”KUN minulla on masennusjakso, minua ei kiinnosta tehdä yhtään mitään, ei edes asioita, joista yleensä pidän”, kertoo Anna. * ”Haluan vain nukkua. Minusta tuntuu usein, ettei minua voi rakastaa ja että olen arvoton ja taakaksi muille.”

”Harkitsin itsemurhaa”, muistelee Julia. ”En oikeasti halunnut kuolla. En vain enää halunnut, että minusta tuntuisi niin pahalta. Olen perusluonteeltani huolehtivainen mutta masentuneena en välitä kenestäkään tai ylipäänsä mistään.”

Anna ja Julia kärsivät masennuksesta ensimmäistä kertaa varhaisteini-iässä. Kaikilla nuorilla mieli saattaa olla aika ajoin maassa, mutta Annan ja Julian masennuskaudet kestivät viikkoja tai kuukausia kerrallaan. Anna kertoo: ”Masentuneena on ikään kuin jumissa syvässä pimeässä kuopassa, josta ei ole poispääsytietä. Tuntuu kuin olisi menettämässä järkensä. Ei enää tiedä, kuka oikein on.”

Annan ja Julian tilanne ei ole poikkeuksellinen. Masennusdiagnoosin saaneiden nuorten määrä kasvaa hälyttävää vauhtia. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan masennus ”on pääsyy 10–19-vuotiaiden poikien ja tyttöjen sairastumiseen ja toimintakyvyn heikkenemiseen”.

 Masennusoireet voivat ilmetä murrosiässä, ja niitä ovat muun muassa muutokset nukkumistottumuksissa ja ruokahalussa sekä painon vaihtelut. Masentunut saattaa kokea myös epätoivoa, surua ja arvottomuuden tunteita. Muita merkkejä ovat esimerkiksi sosiaalinen eristäytyminen, keskittymis- ja muistivaikeudet, itsetuhoiset ajatukset tai itsetuhoinen käytös sekä lääketieteellisesti selittämättömät oireet. Kun mielenterveysammattilaiset epäilevät depressiota, he yleensä selvittävät, esiintyykö henkilöllä monia samanaikaisia oireita, jotka kestävät viikkoja ja häiritsevät jokapäiväistä elämää.

WHO:n mukaan ”masennus on sosiaalisten, psyykkisten ja biologisten tekijöiden monimutkainen summa”. Seuraavassa joitakin näistä tekijöistä.

Fyysiset tekijät. Aivan kuten Julian tapauksessa, masennusta esiintyy monesti suvussa, mikä viittaa siihen, että masennus voi olla perinnöllistä. Perintötekijät vaikuttavat mahdollisesti aivojen kemialliseen toimintaan. Muita riskitekijöitä ovat muun muassa sydän- ja verisuonitaudit, hormonitasojen vaihtelut sekä jatkuva päihteiden väärinkäyttö, joka saattaa voimistaa masennusta tai jopa aiheuttaa sitä. *

Stressi. Vaikka vähäinen määrä stressiä ei välttämättä ole pahasta, krooninen tai liiallinen stressi voi olla fyysisesti ja psyykkisesti vahingollista. Biologiset muutokset tekevät teini-ikäisestä haavoittuvaisen, ja siksi liiallinen stressi saattaa syöstä nuoren masennukseen. Masennuksen perimmäiset syyt ovat kuitenkin yhä hämärän peitossa, ja se on usein monien tekijöiden summa, kuten aiemmin todettiin.

Masennukselle altistava stressi voi johtua esimerkiksi vanhempien avio- tai asumuserosta,  läheisen kuolemasta, fyysisestä pahoinpitelystä tai seksuaalisesta hyväksikäytöstä, vakavasta onnettomuudesta, sairaudesta tai oppimisvaikeudesta, etenkin jos lapsi kokee, ettei häntä tämän vaikeuden takia hyväksytä. Muita stressitekijöitä ovat kiusaaminen, epävarmuus tulevaisuudesta, masentuneen vanhemman henkinen poissaolo, vanhempien arvaamaton käytös tai epärealistisen suuret odotukset esimerkiksi lapsen koulumenestyksen suhteen. Jos seurauksena on masennus, mikä voi auttaa nuorta selviytymään?

