyvin vaikealta, kun tyttäremme lähti kotoa. Se jätti perheeseemme suuren aukon, koska olimme aina tehneet kaiken yhdessä.” Miten nämä vanhemmat ovat sopeutuneet lastensa poissaoloon? Monestikin olemalla kiinnostuneita muista ihmisistä ja auttamalla heitä.

6. Mikä auttaa näkemään perhesuhteet oikeassa perspektiivissä?

⁶ Kun lapset menevät naimisiin, vanhempien rooli muuttuu. 1. Mooseksen kirjan 2:24:ssä sanotaan: ”Mies jättää isänsä ja äitinsä ja hänen on liityttävä vaimoonsa ja heidän on tultava yhdeksi lihaksi.” Jos vanhemmat tunnustavat johtoasemaa ja hyvää järjestystä koskevat jumaliset periaatteet, heidän on helpompi  nähdä asiat oikeassa perspektiivissä (1. Korinttilaisille 11:3; 14:33, 40).

7. Millaisen hienon asenteen eräs isä omaksui, kun hänen tyttärensä lähtivät kotoa mennäkseen naimisiin?

⁷ Kun erään pariskunnan kaksi tytärtä avioituivat ja muuttivat pois, heidän vanhempiensa elämään jäi aukko. Aluksi aviomies vihoitteli vävyilleen. Mutta miettiessään johtoaseman periaatetta hän ymmärsi, että hänen tyttäriensä miehet olivat nyt vastuussa omasta perheestään. Siksi hän tyttäriensä pyytäessä neuvoa kysyi heiltä, mitä mieltä heidän miehensä oli, ja huolehti sitten siitä, että tuki miehiä parhaansa mukaan. Hänen vävynsä pitävät häntä nykyään ystävänä ja ottavat hänen neuvonsa tervetulleina vastaan.

8, 9. Miten jotkut vanhemmat ovat sopeutuneet aikuistuneiden lastensa itsenäisyyteen?

⁸ Entä jos vastanaineet eivät toimi niin kuin olisi vanhempien mielestä parasta, tekemättä kuitenkaan mitään epäraamatullista? ”Autamme heitä aina näkemään Jehovan näkökannan”, selittää eräs pariskunta, jolla on naimisissa olevia lapsia, ”mutta vaikkemme olisikaan samaa mieltä heidän ratkaisustaan, hyväksymme sen ja tuemme ja kannustamme heitä.”

⁹ Eräissä Aasian maissa joidenkin äitien on erityisen vaikea hyväksyä poikiensa itsenäisyyttä. Jos he kuitenkin kunnioittavat kristillistä järjestystä ja johtoasemaa, he toteavat heidän ja heidän miniöidensä välisen kitkan jäävän mahdollisimman pieneksi. Muuan kristitty nainen on sitä mieltä, että hänen poikiensa lähtö perheen kodista on koitunut ”alati kasvavan kiitollisuuden lähteeksi”. Hän on innoissaan nähdessään, miten hyvin he osaavat johtaa uusia perheitään. Tämä on vuorostaan keventänyt sitä fyysistä ja henkistä kuormaa, jota hän ja hänen miehensä joutuvat kantamaan ikävuosiensa karttuessa.

10, 11. Mitkä raamatulliset neuvot auttavat välttämään joitakin keski-iän ansoja?

¹⁰ Ihmiset reagoivat keski-ikäistymiseen eri tavoin. Jotkut miehet muuttavat pukeutumistapaansa näyttääkseen nuoremmilta. Monet naiset ovat huolissaan niistä muutoksista, joita vaihdevuodet tuovat tullessaan. Valitettavasti jotkut keski-ikäiset herättävät puolisossaan kaunaa ja mustasukkaisuutta flirttailemalla vastakkaista sukupuolta olevien nuorempien kanssa. Jumaliset iäkkäät miehet ovat kuitenkin ”tervemielisiä” ja hillitsevät sopimattomat halunsa (1. Pietarin kirje 4:7). Kypsät naiset ponnistelevat samoin säilyttääkseen avioliittonsa vakaana, koska he rakastavat miestään ja haluavat miellyttää Jehovaa.

