Suurten saavutusten kuningas
Suurten saavutusten kuningas
HERÄTKÄÄ!-LEHDEN KIRJOITTAJALTA KAMERUNISTA
IBRAHIM NJOYA oli bamum-kansan 17. kuningas. Bamumit on suuri etninen ryhmä, joka yhä asuu Länsi-Kamerunin savanneilla. Njoya oli kuningas vuodesta 1889 siihen asti kun hän kuoli vuonna 1933, kuten ilmenee viereisen sivun hallitsijaluettelosta, joka ulottuu 1300-luvulle. Hänen hallituskautensa aikana Ranska ja Saksa yrittivät saattaa aluetta valtansa alle.
Nuoruudestaan lähtien Njoya osoittautui erityisen älykkääksi ja herkkävaistoiseksi mieheksi, ja hän keräsi ympärilleen samanmielistä älymystöä ja uudistushenkisiä ihmisiä, joilla oli sama näkemys kuin hänellä. Hänen rakennustaiteen asiantuntemuksestaan todistaa hänen rakentamansa upea palatsi, joka näkyy alla olevassa kuvassa. Hänen ansiokseen luetaan myös ohessa näkyvän maissin jauhamiseen käytetyn myllyn keksiminen. Erityisen huomattava on kuitenkin hänen kehittämänsä bamumin kielen kirjoitusjärjestelmä.
Perusta kirjoitetulle sanalle
1800-luvun lopulle asti bamumien historia säilyi pääasiassa siten, että perinteet välittyivät suullisesti sukupolvelta toiselle. Njoya ymmärsi tähän liittyvät vaarat: yksityiskohtia voitaisiin lisätä tai jättää mainitsematta. Hän oli oppinut arabiaa kirjoista, joita oli hankkinut valtakuntansa läpi matkanneilta kauppiailta. Todennäköisesti hän tiesi myös vanhemmasta vai-kirjoituksesta, jota siihen
aikaan käytettiin Liberiassa. Niinpä hän alkoi kehittää kirjoitusjärjestelmää omalle kielelleen.Aluksi Njoyan järjestelmässä oli satoja lähinnä kuva- ja käsitemerkkejä, ja alamaisten oli opeteltava ulkoa, mitä kukin merkki tarkoitti. Vuosien kuluessa hän yksinkertaisti järjestelmää uskottujen neuvonantajiensa avulla. He supistivat merkkien määrän mahdollisimman pieneksi käyttämällä tavujärjestelmää. Yhdistelemällä uuden järjestelmän merkkejä eli kirjaimia toisiinsa pystyttiin muodostamaan sanoja. Lukijan tarvitsi muistaa paljon vähemmän merkkejä ja niitä vastaavia äänteitä. Kun uusi kirjoitusjärjestelmä, a-ka-u-ku, oli valmis, siinä oli 70 kirjainta.
Njoya edisti bamum-kirjoituksen käyttämistä määräämällä, että sitä opetetaan kouluissa ja käytetään kaikilla hallinnon tasoilla. Hän valvoi hallitsijasukunsa ja maansa historiaa koskevan vaikuttavan teoksen kirjoittamista. Ensimmäistä kertaa bamumit saattoivat lukea perinteistään, laeistaan ja tavoistaan. Njoya kirjoitutti muistiin jopa lääkkeiden valmistusohjeita bamumin kielellä. Palatsin arkistoissa on säilynyt yli 8000 alkuperäistä dokumenttia.
Eräs uuden kirjoitusjärjestelmän etu kävi ilmeiseksi pian sen jälkeen kun saksalaiset siirtomaahallinnon edustajat saapuivat alueelle vuonna 1902. Vaikka Njoya hyötyi seuranneesta taloudellisesta kehityksestä, hän ei aina ollut asioista samaa mieltä saksalaisten viranomaisten kanssa. Niinpä hän hyödynsi keksimäänsä kirjoitusjärjestelmää, jota saksalaiset eivät vielä osanneet tulkita. Miten bamum on säilynyt?
Ensimmäisen maailmansodan (1914–18) aikana Saksa menetti Njoyan alueen hallinnan. Vähän myöhemmin vasta muodostettu Kansainliitto antoi bamumien alueen Ranskalle mandaattialueeksi. Vaikka Njoya oli avoin uusille ajatuksille, hän oli ylpeä perinnöstään ja halusi epätoivoisesti suojella ja kehittää kansansa kulttuuria. Tämä sai hänet väistämättä vastustamaan Ranskan siirtomaavaltaa. Hänelle kävi kuten yleensäkin päälliköille, jotka eivät osoittaneet uskollisuutta siirtomaahallinnolle: ranskalaiset syrjäyttivät hänet vuonna 1931. Kaksi vuotta myöhemmin Njoya kuoli maanpaossa.
Kun Ranska oli kieltänyt bamum-kirjoituksen kouluissa eikä Njoya enää ollut edistämässä sitä, se jäi pian pois käytöstä ja suurin osa bamumeista unohti sen. Kun kristikunnan lähetyssaarnaajat saapuivat, he tutkivat bamumien puhumaa kieltä ja valmistivat kieliopin käytettäväksi kouluissa. Toisin kuin Njoya, he käyttivät pääosin latinalaista kirjaimistoa ja sen mukaisia äänteitä.
Viime aikoina on yritetty herättää uudelleen kiinnostusta bamum-kirjoitukseen. Nykyinen sulttaani Ibrahim Mbombo Njoya on avannut isoisänsä rakentamassa palatsissa koulun, jossa opetellaan jälleen käyttämään tätä kirjoitusjärjestelmää, jottei se painuisi unohduksiin.
[Kuva s. 27]
Laatta, jossa on lueteltu bamum-dynastian hallitsijat 1300-luvulta nykyaikaan; nimet vasemmalla latinalaisin kirjaimin ja oikealla bamum-kirjoituksella.
[Kuvien lähdemerkintä s. 26]
Kaikki kuvat: Courtesy and permission of Sultan Ibrahim Mbombo Njoya, Foumban, Cameroon