WASHATA SUKUWAʼIPA NUNOULA | NOÉ
Oʼtteʼennüshi nia namaa akaratshishii wayuu
EETAASHI Noé sümaa nüpüshi joyojoyüliin suluʼu wanee anua miyoʼu. Kaʼüliasü maʼin tü juyakat anuuipaʼa. Jirajiratsü noʼu süka joʼuuchoin maʼin shierain tü ranparakat. Kepisanasü maʼin tü anuakat sutuma miyoʼuin maʼin tü juyakat.
Talatüsü maʼin naaʼin Noé süka yalain nümaa nuʼwayuuse, na apünüinshiikana nüchonnii otta apünüinsü naʼüi. Nnojoishii jamajüin naya. Oʼuraajüshi nia nümüin Maleiwa süpüla naapüin tü analuʼutkat saaʼu anain naya. Emetutsü maʼin nünüiki süpüla naapüin na yalajanakana nümaa.
Sutuma kanoulain Noé, aaʼinmajünüshi nia sümaa nüpüshi nutuma Jeʼwaa (Hebreokana 11:7). Nnojotsü amalajaainjatüin tü nunoulakat sutuma isaitchipain nia suulia wüinsiraa. Eeyülia tü eejiraainjachikat amaa nia. Müshiʼiya wayakana, nnojotsü amalajaainjatüin tü wanoulakat süka sülüʼülüin süpüla sajaʼlajaain kasa süpüshuaʼa. ¿Kasa shikirajaka anain waya nukuwaʼipa Noé? Wekiraja sünain tia.
PIENCHI SHIKII KAʼI SOʼUKAI JEE SAʼWAI
Aʼitüsü tü juyakat soʼu «pienchi shikii kaʼi» soʼukai jee saʼwai (Génesis 7:4, 11, 12). Epirajaa epirajaa müsü wüin tü mmakat. Soʼu kaʼikat tia, niʼrüin Noé tü naainjakat Jeʼwaa süpüla naaʼinmajüin na wayuu lotokana akuwaʼipa jee najaʼlajeʼerüin na mojulaashiikana.
Sükajee tü juya miyoʼukat, najaʼlajeʼerüin Maleiwa neʼrala wayumüin na aapieekana. Sükajee tü nukuwaʼipakat Satanaa, wainma aapiee ooʼulaakana tü eʼitaanakat apüla naya sirumatuʼu süpüleerua kaʼwayuusein naya yaa Mmapaʼa. Kachonshii naya mapa sümaa tü jieyuukalüirua. Naatajannuu maʼin nachonnii. Nefilim münüshii naya (Judas 6; Génesis 6:4). Talatüsü maʼin naaʼin Satanaa sutuma neʼrala wayumüin na aapieekana süka mojuleein maʼin sukuwaʼipa tü wayuukalüirua natuma.
Aleʼejüshii nachikuaʼa na aapiee eʼrüliikana wayumüin chaa sirumatuʼumüin sükajee süpüleeruaanüin naaʼin sutuma tü juya miyoʼukat. Neeʼiranajaain nakuwaʼipa. Nnojoliinnapa süpüla wayuuyaain naya maʼakaapuʼu. Napütüin na nachonniikana otta tü naʼwayuusekalüirua. Wüinsitshii naya namaʼaleʼeya na wanee wayuukana.
Naapittüjülia Jeʼwaa tü wayuukalüirua nükalioʼu Enoc sünain najaʼttirüinjanain na mojulaashiikana (Génesis 5:24, TNM; Judas 14, 15). Akatsaʼa mojulaʼaleeinnapain maʼin na wayuukana sümaa namojujüin sukuwaʼipa tü Mmakat. Makalaka najaʼttinnüinjanain. ¿Talatüsüche naaʼin Noé sümaa nüpüshi sutuma tü alatakat?
