Matteus 21:1–46
Alaviitteet
Tutkimisviitteet
Betfageen: Tämän Öljymäellä sijainneen kylän nimi tulee hepreasta ja merkitsee luultavasti ’varhaisviikunoiden taloa’. Perimätiedon mukaan Betfage sijaitsi Jerusalemin ja Betanian välissä Öljymäen kaakkoisrinteellä, lähellä sen huippua, noin 1 km:n päässä Jerusalemista. (Mr 11:1; Lu 19:29; ks. liite A7, kartta 6.)
aasilla – varsalla: Mt 21:2, 7:ssä mainitaan kaksi eläintä, mutta Sak 9:9:n ennustuksen mukaan kuningas ratsastaisi vain yhdellä eläimellä. (Ks. Mt 21:2, tutkimisviite.)
aasin, joka on sidottuna, ja varsan sen kanssa: Vain Matteus mainitsee sekä aasin että sen varsan. Markus, Luukas ja Johannes mainitsevat vain yhden eläimen, varsan, ilmeisesti siksi, että Jeesus ratsasti ainoastaan sillä (Mr 11:2–7; Lu 19:30–35; Joh 12:14, 15). (Ks. Mt 21:5, tutkimisviite.)
jotta toteutuisi se, mitä Jehova oli sanonut profeettansa välityksellä: Tämä ja samankaltaiset ilmaukset toistuvat monta kertaa Matteuksen evankeliumissa. Juutalainen lukijakunta mielessään Matteus ilmeisesti korostaa näin Jeesuksen roolia luvattuna Messiaana. (Mt 2:15, 23; 4:14; 8:17; 12:17; 13:35; 21:4; 26:56; 27:9.)
jotta täyttyisi se, mitä oli sanottu profeetan välityksellä: Mt 21:5:ssä olevan lainauksen alkuosa on ilmeisesti Jes 62:11:stä ja loppuosa Sak 9:9:stä. (Ks. Mt 1:22, tutkimisviite.)
aasin, joka on sidottuna, ja varsan sen kanssa: Vain Matteus mainitsee sekä aasin että sen varsan. Markus, Luukas ja Johannes mainitsevat vain yhden eläimen, varsan, ilmeisesti siksi, että Jeesus ratsasti ainoastaan sillä (Mr 11:2–7; Lu 19:30–35; Joh 12:14, 15). (Ks. Mt 21:5, tutkimisviite.)
lempeät: Lempeät ihmiset haluavat alistua Jumalan tahtoon ja opastukseen eivätkä yritä hallita toisia. ”Lempeää” vastaava kreikan sana ei merkitse pelkuruutta eikä heikkoutta. Septuagintassa samaa kreikan sanaa käytetään vastineena heprean sanalle, joka voidaan kääntää ”nöyräksi” tai ”sävyisäksi”. Sitä käytetään Mooseksesta (4Mo 12:3), opinhaluisista ihmisistä (Ps 25:9), Messiaasta (Sak 9:9; Mt 21:5) ja niistä, jotka saavat omakseen maan (Ps 37:11). Jeesus kuvaili itseään ”lempeäksi” eli nöyräksi (Mt 11:29).
Siionin tyttärelle: Tai ”tytär Siionille”, kuten joissain raamatunkäännöksissä sanotaan. Raamatussa kaupungit usein personoidaan ja niistä puhutaan kuvaannollisesti naisina. Tässä ilmauksessa ”tytär” voi tarkoittaa itse kaupunkia tai sen asukkaita. Nimi Siion yhdistettiin läheisesti Jerusalemin kaupunkiin.
lempeä: Tai ”nöyrä”. (Ks. Mt 5:5, tutkimisviite.)
aasilla – varsalla: Mt 21:2, 7:ssä mainitaan kaksi eläintä, mutta Sak 9:9:n ennustuksen mukaan kuningas ratsastaisi vain yhdellä eläimellä. (Ks. Mt 21:2, tutkimisviite.)
aasin, joka on sidottuna, ja varsan sen kanssa: Vain Matteus mainitsee sekä aasin että sen varsan. Markus, Luukas ja Johannes mainitsevat vain yhden eläimen, varsan, ilmeisesti siksi, että Jeesus ratsasti ainoastaan sillä (Mr 11:2–7; Lu 19:30–35; Joh 12:14, 15). (Ks. Mt 21:5, tutkimisviite.)
aasilla – varsalla: Mt 21:2, 7:ssä mainitaan kaksi eläintä, mutta Sak 9:9:n ennustuksen mukaan kuningas ratsastaisi vain yhdellä eläimellä. (Ks. Mt 21:2, tutkimisviite.)
aasin ja sen varsan: Ks. Mt 21:2, 5, tutkimisviitteet.
istui niiden päälle: Ts. päällysvaatteiden päälle.
