Lapset saattavat huomata jo varhaisessa vaiheessa, että joitakin ihmisiä kohdellaan eri tavalla heidän ihonvärinsä tai kansallisuutensa vuoksi. Miten voit varmistaa, etteivät tällaiset ennakkoluulot tartu lapseesi? Entä mitä voit tehdä, jos oma lapsesi kohtaa rasismia?

Tässä kirjoituksessa

•  Miten puhua lapselle eri roduista?

•  Miten puhua lapselle rasismista?

•  Miten näyttää hyvää esimerkkiä?

•  Mitä jos lapsesi kohtaa rasismia?

 Selitä lapsellesi, että maailmassa on kiehtova kirjo erinäköisiä ihmisiä, joilla on erilaiset tavat ja kulttuurit, mutta jotkut ajattelevat, että tällaiset asiat ovat peruste kohdella toisia huonosti.

 Raamatussa kuitenkin kerrotaan, että meillä kaikilla on yhteiset esivanhemmat. Näin ollen kaikki ihmiset ovat sukua toisilleen.

 ”Kun meidän lapsemme viettivät aikaa erirotuisten ihmisten kanssa, he huomasivat itse, että jokainen ansaitsee tulla rakastetuksi ja kunnioitetuksi.” (Karen)

 Ennemmin tai myöhemmin lapsi törmää uutisiin rotusyrjinnästä ja viharikoksista. Miten voisit selittää asiaa hänelle? Huomioi ensinnäkin lapsesi ikä.

•   Alle kouluikäiset. ”Pienet lapset ovat hyvin tarkkoja siitä, mikä on reilua ja mikä ei. Siltä pohjalta on hyvä lähteä keskustelemaan epäoikeudenmukaisuudesta”, sanoo tohtori Allison Briscoe-Smith, jota lainattiin Parents-lehdessä.

•   Esiteinit. 6–12-vuotiaat lapset ovat usein hyvin uteliaita ja esittävät kiperiä kysymyksiä. Vastaa kysymyksiin niin hyvin kuin osaat. Keskustele lapsesi kanssa siitä, mitä hän näkee ja kuulee koulussa tai mediassa, ja opeta hänelle samalla, että rotuennakkoluulot ovat väärin.

•   Teini-ikäiset. Tässä iässä nuoret alkavat ajatella syvällisempiä asioita. Se voisi olla hyvää aikaa keskustella lapsen kanssa rasismia koskevista uutisista.

 ”Puhumme lasten kanssa rasismista, koska siihen törmää ennemmin tai myöhemmin, asuipa missä tahansa. Jos näistä asioista ei puhuta kotona, muiden ihmisten ennakkoluulot voivat tarttua lapsiin. Heille saatetaan esittää faktana asioita, jotka eivät pidä paikkaansa.” (Tanya)

 Lapsesi ottavat sinusta mallia, joten mieti tarkkaan, mitä puhut ja mitä teet. Esimerkiksi:

•   Vitsailetko erirotuisista ihmisistä tai vähätteletkö heitä? ”Lapsesi kuuntelevat ja katselevat sinua ja luonnollisesti ottavat sinusta mallia”, sanoo amerikkalainen järjestö American Academy of Child and Adolescent Psychiatry.

•   Viihdytkö erimaalaisten ihmisten seurassa? Lastentautilääkäri Alanna Nzoma sanoo: ”Jos haluat, että lapsesi luovat suhteita eri taustoista tuleviin ihmisiin, sinun tulee näyttää siitä mallia.”

 ”Meidän perhe kutsui vuosien varrella kylään vieraita eri puolilta maailmaa. Tutustuimme heidän ruokiinsa ja musiikkiinsa ja jopa pukeuduimme heidän perinnevaatteisiinsa. Kun puhuimme lasten kanssa, keskityimme ihmisiin, emme rotuun, ja varoimme kerskumasta omalla kulttuurillamme.” (Katarina)

 Vaikka maailmassa puhutaan paljon tasa-arvosta, rasismi ei ole kadonnut mihinkään. Lastasi voidaan siksi kohdella huonosti, varsinkin jos hän kuuluu johonkin vähemmistöryhmään. Jos näin käy…

 Selvitä, mitä todella tapahtui. Oliko kyse tahallisesta loukkauksesta vai pelkästä ajattelemattomuudesta? (Jaakobin kirje 3:2.) Pitäisikö asiaan puuttua vai voisiko sen vain ohittaa?

 Tarvitaan tietenkin tasapainoa. Raamatussa on viisas neuvo: ”Älä ole herkkä loukkaantumaan.” (Saarnaaja 7:9.) Rasismia ei pidä katsoa läpi sormien, mutta joka asiaa, joka saattaa vaikuttaa loukkaukselta, ei kannata tulkita rotuvihaksi.

 Jokainen tilanne on tietysti erilainen, joten ota selvää, mitä tapahtui, ennen kuin päätät, puututko asiaan.

 Kun tiedät faktat, kysy itseltäsi:

•   Onko se lapselleni hyväksi, jos hän olettaa ihmisistä aina pahinta ja ottaa itseensä jokaisen loukkauksen?

•   Voisiko seuraavan Raamatun neuvon noudattaminen hyödyttää lasta: ”Älä suhtaudu liian vakavasti jokaiseen sanaan, jonka ihmiset sanovat”? (Saarnaaja 7:21.)

 Mitä jos loukkaus vaikuttaa tahalliselta? Auta lasta ymmärtämään, että hän voi reaktiollaan joko parantaa tai huonontaa tilannetta. Joskus kiusaaja voi vain yrittää saada toista reagoimaan. Silloin voi olla parasta, että ei reagoi mitenkään.

 Toisaalta lapsesi voisi jutella häntä loukanneen kanssa, mikäli se on turvallista. Ehkä lapsesi voisi sanoa (riitaa haastamatta) jotain tämän kaltaista: ”Minun mielestäni tuo ei ollut kivasti sanottu (tai tehty).”

 Mitä jos tapauksesta pitää ilmoittaa? Jos sinusta tuntuu, että asiaa ei voi sivuuttaa – esimerkiksi jos lapsesi turvallisuus on uhattuna – puhu asiasta opettajille tai tarvittaessa jopa poliisille.