Gileadin 131. kurssin päättäjäiset

”Hymy Jehovan kasvoille”

SUKULAISET, ystävät ja muut kokoontuivat 10. syyskuuta 2011 Vartiotornin raamattukoulun Gileadin 131. kurssin päättäjäisiin. Aamulla niin puhujien kuin oppilaidenkin vatsassa oli vielä perhosia, mutta puheita, näytteitä ja haastatteluja sisältäneen ohjelman päätyttyä kaikki tilaisuuteen osallistuneet 9 063 henkeä hymyilivät rentoutuneina.

Jehovan todistajien hallintoelimeen kuuluva Stephen Lett toimi tilaisuuden puheenjohtajana ja piti ensimmäisen puheen. Hän tarkasteli raamatunkohtia, joissa viitataan Jehova Jumalan kuvaannolliseen ruumiiseen, ja keskittyi erityisesti jakeisiin, joissa kerrotaan, miten Jehova käyttää kuvaannollisia silmiään, korviaan, käsiään ja käsivarsiaan.

Veli Lett aloitti 2. Aikakirjan 16:9:stä, jossa sanotaan: ”Jehovan silmät tarkkailevat kaikkea maata, jotta hän osoittaisi voimansa niiden puolesta, jotka ovat ehytsydämisiä häntä kohtaan.” Oppilaita kannustettiin huolehtimaan siitä, että heidän sydämensä olisi aina omistautunut kokonaan Jehovalle. Lisäksi he voisivat jäljitellä Jumalaa etsimällä toisista hyvää. Seuraava raamatunkohta oli 1. Pietarin kirjeen 3:12, jonka mukaan Jehovan korvat ovat kohdistettuina vanhurskaiden rukouksiin. Oppilaita kehotettiin pitämään viestintäyhteydet avoimina ja muistamaan, että Jehova todella haluaa kuulla heidän rukouksensa.

Jesajan 41:13:ssa Jehova lupaa: ”Minä, Jehova, sinun Jumalasi, tartun oikeaan käteesi, minä, joka sanon sinulle: ’Älä pelkää. Minä olen auttava sinua.’ ” Veli Lett selitti vilpittömän sydämellisesti: ”Huomatkaa, miten koskettavaa ilmausta Jehova käyttää. Hän ojentaa kätensä tarttuakseen meidän käteemme.” Oppilaiden tulisi aina antaa Jehovan auttaa heitä eikä torjua tuota apua. He voisivat myös jäljitellä häntä ojentamalla auttavan kätensä toisille.

Lopuksi veli Lett luki Jesajan 40:11:n ja kehotti kuulijoita luomaan mielikuvan siitä hellästä kiintymyksestä, jota jakeessa kuvaillaan. ”Jehova kokoaa meidät käsivarsillaan”, hän sanoi. ”Hän kantaa meitä povellaan.” Miten meidän tulisi suhtautua tähän? Oppilaita neuvottiin pysymään pehmeinä ja säyseinä kuin pienet karitsat, jotta Jehova haluaisi edelleen kantaa heitä povellaan.

”Meillä on tämä aarre saviastioissa”

Seuraavaksi hallintoelimen jäsen David Splane käsitteli 2. Korinttilaiskirjeen 4:7:stä otettua teemaa ”Meillä on tämä aarre saviastioissa”. Tarkoitetaanko jakeessa mainitulla ”aarteella” kenties tietoa tai viisautta? ”Ei”, vastasi puhuja. ”Aarre, josta apostoli Paavali puhui, on ’tämä palvelus’, jossa ’teemme totuuden ilmeiseksi’.” (2. Korinttilaisille 4:1, 2, 5.) Kuluneet viisi opiskelukuukautta olivat valmistaneet oppilaita erityistehtävään, jota tulisi pitää hyvin suuressa arvossa.