Daavidin Poika: Kutsumalla Jeesusta ”Daavidin Pojaksi” kaksi sokeaa miestä tunnustavat avoimesti, että Jeesus on Messias. (Ks. Mt 1:1, 6; 15:25; tutkimisviitteet.)
Daavidin pojan: Ilmaus osoittaa, että Jeesus on Daavidin sukuun kuuluva jälkeläinen, jonka oli määrä periä valtakunta Daavidin kanssa solmitun liiton mukaisesti (2Sa 7:11–16; Ps 89:3, 4).
Daavid, kuningas: Tässä sukuluettelossa mainitaan useita kuninkaita, mutta ainoastaan Daavidiin liitetään arvonimi ”kuningas”. Hänestä alkoi Israelin ”kuningassuku” (1Ku 12:19, 20). Kun Matteus sanoo Jeesusta ”Daavidin pojaksi” jakeessa 1, hän korostaa valtakuntateemaa ja osoittaa, että Jeesus perii kuninkuuden Daavidin kanssa solmitun liiton mukaisesti (2Sa 7:11–16).
kumarsi hänelle syvään: Tai ”kumarsi hänelle kunnioittavasti”, ”osoitti hänelle kunnioitusta”. Kutsumalla Jeesusta ”Daavidin Pojaksi” (Mt 15:22) tämä ei-juutalainen nainen ilmeisesti tunnusti, että Jeesus oli luvattu Messias. Nainen ei kumartanut häntä niin kuin jumalaa tai jumaluutta vaan osoitti hänelle kunnioitusta siksi, että hän oli Jumalan edustaja. (Ks. Mt 2:2; 8:2; 14:33; 18:26; tutkimisviitteet.)
Pelastathan: Kirjaim. ”Hoosianna”. Kreikan sana tulee heprean ilmauksesta, joka merkitsee ’pelastathan’ tai ’oi pelasta’. Tässä pyydetään Jumalalta pelastusta tai voittoa, ja ilmaus voitaisiin kääntää ”annathan pelastuksen”. Ajan mittaan ilmausta alettiin käyttää sekä rukouksissa että ylistyksissä. Sama heprean ilmaus esiintyy Ps 118:25:ssä, joka kuului pesahin aikaan laulettaviin hallel-psalmeihin. Siksi ilmaus tuli heti ihmisten mieleen tässä tilanteessa. Jumala vastasi rukoukseen pelastaa Daavidin Poika muun muassa herättämällä Jeesuksen kuolleista. Mt 21:42:ssa Jeesus itse lainaa Ps 118:22, 23:a ja soveltaa sen Messiaaseen.
Daavidin Pojan: Käyttämällä tätä ilmausta ihmiset tunnustivat Jeesuksen syntyperän ja roolin luvattuna Messiaana. (Ks. Mt 1:1, 6; 15:25; 20:30; tutkimisviitteet.)
Jehovan: Tässä Ps 118:25, 26:sta otetussa lainauksessa on heprealaisessa alkutekstissä Jumalan nimi, jota edustaa neljä heprean konsonanttia (translitteroituina JHWH). (Ks. liite C.)
kohisi: Tai ”kuohui”, ”liikehti”. Kaupungin asukkaiden levottomuutta ilmaistaan kreikan verbillä, joka kuvailee kirjaimellisen maanjäristyksen tai myrskyn vaikutuksia (Mt 27:51; Il 6:13). Samaan sanueeseen kuuluva kreikan substantiivi seismós on käännetty ”myrskyksi” tai ”maanjäristykseksi” (Mt 8:24; 24:7; 27:54; 28:2).
heittää ulos niitä, jotka olivat myymässä: 10. nisankuuta 33 Jeesus puhdisti temppelin toisen kerran. Tästä tapauksesta kerrotaan Matteuksen (21:12–17), Markuksen (11:15–18) ja Luukkaan evankeliumeissa. Ensimmäisen kerran Jeesus puhdisti temppelin vuoden 30 pesahin tienoilla, ja siitä kerrotaan Joh 2:13–17:ssä.
temppeliin: Tarkoittaa tässä luultavasti temppelialueen osaa, jota sanottiin pakanoiden esipihaksi. (Ks. liite B11.)
