Itsehillintä tuntuu olevan kuusivuotiaalle lapsellesi tuntematon käsite. Jos hän näkee jotain haluamaansa, hän tahtoo saada sen heti! Jos hän suuttuu jostakin, hän saattaa järjestää kohtauksen. Mietit, onko lapsesi käytös normaalia. Onko hänellä vain jokin ohimenevä vaihe, vai olisiko aika opettaa hänelle itsehillintää?

Nykyajan asenteet heikentävät itsehillintää. ”Nykyisessä sallivassa kulttuurissa aikuisia ja lapsia pommitetaan ajatuksella: tee, mitä ikinä haluat”, kirjoittaa tri David Walsh. Hän jatkaa: ”Kaikki hyvää tarkoittavista elämänhallintaguruista rahaa tavoitteleviin helppoheikkeihin julistavat, että meidän pitäisi antaa periksi haluillemme.” *

Itsehillinnän opettaminen varhain tärkeää. Eräässä pitkäaikaistutkimuksessa ryhmälle nelivuotiaita lapsia annettiin vaahtokaramelleja. Jokainen sai yhden karamellin. Lapsille sanottiin, että he voisivat joko syödä omansa heti tai odottaa hetken ja saada toisenkin karamellin palkinnoksi kärsivällisyydestään. Myöhemmin valmistuessaan koulusta ne lapset, jotka olivat osoittaneet itsehillintää nelivuotiaina, voivat ikätovereihinsa verrattuna paremmin henkisesti, ja he menestyivät paremmin opinnoissa ja sosiaalisessa elämässä.

Opettamisen laiminlyönnistä voi joutua maksamaan kovan hinnan. Tutkijat uskovat, että lapsen kokemukset voivat muuttaa hänen aivotoimintaansa. Tri Dan Kindlonin mukaan tämä tarkoittaa sitä, että ”jos lasta hemmotellaan eikä häntä opeteta odottamaan vuoroaan, lykkäämään jonkin halun tyydyttämistä ja vastustamaan kiusausta, luonteenlujuuden kehittymiseen liitettyjä neurologisia muutoksia ei kenties tapahdu”. *

Näytä esimerkkiä. Miten on oman itsehillintäsi laita? Näkeekö lapsesi sinun menettävän malttisi liikenneruuhkassa, etuilevan kassajonossa tai keskeyttävän toisen puheen? Kindlon kirjoittaa: ”Helpoin tapa auttaa lasta kehittämään itsehillintää on ilmaista sitä itse.” (Raamatun periaate: Roomalaisille 12:9.)

Opeta lasta miettimään seurauksia. Auta lasta hänen ikänsä huomioon ottaen näkemään, että halujen hillitseminen kannattaa ja että niille periksi antamisella on hintansa. Jos esimerkiksi lapsesi on vihainen siitä, että häntä on kohdeltu väärin, opeta häntä pysähtymään ja miettimään: Olisiko kostamisesta hyötyä vai haittaa? Olisiko tällaisessa tilanteessa parempi vaikkapa laskea kymmeneen ja antaa kiukun laantua? Olisiko parasta vain poistua paikalta? (Raamatun periaate: Galatalaisille 6:7.)

Motivoi lasta. Kiitä lastasi, kun hän ilmaisee itsehillintää. Kerro hänelle, että halujen hillitseminen ei ehkä aina ole helppoa, mutta se on osoitus voimasta! Raamatussa sanotaan: ”Kuin kaupunki, johon on murtauduttu, joka on muuria vailla, on mies, joka ei hillitse henkeään.” (Sananlaskut 25:28.) Sitä vastoin se, ”joka on hidas vihastumaan, on parempi kuin väkevä mies” (Sananlaskut 16:32).

Harjoitelkaa. Keksikää jokin leikki tai peli, kuten ”Mitä sinä tekisit?” tai ”Hyvä ja huono tapa” tai jokin muu sellainen. Keskustelkaa mahdollisista eteen tulevista tilanteista, näytelkää erilaisia suhtautumistapoja ja miettikää, onko tapa hyvä vai huono. Olkaa luovia. Voisitte ehkä käyttää nukkeja, piirustuksia tai muita välineitä tehdäksenne harjoittelusta mielenkiintoista ja opettavaa. Tavoitteenasi on auttaa lasta tajuamaan, että on parempi ilmaista itsehillintää kuin toimia hetken mielijohteesta. (Raamatun periaate: Sananlaskut 29:11.)

Ole kärsivällinen. Raamattu sanoo, että ”tyhmyys on kietoutunut pojan sydämeen” (Sananlaskut 22:15). Ei siksi pidä odottaa, että lapsi kehittää itsehillintää yhdessä yössä. Kirjassa Teach Your Children Well sanotaan: ”Tämä on pitkä, hidas prosessi: välillä edistytään, välillä otetaan takapakkia.” Vaivannäkö kuitenkin kannattaa. Kirjassa jatketaan: ”Lapsi, joka pystyy hillitsemään itsensä, – – pystyy paljon paremmin kieltäytymään huumeista 12-vuotiaana tai seksistä 14-vuotiaana.”