PANAMA tunnetaan luultavasti parhaiten Atlantin ja Tyynenmeren yhdistävästä kanavastaan. Koska maa liittää toisiinsa Pohjois- ja Etelä-Amerikan, se yhdistää myös näiden kahden alueen asukkaita. Panamalaiset edustavatkin useita rotuja ja kulttuureja. Suuri osa väestöstä on alkuperäisasukkaiden ja eurooppalaisten jälkeläisiä.

Kun espanjalaiset löytöretkeilijät saapuivat Panamaan vuonna 1501, he kohtasivat lukuisia alkuperäisyhteisöjä, joista osa on olemassa edelleen. Näihin kuuluvat muun muassa gunat (aiemmin kunat). Monet heistä asuvat alkuperäisväestön asuttamalla alueella San Blasin saaristossa sekä Karibianmeren  puoleisella rannikolla Panaman ja Kolumbian rajan tuntumassa. He kasvattavat oman ravintonsa ja metsästävät sekä kalastavat puunrungosta koverretuilla kanooteilla.

Kun guna-mies avioituu, hän muuttaa asumaan vaimon perheen luo ja tekee työtä heille. Jos vaimo aikanaan synnyttää tyttären, mies perheineen voi muuttaa muualle ja perustaa oman kodin.

Panamassa on kolmisensataa Jehovan todistajien seurakuntaa. Kokouksia pidetään paitsi espanjaksi myös englannin, gudžaratin, gunan, haitinkreolin, kiinan ja ngaberen kielellä sekä panamalaisella viittomakielellä.