Keskivaikean tai vaikean depression hoidossa tarvitaan yleensä lääkitystä ja mielenterveysammattilaisen apua. * Jeesus Kristus sanoi: ”Ne, jotka ovat voimakkaita, eivät tarvitse lääkäriä, vaan ne, jotka ovat sairaita.” (Markus 2:17.) Sairaus voi vaikuttaa mihin tahansa ruumiinosaamme – aivoihimmekin! Koska keho ja mieli ovat kiinteässä yhteydessä toisiinsa, elämäntapamuutoksistakin saattaa olla apua.

Jos kärsit masennuksesta, pyri pitämään järkevästi huolta fyysisestä ja henkisestä terveydestäsi. Syö terveellisesti, nuku riittävästi ja liiku säännöllisesti. Liikunta vapauttaa kemiallisia aineita, jotka kohottavat mielialaa, antavat energiaa ja parantavat unta. Yritä mahdollisuuksien mukaan tunnistaa masennuksen varhaiset varoitusmerkit sekä tekijät, jotka voivat laukaista sen. Laadi sitten sopiva toimintasuunnitelma. Uskoudu jollekulle, johon luotat. Läheisten perheenjäsenten ja ystävien muodostama turvaverkko todennäköisesti vähentää masennusoireita ja auttaa selviytymään masennuksesta paremmin. Ajatusten ja tunteiden kirjoittamisesta päiväkirjaan saattaa olla hyötyä, kuten  aiemmin mainittu Julia havaitsi. Huolehdi ennen kaikkea hengellisyydestäsi. Siten voit saada paljon positiivisemman kuvan elämästä. Jeesus Kristus sanoi: ”Onnellisia ovat ne, jotka ovat tietoisia hengellisestä tarpeestaan.” (Matteus 5:3.)

Sekä Anna että Julia ovat samaa mieltä Jeesuksen sanojen kanssa. Anna sanoo: ”Hengellisissä toimissa keskityn toisiin ihmisiin enkä vain omiin ongelmiini. Se ei ole aina helppoa, mutta loppujen lopuksi olen paljon onnellisempi.” Julia saa apua rukoilemisesta ja Raamatun lukemisesta. ”Mieleni rauhoittuu, kun puran sisimmät tunteeni Jumalalle rukouksessa”, hän sanoo. ”Lisäksi Raamattu auttaa minua ymmärtämään, että Jumala pitää minua arvokkaana ja että hän todella välittää minusta. Raamatun lukemisen ansiosta minulla on myös positiivinen tulevaisuudenkuva.”

Jehova Jumala on Luojamme, joten hän ymmärtää täysin, miten kasvatuksemme, elämänkokemuksemme ja perintötekijämme vaikuttavat ajattelutapaamme ja tunteisiimme. Näin ollen hän pystyy antamaan meille tarvitsemaamme tukea ja lohdutusta. Hän auttaa meitä esimerkiksi ymmärtäväisten ja myötätuntoisten ihmisten välityksellä. Tulevaisuudessa Jumala parantaa kaikki fyysiset ja henkiset sairaudet. Silloin yksikään ihminen ”ei sano: ’Minä olen sairas.’ ” (Jesaja 33:24.)

Raamattu lupaa, että Jumala ”pyyhkii pois kaikki kyyneleet” meidän silmistämme, ”eikä kuolemaa enää ole, eikä surua eikä valitushuutoa eikä kipua enää ole” (Ilmestys 21:4). Eikö olekin lohduttava ajatus! Jos haluat lisää tietoa Jumalan tarkoituksesta maan ja ihmiskunnan suhteen, käy osoitteessa www.mr1310.com/fi. Sivustolla on erinomainen verkkoraamattu sekä artikkeleita, jotka käsittelevät monenlaisia aiheita, myös masennusta.