Nnojorüleejaʼa. Jaʼitakajeʼe Maleiwa nnojotsü talatüin naaʼin (Ezequiel 33:11). Nachiiruaakuʼu namüshii shiiʼiree noʼtteʼerüin naya. Nuluwataain Enoc sünain aapiraa na wayuukana otta nuluwataain Noé sünain akumajaa wanee anua miyoʼu. Kakalia maʼin Noé sümaa nüpüshi sünain akumajaa tü anuakat otta neʼrüin shia na wayuukana. Noé, «chi wayuu aaʼinrakai kasa anasü nuʼupala Maleiwa», aneekünüshi nia süpüla naapirüin na wayuukana süchiki tü naaʼinrajatkat Maleiwa naka na mojulaashiikana (2 Pedro 2:5). ¿Kasaka naainjüin naya wayuukana? Naashin Jesuu, eeʼeraashii neʼe naya sünain nnojoluin jülüjüin naaʼin tü naainjalakat, shiasaʼa shiʼitapa tü juya miyoʼushaatakat wüinsitshii napüshuaʼa (Mateo 24:37-39).
¿Kasache naainjaka Noé sümaa nüpüshi süchikijee nüsürülüin Jeʼwaa soʼu tü anuakat? Eeshijaʼa süpüla naaʼinmajüin nüpüshi, jülüjüin naaʼin tü eekat suluʼu tü anuakat otta nikirüin tü mürütkalüirua. Shiasaʼa mapa, alianajaasü tü anuakat. Ayaleraasü iipünaamüin sutuma miyoʼuin tü wüinkat shiʼipaʼaya (Génesis 7:17). ¡Shiimaintaʼaleeja pülain maʼin Jeʼwaa naainjaka tia!
Talatüsü maʼin naaʼin Noé sutuma nuʼttaain sümaa nüpüshi otta sutuma nüneekünüin nutuma Maleiwa süpüla naapirüinjatüin tü wayuukalüirua. Eesüjaʼa süpüla mojuin naaʼin Noé sutuma nayouktüin na wayuukana tü nüküjakat namüin. ¡Moʼuyaasat neʼe tü nekiikat suulia tü pütchikat! Nnojotsü jaralüin oonooin sümaa tü nümakat jaʼitakajeʼe na nuwalayuukana, nüsiipünuu, nnojoishii jaa müin. Shiaʼala neʼe jaa maka nümüin nuʼwayuuse, nüchonnii otta naʼwayuuse nüchonnii (Génesis 5:30). Mayaapejeʼe macheʼeyaain wayuu noulia, anasü naaʼin süka noʼttaainnapain suluʼu tü anuakat.
Matüjüinsat aʼwanajawaa nukuwaʼipa Jeʼwaa (Malaquías 3:6). Naashin Jesuu, müinjatü sukuwaʼipa wayuu maaʼulu maʼaka saaʼin tü eejatkat soʼu nükalia Noé (Mateo 24:37-39). Wainma maʼin na wayuu mojulaakana maaʼulu yaa; akatsaʼa najaʼttinneenain nutuma Maleiwa. Akaʼaya maaʼulu, aʼyataashii maʼin na anoujüshiikana sünain aapiraa na wayuukana. Jama piakai, ¿jaa meechi pia sümüin tü pütchikat? Punoujüichipale, ¿eeshiche süpüla püküjüin pütchi sümüin wayuu? Niʼitaain wapüleerua Noé otta nüpüshi tü sukuwaʼipainjatkat.
OʼTTEʼENNÜSHII SÜKA TÜ ANUAKAT
Naapakajasaʼa Noé sümaa nüpüshi shipisana tü anuakat sünain müin sujuichijaweekai aaʼin sutuma samantüin shiroku tü wüinkat. Nnojotpejeʼe ayoʼujaain naaʼin Noé sutuma tia. Naashin Hebreokana 11:7). Niʼitaain naaʼin Noé sünain tü nümakat Jeʼwaa nümüin sünain nnojolinjachin ouktüin nia sümaa nüpüshi shiʼitapa tü juya miyoʼushaatakat (Génesis 6:18, 19). Alawaaka joo nüpülain Maleiwa süpüla isainjatüin nüchiki naaʼinmajüin tü anuakat. Nütüjaa aaʼu Noé nuʼttaainjachin sümaa nüpüshi. Müsü tü Wiwüliakat nachiki: «Oʼtteʼennüshii [...] süka tü anuakat» (1 Pedro 3:20).