heitti ulos kaikki, jotka myivät: Ks. Lu 19:45, tutkimisviite.
rahanvaihtajien: Käytössä oli monenlaisia kolikoita, mutta ilmeisesti vain tietynlaisella kolikolla pystyi maksamaan vuosittaisen temppeliveron tai ostamaan uhrieläimiä. Ulkomailta Jerusalemiin tulevien juutalaisten piti siksi vaihtaa rahaa saadakseen kolikoita, jotka hyväksyttiin temppelissä. Ilmeisesti Jeesuksen mielestä rahanvaihtajien palkkiot olivat kohtuuttomia ja heidän toimintansa oli suoranaista kiskontaa.
ryöstäjien luolan: Tai ”rosvojen luolan”. Jeesus viittaa tässä Jer 7:11:een. Hän sanoi kauppiaita ja rahanvaihtajia ”ryöstäjiksi” todennäköisesti siksi, että he myivät uhrieläimiä aivan liian korkeaan hintaan ja kiskoivat rahanvaihdosta kohtuuttomia palkkioita. Jeesus oli vihainen myös sen takia, että Jehovan rukoushuone eli palvontapaikka oli muutettu kauppapaikaksi.
temppeliin: Tarkoittaa tässä luultavasti temppelialueen osaa, jota sanottiin pakanoiden esipihaksi. (Ks. liite B11.)
temppeliin: Tarkoittaa tässä luultavasti pakanoiden esipihaa (vrt. Mt 21:12, tutkimisviite). Vain Matteus kertoo, että Jeesuksen luo temppeliin tuli sokeita ja rampoja ja hän paransi heidät, kuten hän oli tehnyt aiemmin (Mt 15:30). Joidenkin mukaan juutalainen perinne kielsi sokeita ja rampoja menemästä tiettyihin temppelin osiin, mutta Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa ei mainita tällaista kieltoa. Joka tapauksessa Matteuksen kertomus saattaa osoittaa, että Jeesuksen into hänen maanpäällisen palveluksensa viimeisinä päivinä sai hänet paitsi puhdistamaan temppelin myös parantamaan sokeat ja rammat, jotka tulivat sinne hänen luokseen. (Ks. liite A7.)
Pelastathan: Kirjaim. ”Hoosianna”. Kreikan sana tulee heprean ilmauksesta, joka merkitsee ’pelastathan’ tai ’oi pelasta’. Tässä pyydetään Jumalalta pelastusta tai voittoa, ja ilmaus voitaisiin kääntää ”annathan pelastuksen”. Ajan mittaan ilmausta alettiin käyttää sekä rukouksissa että ylistyksissä. Sama heprean ilmaus esiintyy Ps 118:25:ssä, joka kuului pesahin aikaan laulettaviin hallel-psalmeihin. Siksi ilmaus tuli heti ihmisten mieleen tässä tilanteessa. Jumala vastasi rukoukseen pelastaa Daavidin Poika muun muassa herättämällä Jeesuksen kuolleista. Mt 21:42:ssa Jeesus itse lainaa Ps 118:22, 23:a ja soveltaa sen Messiaaseen.
Daavidin Pojan: Käyttämällä tätä ilmausta ihmiset tunnustivat Jeesuksen syntyperän ja roolin luvattuna Messiaana. (Ks. Mt 1:1, 6; 15:25; 20:30; tutkimisviitteet.)
Pelastathan Daavidin Pojan: Ks. Mt 21:9, tutkimisviitteet.
Betaniaan: Kylä, joka sijaitsi Öljymäen itäkaakkoisrinteellä noin 3 km:n päässä Jerusalemista (ks. Joh 11:18, tutkimisviite). Tässä kylässä oli Martan, Marian ja Lasaruksen koti, jossa Jeesus nähtävästi asui usein ollessaan Juudeassa (Joh 11:1). Nykyään samalla paikalla on pieni kaupunki, jonka arabiankielinen nimi merkitsee ’Lasaruksen paikkaa’.
noin kolmen kilometrin: Kirjaim. ”noin 15 stadionin”. Kreikan sana stádion tarkoittaa pituusmittaa, joka oli 185 m eli 1/8 roomalaista mailia. (Ks. sanasto, ”Maili”, ja liite B14.)
ei löytänyt siitä muuta kuin lehtiä: Viikunapuussa ei tavallisesti ollut hedelmiä tuohon aikaan vuodesta. Tässä puussa oli kuitenkin lehtiä, minkä perusteella siinä olisi pitänyt olla myös varhaisviikunoita. Koska puussa oli pelkkiä lehtiä, Jeesus tiesi, ettei se tuottaisi satoa. Puun ulkonäkö siis petti. Siksi hän kirosi sen, ja se kuivui.