¹¹ Kuningas Lemuel kirjoitti henkeytettynä ylistyksen sanoja ”pystyvästä vaimosta”, joka palkitsee miehensä  ”hyvällä eikä pahalla kaikkina elämänsä päivinä”. Kristitty mies ymmärtää, miten hänen vaimonsa yrittää selviytyä keski-ikään liittyvistä mielialan ailahteluista. Rakkaus saa miehen ’ylistämään häntä’. (Sananlaskut 31:10, 12, 28.)

12. Miten aviopuolisot voivat vuosien mittaan kasvaa lähemmäksi toisiaan?

¹² Työntäyteisinä lasten kasvuvuosina te molemmat olette saattaneet mielellänne tinkiä omista toiveistanne voidaksenne huolehtia lastenne tarpeista. Heidän lähdettyään on aika keskittyä jälleen omaan elämäänne avioparina. ”Kun tyttäreni olivat lähteneet kotoa, aloitin seurustelun vaimoni kanssa aivan alusta”, sanoo eräs mies. Toinen aviomies kertoo: ”Pidämme silmällä toistemme terveyttä ja muistutamme toisiamme liikunnan tarpeellisuudesta.” Hän ja hänen vaimonsa karkottavat yksinäisyydentunteen osoittamalla vieraanvaraisuutta toisille seurakunnan jäsenille. Kiinnostuksen ilmaiseminen muita kohtaan tuottaa tosiaan siunauksia. Lisäksi se miellyttää Jehovaa. (Filippiläisille 2:4; Heprealaisille 13:2, 16.)

13. Mikä merkitys on avoimuudella ja rehellisyydellä, kun aviopari vanhenee yhdessä?

¹³ Älä anna sinun ja puolisosi välille syntyä viestintäkuilua. Keskustelkaa toistenne kanssa avoimesti (Sananlaskut 17:27). ”Syvennämme ymmärrystämme toisiamme kohtaan pitämällä huolta toisistamme ja olemalla huomaavaisia toisillemme”, mainitsee eräs mies. Hänen vaimonsa myötäilee häntä ja sanoo: ”Olemme vanhemmiten alkaneet nauttia yhteisistä teehetkistä, keskustelutuokioista ja puuhailemisesta yhdessä.” Olemalla avoimia ja rehellisiä toisillenne voitte lujittaa aviosidettänne ja tehdä sen niin vahvaksi, etteivät Saatanan, avioliittojen tuhoojan, hyökkäykset pysty siihen.

14. Miten Timoteuksen isoäiti ilmeisesti vaikutti siihen, että Timoteuksesta varttui kristitty?

¹⁴ Lapsenlapset ovat iäkkäiden ihmisten ”kruunu” (Sananlaskut 17:6). Lapsenlasten seura voi eloisuudellaan todella ilahduttaa ja virkistää. Raamatussa puhutaan suotuisasti Looiksesta, isoäidistä, joka yhdessä tyttärensä Euniken kanssa kertoi vakaumuksestaan pienelle lapsenlapselleen Timoteukselle. Tämä lapsi tiesi kasvuvuosinaan, että sekä hänen äitinsä että isoäitinsä arvostivat suuresti Raamatun totuutta. (2. Timoteukselle 1:5; 3:14, 15.)

15. Mitä arvokasta isovanhemmat voivat antaa lapsenlapsilleen, mutta mitä heidän tulee välttää?

¹⁵ Tässä on siis erikoisala, jolla isovanhemmat voivat antaa jotain erittäin arvokasta. Isovanhemmat, te olette jo jakaneet tietoanne Jehovan tarkoituksista omille lapsillenne. Nyt voitte tehdä samoin vielä seuraavalle sukupolvelle! Monesti pienet lapset kuuntelevat haltioissaan, kun heidän isovanhempansa kertovat heille Raamatun tapahtumista. Te ette tietenkään ota itsellenne isän vastuuta teroittaa Raamatun totuuksia lapsilleen (5. Mooseksen kirja 6:7). Pikemminkin täydennätte hänen opetustaan. Olkoon rukouksenne samanlainen kuin psalmistalla: ”Älä jätä minua, oi Jumala, vanhana ja harmaapäisenäkään, ennen kuin saan kertoa käsivarrestasi seuraavalle sukupolvelle, väkevyydestäsi kaikille tuleville.” (Psalmit 71:18; 78:5, 6.)

