Arvokas Raamatun teksti tuodaan esiin

SATOJA vuosia sitten kirjoitusmateriaaleja ei ollut saatavilla yhtä helposti kuin nykyään. Pergamenttilehtiä ja muita materiaaleja käytettiin uudelleen hankaamalla tai pesemällä pois musteella kirjoitettu teksti, kun sitä ei enää tarvittu. Näin syntyivät niin sanotut palimpsestit. Palimpsesti on kreikan kielestä johdettu sana, joka tarkoittaa ’uudelleen hangattua’. Jopa Raamatun tekstejä hangattiin pois pergamenteista, jotta niitä olisi voitu käyttää uudelleen.

Yksi tärkeä Raamatun palimpsesti on Codex Ephraemi Syri rescriptus; rescriptus tarkoittaa ’uudelleen kirjoitettua’. Tämä koodeksi on erittäin arvokas, koska se on yksi vanhimmista olemassa olevista jäljennöksistä, joita Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten osista on tehty. Se on siksi parhaimpia lähteitä, joilla voidaan osoittaa tämän Jumalan sanan osan paikkansapitävyys.

Se Raamatun teksti, joka tässä 400-luvulta peräisin olevassa koodeksissa oli alun perin ollut, poistettiin 1100-luvulla, ja päälle kirjoitettiin kreikankielinen käännös syyrialaisen oppineen Efraimin 38 saarnasta. Tutkijat huomasivat alla olevan Raamatun tekstin ensimmäisen kerran 1600-luvun loppupuolella. Seuraavien vuosien kuluessa kyettiin jossain määrin saamaan selvää käsikirjoituksen alkuperäisestä tekstistä. Sitä oli kuitenkin äärimmäisen vaikeaa selvittää täydellisesti, koska pois pyyhitty muste näkyi vain himmeänä ja epäselvänä, monet sivut olivat repeytyneet ja tekstit olivat päällekkäiset. Käsikirjoituksesta yritettiin kemikaalien avulla saada esiin Raamatun teksti, mutta siinä ei onnistuttu kovinkaan hyvin. Niinpä monet oppineet päättelivät, että pois pyyhittyä kirjoitusta oli mahdotonta palauttaa enää kokonaan.

 1840-luvun alussa Konstantin von Tischendorf, lahjakas saksalainen kielitieteilijä, ryhtyi tutkimaan tuota koodeksia. Hän tulkitsi käsikirjoitusta kahden vuoden ajan. Miten hän onnistui siinä, missä kaikki muut olivat epäonnistuneet?

Tischendorf * taisi hyvin kreikkalaisen unsiaalikirjoituksen, jossa käytettiin erillisiä suuraakkosia. Hänellä oli hyvä näkö, ja hän huomasi kykenevänsä erottamaan alkuperäisen tekstin yksinkertaisesti pitämällä pergamenttia valoa vasten. Nykyään tutkijat käyttävät samankaltaisiin tehtäviin optisia apuvälineitä, kuten infrapuna-, ultravioletti- ja polarisoitua valoa.

Vuosina 1843 ja 1845 Tischendorf julkaisi sen, mitä hän oli saanut selville Codex Ephraemista. Sen jälkeen hänen maineensa johtavana kreikan kielen paleografina eli muinaisten kirjoitustapojen tutkijana oli kiistaton.

Codex Ephraemi, kooltaan 31 cm × 23 cm, on varhaisin esimerkki käsikirjoituksesta, jonka sivuilla on vain yksi palsta. Jäljellä olevista 209 lehdestä 145 sisältää osia kaikista Kreikkalaisten kirjoitusten kirjoista lukuun ottamatta 2. Tessalonikalaiskirjettä ja 2. Johanneksen kirjettä. Lopuilla lehdillä on kreikankielinen käännös joistakin Heprealaisten kirjoitusten osista.

Nykyään tätä koodeksia säilytetään Ranskan kansalliskirjastossa Pariisissa. Käsikirjoituksen alkuperä on tuntematon, vaikka Tischendorf arvelikin sen olevan peräisin Egyptistä. Tutkijoiden mukaan Codex Ephraemi lukeutuu kreikkalaisen Raamatun neljän tärkeän unsiaalikäsikirjoituksen joukkoon, joista muut ovat Codex Sinaiticus, Codex Alexandrinus ja Codex Vaticanus. Nämä kaikki ovat peräisin 300- ja 400-luvuilta.

On hämmästyttävää, että Pyhän Raamatun sanoma on säästynyt meidän päiviimme saakka monessa muodossa, myös palimpsestikäsikirjoituksina. Vaikka joku arvostamaton yrittikin tässä tapauksessa pyyhkiä pois Raamatun tekstin, sen sanoma säilyi. Tämä korostaa meille entisestään apostoli Pietarin lausuntoa: ”Jehovan sana pysyy ikuisesti.” (1. Pietarin kirje 1:25.)

[Alaviite]

[Kaavio/Kuva s. 16]

(Ks. painettu julkaisu)

Codex Ephraemi Syri rescriptus, tärkeä palimpsesti, jonka Tischendorf (1815–74) tulkitsi.

ALKUPERÄINEN RAAMATUN TEKSTI

PÄÄLLE KIRJOITETTU KREIKANKIELINEN SAARNA

[Lähdemerkintä]

© Bibliothèque nationale de France

[Kuva s. 17]

Pyhän Katariinan luostarista löydetty Codex Sinaiticus

[Kuva s. 17]

Tischendorf