Minä vakuutan: Tässä käytetty kreikan sana amḗn on translitterointi heprean sanasta ʼamén, joka merkitsee ’olkoon niin’, ’varmasti’. Jeesus käytti usein tätä ilmausta ennen jotain toteamusta, lupausta tai ennustusta ja korosti näin sen ehdotonta luotettavuutta ja varmuutta. Joidenkin tutkijoiden mukaan Jeesuksen tapa käyttää tätä ilmausta on ainutlaatuinen pyhässä kirjallisuudessa. Johanneksen evankeliumissa Jeesus toistaa ilmauksen aina kaksi kertaa peräkkäin (amḗn amḗn), jolloin se on käännetty vastineella ”minä todella vakuutan”. (Ks. Joh 1:51, tutkimisviite.)
Minä vakuutan: Ks. Mt 5:18, tutkimisviite.
vanhinten: Kirjaim. ”vanhempien miesten”. Kreikan sana presbýteros tarkoittaa Raamatussa ensisijaisesti niitä, joilla on valtaa ja vastuuta yhteisön tai kansan keskuudessa. Vaikka se viittaa joskus kirjaimelliseen ikään (esim. Lu 15:25; Ap 2:17:ssä), sitä ei käytetä pelkästään iäkkäistä. Tässä se tarkoittaa juutalaisen kansan johtajia, jotka mainitaan usein ylipappien ja kirjanoppineiden kanssa. Sanhedrin koostui näihin kolmeen ryhmään kuuluvista miehistä. (Mt 21:23; 26:3, 47, 57; 27:1, 41; 28:12; ks. sanasto.)
ylipapit: Ks. Mt 2:4, tutkimisviite.
vanhimmat: Ks. Mt 16:21, tutkimisviite.
ylipapit: Kun kreikan sana on yksikössä, se käännetään ”ylimmäiseksi papiksi” ja se tarkoittaa kansan pääasiallista edustajaa Jumalan edessä. Tässä sana on monikossa ja se tarkoittaa papiston huomattavimpia miehiä, joihin kuuluivat entiset ylimmäiset papit ja mahdollisesti 24 pappisosaston päämiehet.
poika sanoi: ’En halua’: Joissain kreikkalaisissa käsikirjoituksissa vertauksen kahden pojan vastaukset ja toiminta esitetään päinvastaisessa järjestyksessä (Mt 21:28–31; ks. Uuden maailman käännöksen aiemmat laitokset). Useammat vanhimmista käsikirjoituksista tukevat kuitenkin nykyistä lukutapaa. Kummassakin käännöstavassa pääajatus on sama.
veronkantajatkin: Monet juutalaiset keräsivät veroja roomalaisille vallanpitäjille. Näitä juutalaisia vihattiin, koska he tekivät yhteistyötä vihatun vieraan vallan kanssa ja lisäksi perivät enemmän veroa kuin oli säädetty. Muut juutalaiset tavallisesti karttoivat veronkantajia ja niputtivat heidät yhteen syntisten ja prostituoitujen kanssa (Mt 11:19; 21:32).
veronkantajat: Ks. Mt 5:46, tutkimisviite.
ja näytti oikean tien: Kirjaim. ”vanhurskauden tietä”. (Ks. sanasto, ”Vanhurskaus”.)
vertaus: Ks. Mt 13:3, tutkimisviite.
tornin: Torni oli tähystyspaikka, josta viinitarhoja vartioitiin varkaiden ja eläinten varalta (Jes 5:2).
vuokrasi: Ensimmäisen vuosisadan Israelissa oli tavallista antaa viinitarha vuokralle. Tässä tapauksessa omistaja teki paljon valmistelutöitä, joten hänellä oli kaikki syyt odottaa voittoa.
vertauksin: Tai ”kielikuvin”. Kreikan sana parabolḗ merkitsee kirjaimellisesti ’rinnakkain asettamista’ tai ’yhteen asettamista’, ja sitä voidaan käyttää sananlaskusta, vertauksesta tai muusta kielikuvasta. Jeesus selitti usein jotain asiaa asettamalla sen toisen samanlaisen asian rinnalle eli vertaamalla niitä keskenään (Mr 4:30). Hänen vertauksensa olivat lyhyitä, usein fiktiivisiä kertomuksia, jotka sisälsivät moraalisen opetuksen tai hengellisen totuuden.
tuhoaa heidät täysin: Tai ”tuhoaa heidät pahoin”. Kreikkalaisessa tekstissä on sanaleikki. Tuomiosanomaa voimistetaan käyttämällä samasta kantasanasta johdettuja sanoja: ”Koska he ovat pahoja, hän tuhoaa heidät pahoin.”