16. Miten isovanhemmat voivat välttää aiheuttamasta jännitystä perheessään?

¹⁶ Valitettavasti jotkut isovanhemmat hemmottelevat pikkulapsia siinä määrin, että heidän ja heidän aikuisten lastensa välit kiristyvät. Vilpitön ystävällisyytenne saattaa kuitenkin tehdä lapsenlapsillenne helpoksi uskoutua teille silloin, kun heitä arveluttaa  paljastaa asioita vanhemmilleen. Joskus nuoret toivovat, että heidän hellämieliset isovanhempansa asettuisivat heidän puolelleen heidän vanhempiaan vastaan. Miten olisi silloin meneteltävä? Kannustakaa viisaasti lapsenlapsianne kertomaan asioista vanhemmilleen avoimesti. Voitte selittää, että tämä miellyttää Jehovaa. (Efesolaisille 6:1–3.) Saatatte tarvittaessa tarjoutua puhumaan heidän vanhempiensa kanssa tasoittaaksenne heidän tietään. Kertokaa lapsenlapsillenne avoimesti siitä, mitä olette vuosien varrella oppineet. Rehellisyytenne ja vilpittömyytenne voi hyödyttää heitä.

17. Mitä psalmistan päätöstä ikääntyvien kristittyjen tulisi jäljitellä?

¹⁷ Vuosien vieriessä huomaatte, ettette pysty enää tekemään kaikkea, mitä teillä on ollut tapana tehdä tai mitä haluatte tehdä. Miten vanhenemiseen voi sopeutua? Saatatte tuntea itsenne 30-vuotiaiksi, mutta vilkaisu peiliin paljastaa toista. Älkää lannistuko. Psalmista pyysi hartaasti Jehovalta: ”Älä heitä minua pois vanhuuden aikana, älä jätä minua, kun voimani ehtyy.” Päättäkää lujasti tehdä niin kuin psalmista. Hän sanoi: ”Minä odotan alati, ja olen lisäävä kaikkea ylistystäsi.” (Psalmit 71:9, 14.)

18. Miten kypsä kristitty voi saada arvokasta hyötyä eläkevuosistaan?

¹⁸ Monet ovat valmistautuneet ylistämään Jehovaa enemmän sitten kun he jäävät eläkkeelle. ”Suunnittelin valmiiksi, mitä tekisin, kun tyttäremme lopettaisi koulun”, selittää muuan nyt eläkkeellä oleva isä. ”Päätin, että ryhtyisin saarnaamaan kokoaikaisesti, ja myin liikeyritykseni ollakseni vapaa palvelemaan Jehovaa täydemmin. Rukoilin Jumalalta ohjausta.” Jos lähestyt eläkeikää, ammenna lohdutusta Suuren Luojamme lupauksesta: ”Vanhuuteenne  asti minä olen sama, ja harmaapäisyyteenne saakka minä kannan.” (Jesaja 46:4.)

19. Mitä neuvoja annetaan ikääntyville?

¹⁹ Ei ehkä ole helppo sopeutua eläkkeelle jäämiseen. Apostoli Paavali neuvoi iäkkäitä miehiä olemaan ”kohtuullisia tavoissaan”. On siis ylipäätään hillittävä itsensä antamatta periksi taipumukselle pyrkiä mukavaan elämään. Eläkkeelle jäämisen jälkeen voi olla entistäkin tarpeellisempaa noudattaa totunnaisia tapoja ja harjoittaa itsekuria. Olkaa siis toimeliaita ja järjestäkää niin, että teillä on ”aina runsaasti tehtävää Herran työssä, koska tiedätte, että vaivannäkönne ei ole turhaa Herran yhteydessä” (1. Korinttilaisille 15:58). Avartukaa toimissanne auttamaan muita (2. Korinttilaisille 6:13). Monet kristityt tekevät näin saarnaamalla innokkaasti hyvää uutista heille sopivaan tahtiin. Kun ikäännytte, olkaa ”terveitä uskossa, rakkaudessa, kestävyydessä”. (Titukselle 2:2.)