”Saviastioilla” tarkoitetaan lihallista ruumista. Toisin kuin harvoin käytettävät kultaiset astiat saviastiat on tarkoitettu nimenomaan työkäyttöön. Jos aarre pantaisiin kulta-astiaan, katsoja saattaisi kiinnittää astiaan yhtä paljon huomiota kuin aarteeseen. ”Te ette halua suunnata huomiota itseenne”, veli Splane sanoi oppilaille. ”Lähetystyöntekijöinä  haluatte ohjata ihmiset Jehovan luo. Te olette vaatimattomia saviastioita.”

Kehitellen edelleen tätä rinnastusta puhuja kertoi, että Raamatun aikoina jotkin saviastiat olivat tulenkestäviä ja toisissa oli kova lasitus, joka esti astiaa murtumasta. Ensimmäisten määräalueella vietettyjen kuukausien aikana uudet lähetystyöntekijät saisivat luultavasti pintaansa eräänlaisen kovan lasitteen, jonka ansiosta he kestäisivät entistä paremmin arvostelua eivätkä pahoittaisi herkästi mieltään. ”Tulette huomaamaan, että olette kovempia kuin luulittekaan”, sanoi veli Splane. Jehova ei ole uskonut palveluksen aarretta enkeleille vaan saviastioille. ”Se osoittaa, että Jehova luottaa teihin”, hän päätti puheensa.

”Olet juossut jalkamiesten kanssa – – [voitko] juosta kilpaa hevosten kanssa?”

”Kuinka pitkään ja kuinka kovaa jaksat juosta?” kysyi hallintoelimeen kuuluva Samuel Herd. Miksi kysyä tällaista oppilailta? Puhuja vertasi heidän kokemuksiaan profeetta Jeremian kokemuksiin. Tuo uskollinen mies kohtasi haasteita, jotka tekivät hänen elämästään vaikeaa, mutta edessä oli vielä suurempia koetuksia. Siksi Jehova kysyi häneltä: ”Koska olet juossut jalkamiesten kanssa ja nämä aina väsyttivät sinut, niin miten voit juosta kilpaa hevosten kanssa?” (Jeremia 12:5.)

Puhuja sovelsi tämän oppilaisiin sanomalla: ”Teistä saattaa tuntua, että kaikki menneiden kuukausien kirjalliset kokeet ovat olleet kuin kilpajuoksua hevosten kanssa. Mutta tosiasiassa olette juosseet vasta jalkamiesten kanssa. Hevoset odottavat teitä määräalueellanne, sillä siellä kohtaatte suurempia haasteita kuin voitte vielä edes kuvitella. Miten selviätte silloin? Gilead-koulu on valmistanut teitä juoksemaan kilpaa hevosten kanssa väsymättä.” Hän kehotti oppilaita valmentamaan itseään edelleen hengellisesti säännöllisen Raamatun tutkimisen ja rukoilemisen välityksellä.

Veli Herd myönsi, että jotkut oppilaista tulisivat lähetyskentällä lannistumaan ja jotkut kohtaisivat välinpitämättömyyttä. Toisilla olisi terveysongelmia, tai he kamppailisivat riittämättömyyden tunteiden kanssa. Heillä olisi kuitenkin käytettävissään voimanlähde, jonka turvin he selviytyisivät väsymättä mistä tahansa vaikeasta tilanteesta. ”Juoksittepa kilpaa jalkamiesten tai hevosten kanssa, luottakaa siihen, että Jumalan voimallinen käsi voi auttaa teidät maaliviivan yli. Silloin voitte olla menestyksellisiä lähetystyöntekijöitä Jehovan kunniaksi ja ylistykseksi.”