Raamatun kirjoituksista: Tarkoittaa usein Jumalan hengen ohjauksessa kirjoitettuja Raamatun heprealaisia kirjoituksia kokonaisuudessaan.
pääkulmakivi: Tai ”tärkein kivi”. Ps 118:22:ssa oleva heprean ilmaus ja tässä käytetty kreikan ilmaus merkitsevät kirjaimellisesti ’kulman päätä’. Ilmaus on ymmärretty eri tavoin, mutta ilmeisesti se tarkoittaa kiveä, joka asetettiin kahden seinän yläkulmaan pitämään ne yhdessä. Jeesus lainasi tätä ennustusta ja osoitti, että hän itse oli ”pääkulmakivi”. Aivan kuten rakennuksen ylin kivi on huomattavalla paikalla, Jeesus Kristus on voidelluista koostuvan kristillisen seurakunnan – hengellisen temppelin – ylimpänä oleva huomattavin kivi.
Jehovalta: Tässä Ps 118:22, 23:sta otetussa lainauksessa on heprealaisessa alkutekstissä Jumalan nimi, jota edustaa neljä heprean konsonanttia (translitteroituina JHWH). (Ks. liite C.)
Media
Tässä lyhyessä videossa lähestytään Jerusalemia idästä. Reitti alkaa nykyisestä Et-Turin kylästä, jonka ajatellaan olevan Raamatun ajan Betfage, ja se päättyy Öljymäen harjalle. Betania sijaitsi Betfagen itäpuolella Öljymäen itärinteellä. Jerusalemissa käydessään Jeesuksella ja hänen opetuslapsillaan oli tapana yöpyä Betaniassa. Samalla paikalla on nykyään kaupunki nimeltä El-ʽAzariye (ʽEizariya), jonka arabiankielinen nimi merkitsee ’Lasaruksen paikkaa’. Jeesus oli epäilemättä yötä Martan, Marian ja Lasaruksen kotona. (Mt 21:17; Mr 11:11; Lu 21:37; Joh 11:1.) Ehkä hän kulki sieltä Jerusalemiin videolla näkyvää reittiä. Kun Jeesus ratsasti aasinvarsalla Jerusalemiin 9. nisankuuta vuonna 33, hän saattoi hyvinkin mennä sinne Betfagesta Öljymäen yli kulkevaa tietä pitkin.
1. Tie Betaniasta Betfageen
2. Betfage
3. Öljymäki
4. Kidroninlaakso
5. Temppelivuori
Aasi on hevosten sukuun kuuluva kavioeläin. Se on pienempi kuin hevonen, ja sillä on pidemmät korvat, lyhyempi harja ja lyhytkarvaisempi häntä, joka päättyy pitkään tupsuun. Sanonnoissa aasi on tyhmä ja itsepäinen, mutta tosiasiassa sitä voidaan pitää älykkäämpänä kuin hevosta. Se on tavallisesti säyseä eläin. Aasilla ratsastivat sekä miehet että naiset, jopa huomattavassa asemassa olevat israelilaiset (Jos 15:18; Tu 5:10; 10:3, 4; 12:14; 1Sa 25:42). Kun Daavidin poika Salomo voideltiin kuninkaaksi, hän ratsasti tilaisuuteen isänsä muulitammalla, aasioriin ja tammahevosen risteymällä (1Ku 1:33–40). Oli siksi sopivaa, että Jeesus, joka oli suurempi kuin Salomo, täytti Sak 9:9:n ennustuksen ratsastamalla hevosen sijasta aasinvarsalla.
Israelissa viinirypäleet poimittiin elo–syyskuussa riippuen rypälelajikkeesta ja seudun ilmastosta. Yleensä rypäleet laitettiin altaaseen tai kaukaloon, joka oli koverrettu kalkkikiveen. Ne murskattiin tavallisesti polkemalla niitä viinikuurnassa paljain jaloin. Työn ohessa oli tapana laulaa. (Jes 16:10; Jer 25:30; 48:33.)
1. Vastapoimittuja viinirypäleitä
2. Viinikuurna
3. Kouru
4. Alempi keruuallas
5. Viiniruukkuja