20, 21. a) Mikä lopulta väistämättä erottaa aviopuolisot nykyisessä asiainjärjestelmässä? b) Miten Anna on hieno esimerkki sureville puolisoille?

²⁰ On surullinen mutta väistämätön tosiasia, että nykyisessä asiainjärjestelmässä kuolema lopulta erottaa avioparit. Surevat kristityt puolisot tietävät rakkaidensa parhaillaan nukkuvan, ja he odottavat luottavaisina näkevänsä heidät jälleen (Johannes 11:11, 25). Menetys on siitä huolimatta tuskallinen. Mitä eloon jäänyt voi tehdä? *

²¹ On hyvä muistaa, mitä eräs Raamatun henkilö teki. Anna jäi leskeksi oltuaan naimisissa vain seitsemän  vuotta, ja siinä vaiheessa, kun hänestä kerrotaan, hän oli 84-vuotias. Hän varmasti suri menettäessään miehensä. Miten hän kesti sen? Hän suoritti Jehova Jumalalle pyhää palvelusta temppelissä yötä päivää. (Luukas 2:36–38.) Annan harras palvelus oli epäilemättä tehokasta vastalääkettä murheelle ja yksinäisyydelle, joita hän tunsi leskenä.

22. Mikä on auttanut joitakin leskiä kestämään yksinäisyyden?

²² ”Minulle on ollut haasteellisinta se, ettei ole keskustelukumppania”, selittää eräs 72-vuotias nainen, joka jäi leskeksi kymmenen vuotta sitten. ”Mieheni oli hyvä kuuntelija. Meillä oli tapana keskustella seurakunnasta ja kristillisestä sananpalveluksestamme.” Muuan toinen leskirouva sanoo: ”Aika tosin parantaa, mutta kokemukseni mukaan on täsmällisempää sanoa, että se, mitä ajallaan tekee, auttaa parantumaan. Tässä asemassa pystyy paremmin auttamaan toisia.” Eräs 67-vuotias leskimies on samaa mieltä ja sanoo: ”Suurenmoinen tapa selviytyä omaisen menetyksestä on antaa itseään lohduttaakseen muita.”

23, 24. Miten Raamatussa lohdutetaan suuresti iäkkäitä, erityisesti leskeksi jääneitä?

²³ Vaikka kuolema riistää rakkaan aviopuolison, Jehova pysyy aina uskollisena, aina luotettavana. ”Yhtä olen pyytänyt Jehovalta”, lauloi muinoin kuningas Daavid, ”sitä minä odotan: että saisin asua Jehovan huoneessa kaikki elämäni päivät, katsoa Jehovan miellyttävyyttä ja katsella arvostaen hänen temppeliään.” (Psalmit 27:4.)

²⁴ ”Kunnioita leskiä, jotka ovat todella leskiä”, kehottaa apostoli Paavali (1. Timoteukselle 5:3). Tätä ohjetta seuraavat neuvot osoittavat, että arvolliset lesket, joilla ei ollut lähisukulaisia, saattoivat tarvita  aineellista tukea seurakunnalta. Kehotukseen ’kunnioittaa’ heitä sisältyy kuitenkin myös ajatus heidän pitämisestään arvossa. Millaista lohtua jumaliset lesket voivatkaan ammentaa siitä tiedosta, että Jehova pitää heitä arvossa ja tukee heitä! (Jaakobin kirje 1:27.)

25. Mikä tavoite on yhä vanhojen edessä?

²⁵ ”Vanhojen miesten komeutena on heidän harmaapäisyytensä”, sanotaan Jumalan henkeytetyssä sanassa. Se on ”kauneuden kruunu, kun se saadaan vanhurskauden tiellä”. (Sananlaskut 16:31; 20:29.) Pidä siis Jehovan palvelus jatkuvasti ensi sijalla elämässäsi, oletpa naimisissa tai jälleen yksinäsi. Näin sinulla on hyvä nimi Jumalan edessä tänä aikana ja toivo elää ikuisesti maailmassa, jossa vanhuuden vaivoja ei enää ole. (Psalmit 37:3–5; Jesaja 65:20.)