Muita kohokohtia

”Älä tyydy vain muutamiin.” Yhdysvaltain haaratoimistokomiteaan kuuluva John Ekrann tarkasteli kertomusta profeetta Elisasta ja leskestä, jolta oltiin riistämässä molemmat pojat orjiksi (2. Kuninkaiden kirja 4:1–7). Koska leskellä itsellään oli vain pieni öljyruukku, Elisa neuvoi häntä pyytämään lisäruukkuja naapureilta ja sanoi: ”Älä tyydy vain muutamiin.” Jehova teki Elisan välityksellä sellaisen ihmeen, että kaikki ruukut tulivat täyteen öljyä. Leski myi öljyn, ja saamillaan myyntituloilla hän maksoi velkansa ja elätti perhettään jonkin aikaa.

Mitä tulevat lähetystyöntekijät voisivat oppia tästä kertomuksesta? Kerätessään ruukkuja leski ei todennäköisesti nirsoillut. ”Hänelle kelpasi mikä tahansa astia, jossa öljy suinkin vain pysyi, ja mitä suurempi, sen parempi.” Sitten veli Ekrann kannusti oppilaita ottamaan vastaan jokaisen tehtävän, oli se sitten suuri tai pieni. ”Älkää nirsoilko”, hän kehotti ja muistutti, että lesken siunausten määrä oli suoraan verrannollinen siihen, miten tarkoin hän noudatti Elisan ohjeita. Samoin nykyään siunausten  määrä on suoraan verrannollinen siihen, miten suurta intoa ja uskoa osoitamme. Puhuja sanoi: ”Älkää säästelkö itseänne.”

”He ovat meille kuin leipää.” Teokraattisten koulujen osaston valvoja William Samuelson kehitteli tätä 4. Mooseksen kirjan 14:9:stä otettua teemaa painottaen Joosuan ja Kalebin hyvää esimerkkiä. ”Leipä” tarkoitti tässä yhteydessä sitä, että Kanaanin asukkaat olivat helposti voitettavissa ja voitto tukisi ja vahvistaisi Israelia. Miten tämä soveltuu lähetystyöhön? ”Pitäkää palveluksessa vastaan tulevia haasteita asioina, jotka vahvistavat ja tukevat teitä”, puhuja selitti.

”Onko heidän uskon laivansa lujasti ankkuroitunut edessä olevien myrskyjen aikana?” Gilead-koulussa opettava Sam Roberson käsitteli varoitusta, joka sisältyy apostoli Paavalin sanoihin ”jotkut ovat – – haaksirikkoutuneet uskonsa suhteen” (1. Timoteukselle 1:19). Hän kannusti oppilaita rakentamaan toisissa uskoa, joka olisi lujasti ankkuroitunut Jehova Jumalaan. ”Teidän työnne on eräänlaista sepän työtä”, hän vertasi. Seppä liittää renkaita toisiinsa ankkuriketjuksi, joka pitää aluksen turvallisesti paikallaan. Samoin lähetystyöntekijät auttavat tutkisteluoppilaitaan rakentamaan pelastumiselle välttämättömiä hengellisiä ominaisuuksia.

Puhuja rinnasti ketjun renkaat kahdeksaan ominaisuuteen, jotka luetellaan 2. Pietarin kirjeen 1:5–8:ssa. Jos lähetystyöntekijät auttaisivat tutkisteluoppilaitaan näkemään, miten Jehova ilmaisee niitä, nämä todennäköisesti kiintyisivät häneen murtumattomin sitein. Oppilaat kestäisivät minkä tahansa vastoinkäymisten myrskyn, joka koettelisi heidän uskoaan.

Kokemuksia ja haastatteluja

Gilead-koulun opettajiin kuuluva Michael Burnett pyysi oppilaita kertomaan ja esittämään näytteenä kokemuksia, joita he olivat hiljattain saaneet saarnaamistyössä. Yleisö sai nähdä, miten he olivat puhuneet ihmisille kauppakeskuksessa, lentoasemalla ja ovelta-ovelle-työssä sekä henkilölle, joka oli soittanut väärään numeroon.

