Uskolliset ja yhteistoiminnalliset vanhemmat

▪ Sisämaan ylätasangolla Etelä-Afrikassa lämpötila lähentelee nollaa. Katselen kolmannesta kerroksesta lämpimän työhuoneeni ikkunasta huolestuneena, miten lehdetön puu huojuu rajusti talvimyrskyn kourissa. Alempana eräässä oksanhaarassa on palmukyyhky, joka pitelee lämpimänä kahta kolmen päivän ikäistä poikastaan.

Ennen munintaa kyyhkypariskunta rakensi yhdessä pesän. Koiras toi rakennusaineeksi varpuja, jotka naaras asetteli paikoilleen. Ne tekivät erinomaista työtä, sillä pesä on pysynyt visusti paikallaan navakassakin tuulessa. Ensimmäisen poikueen jälkeen pesään ilmestyi kaksi uutta munaa, joita naaras hautoi yöllä ja koiras päivällä. Pari viikkoa myöhemmin poikaset kuoriutuivat, ja vajaan kahden viikon kuluttua tästä ne ovat jo riittävän isoja ja vahvoja lähtemään lentoon.

Korviin kantautuu miellyttävä kujerrus, joka muistuttaa pehmeää naurua. Naaras, jonka kupu on täynnä ruokaa nälkäisille poikasille, ilmoittaa lähioksalla koiraalle, että on tämän vuoro pitää taukoa. Vielä sittenkin kun poikaset ovat lähteneet pesästä, molemmat vanhemmat ruokkivat niitä, kunnes ne osaavat huolehtia itse itsestään.

Ihastelen usein noiden lintujen yhteistoiminnallisuutta ja hellää huolehtivaisuutta. Nämä ominaisuudet perustuvat vaistoihin, jotka siirtyvät polvesta polveen pettämättömän varmasti. Tämä tuo mieleen psalmin 86:8 sanat: ”Ei ole ketään sinun kaltaistasi – –, oi Jehova, eikä ole mitään sinun tekojesi kaltaista.”

Kirjoitetussa Sanassaan, Pyhässä Raamatussa, Jehova Jumala antaa ihmisvanhemmille opastusta, joka on aivan yhtä luotettavaa kuin ovat ne erehtymättömät vaistot, jotka hän on antanut kyyhkysille. Raamattu kehottaa esimerkiksi äitejä ”rakastamaan lapsiaan” (Titukselle 2:4). Isille sanotaan: ”Älkää ärsyttäkö lapsianne, vaan kasvattakaa heitä jatkuvasti Jehovan kurissa ja mielenohjauksessa.” (Efesolaisille 6:4; 1. Timoteukselle 5:8.) Vanhemmat, jotka toimivat näin, ovat hyvin kallisarvoisia Jumalan silmissä.