Onko Jumalalla nimi?
Raamattu vastaa
Kaikilla ihmisillä on nimi, joten eikö olisi johdonmukaista, että Jumalallakin on? Nimien käyttö on tärkeää ihmisten välisissä ystävyyssuhteissa. Onko tilanne erilainen, kun on kyse ystävyydestä Jumalan kanssa?
Jumala sanoo Raamatussa: ”Minä olen Jehova. Se on minun nimeni.” (Jesaja 42:8.) Jumalalla on tosin myös monia arvonimiä, kuten ”Jumala, Kaikkivaltias”, ”Suvereeni Herra” ja ”Luoja”, mutta hän suo palvojilleen kunnian puhutella häntä hänen omalla nimellään (1. Mooseksen kirja 17:1; Apostolien teot 4:24; 1. Pietarin kirje 4:19).
Jumalan nimi esiintyy monissa raamatunkäännöksissä 2. Mooseksen kirjan 3:15:ssä. Siinä sanotaan: ”Näin sinun pitää sanoa Israelin pojille: ’Jehova, teidän esi-isienne Jumala, Abrahamin Jumala, Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala, on lähettänyt minut teidän luoksenne.’ Tämä on minun nimeni ajan hämärään asti, ja tämä on muistona minusta sukupolvesta sukupolveen.”
Jumalan nimestä on satojen vuosien ajan käytetty suomen kielessä muotoa ”Jehova”. Monet oppineet puoltavat lausumistapaa ”Jahve”, mutta muoto ”Jehova” tunnetaan yleisemmin. Raamatun ensimmäinen osa kirjoitettiin pääosin hepreaksi, jota luetaan oikealta vasemmalle. Tuossa kielessä Jumalan nimi esiintyy neljänä konsonanttina: יהוה. Näistä neljästä heprean kirjaimesta, jotka ovat suomeksi translitteroituina JHWH, käytetään yhdessä nimeä Tetragrammi.