Seuraavaksi Yhdysvaltain Betel-perheen jäsen Michael Hansen haastatteli kolmea veljeä, joilla oli vuosien kokemus lähetystyöstä: Stephen McDowellia Panamasta, Mark Noumairia Keniasta ja William Yasovskya Paraguaysta. Heidän ajatuksistaan heijastui hyvin ohjelmanosan teema ”Iloa Jehovan tahdon tekemisestä” (Psalmit 40:8). Esimerkiksi Mark Noumairilla ja hänen vaimollaan oli ollut aivan erityisiä ilonaiheita heidän palvellessaan määräalueellaan. He olivat saaneet suurta tyydytystä ystävyyssuhteista, joita he olivat solmineet paikallisten todistajien kanssa. Lisäksi oli ollut sykähdyttävää nähdä, miten veljet olivat noudattaneet ohjeita ja tehneet elämässään suuria muutoksia ja kuinka Jehova oli siunannut heidän ponnistelujaan. Hän vakuutti, että se, mistä oppilaat saisivat eniten iloa, oli vielä edessäpäin.

Kun yksi oppilaista oli lukenut koko 131. kurssin laatiman kauniin kiitoskirjeen, veli Lett kannusti heitä lopuksi toimimaan aina viisaasti, sillä silloin he toisivat ”hymyn Jehovan kasvoille”. Nuo uudet lähetystyöntekijät saavatkin Jehovan varmasti hymyilemään, kun he palvelevat häntä uskollisesti määräalueillaan (Jesaja 65:19).

 [Taulukko/Kartta s. 31]

TILASTOTIETOJA KURSSISTA

Edustettuina olleita maita 10

Keski-ikä 34,7

Keskimäärin vuosia kastettuna 19,0

Keskimäärin vuosia kokoaikaisessa palveluksessa 13,5

[Kartta]

(Ks. painettu julkaisu)

Oppilaat määrättiin kartassa näkyviin maihin

ALUEMÄÄRÄYKSET

BENIN

BRASILIA

BULGARIA

BURUNDI

ETELÄ-AFRIKKA

GHANA

HONGKONG

INDONESIA

KAMERUN

KANADA

KENIA

KESKI-AFRIKAN TASAVALTA

LIBERIA

LIETTUA

MALESIA

MOSAMBIK

NEPAL

PANAMA

PARAGUAY

SAKSA

SIERRA LEONE

SLOVAKIA

VENEZUELA

YHDYSVALLAT

[Kuva s. 30]

Gilead-koulun oppilaat esittävät näytteenä saarnaamistyössä saamansa kokemuksen.

[Kuva s. 31]

Vartiotornin raamattukoulun Gileadin 131. kurssilta valmistuneet

Alla olevassa luettelossa rivit on numeroitu edestä alkaen ja nimet on lueteltu kussakin rivissä vasemmalta oikealle.

1) Lesch, C.; Lesch, N.; Shakarjian, P.; Shakarjian, T.; Budden, R.; Budden, K.; Nash, T.; Nash, L.

2) Tremblay, E.; Tremblay, C.; Garvey, D.; Garvey, G.; Gaunt, R.; Gaunt, P.; Lau, J.; Lau, J.

3) Davis, S.; Davis, S.; Sargeant, J.; Sargeant, J.; Fonseca, C.; Fonseca, S.; Thenard, E.; Thenard, A.

4) Petratyotin, A.; Petratyotin, R.; Reyes, N.; Reyes, N.; Eisiminger, B.; Eisiminger, S.; Hacker, J.; Hacker, C.

5) Hartman, E.; Hartman, T.; Goolia, W.; Goolia, K.; Thomas, J.; Thomas, E.; Okazaki, N.; Okazaki, M.

6) Mills, C.; Mills, A.; Benning, L.; Benning, T.; Sobiecki, S.; Sobiecki, T.; Gagnon, L.; Gagnon, E.

7) Hansen, B.; Hansen, M.; Fahie, A.; Fahie, M.; Dalgaard, J.; Dalgaard, J.; Andersson, M.; Andersson, R.