na nnojoliikana anoujüin sünain tia alatakat, eesüjaʼa süpüla sujuichijaain tü anuakat. Akaisaʼa Noé nnojotsü jülüjüin naaʼin tia. Müsü tü Wiwüliakat nüchiki: «Süka shiimüin nünoula nünain Maleiwa, [...] nükumajakalaka wane anua» (Ooʼulaasü tü juyakat suulia aʼitaa sülatapa pienchi shikii kaʼi jee pienchi shikii ai. Alatsü tia tisienpüroʼu soʼu tü juyakat 2370 süpülapünaa wakalia. Nnojoliipejeʼe süpüla nojuʼitüin na wayuukana jee tü mürütkalüirua suluʼujee tü anuakat. Samantüsü tü anuakat shirokupünaa tü wüinkat (Génesis 7:19, 20). ¿Kasache naainjaka Noé wanaa sümaa tia? Eeshiijaʼa süpüla niʼyataain nümaa Sem, Cam otta Jafet sünain nekirüin, naaʼinmajüin jee nepitajüin shipia tü mürütkalüirua. Niapejeʼe Jeʼwaa aaʼinmajüin tü mürütkalüirua süka niain amaüsijüin shiairua süpüla shikerotüin suluʼu tü anuakat. *
Nüshajüin Noé süpüshuaʼa tü alatakat soʼujeʼereʼeya shiʼitüin tü juyakat sünainmüinreʼeya sajaʼttüin. Nüküjüin piratüin wüin tü Mmakat soʼu 150 kaʼi, süchikijee oyoolojusü tü wüinkat. Shiasaʼa aaʼuriiroʼu soʼu 2369, «aikkalaa müsia tü anuakat saaʼu wane namünashii saʼaka tü uuchikalüirua kanüliakat Ararat» suluʼu tü mmakat Turquía. 73 kaʼi süchikijee tia, soʼu kashika juunioʼu, eeʼiyalaasü tü uuchikalüirua. Apünüin kashi süchikijee, naakatakalaka Noé saajuna tü anuakat. Warattuuijaasü sümaa waawatuulin suluʼu tü anuakat. Nüjütakalaka Noé nüchiki wanee wüchii mütsiiatai süpüla nüchajaain süchiki eere josoin tü mmakat, aleʼejawaishi nüchikuaʼa süka nnojolin nüntüin sünain wanee mma eekai josoin. Nüjütaka joo mapa wanee toomasü, süleʼejawaika eemüin tü anuakat. Shiasaʼa mapa nnojotka süleʼejüin süka süntüin sünain wanee mma jososü (Génesis 7:24–8:13).
Tü kojutüleekat maʼin nümüin Noé shia nuʼwaajüin Jeʼwaa. Outkajaʼawaishi nia sümaa nüpüshi süpüla oʼuraajaa otta nekirajaain nüchiki Maleiwa. Süpülapünaa nüneeküin tü naaʼinrajatkat, jülüjüsü naaʼin Noé tü keeʼireekat naaʼin Jeʼwaa. Jaʼitakajeʼe wanaa sümaa soosolooin tü Mmakat, nnojotsü nujutalamaatüin soʼu tü anuakat süpüla nujuʼitüinjachin suluʼujee mayaapejeʼe sülatüin suulia wanee juya suluʼuin naya tü anuakat (Génesis 8:14). Naʼatapajüin nuluwataain nia Jeʼwaa süpüla nujuʼitüin suluʼujee tü anuakat.
Wainma kasa eeka süpüla nashatüin nünainjee Noé na wayuu kaʼwayuusekana jee na kachonshiikana. Wayuu tütüshi nia, keisalashi, nnojoishi aashichijaamaatüin otta jülüjüsü naaʼin nüpüshi. Akatsaʼa shiain palajanain nutuma tü keeʼireekat naaʼin Jeʼwaa. Washatüle sukuwaʼipa nunoula Noé, aneerü maʼin sukuwaʼipa wapüshi.
«PUJUITTA PÜMAALA SULUʼUJEE TÜ ANUAKAT»
Müshi Jeʼwaa nümüin Noé: «Pujuitta pümaala suluʼujee tü anuakat sümaa tü puʼwayuusekat ooʼulaka na püchonniikana je naʼwayuuse». Ojuʼitaa müsüjaʼa tü nüpüshikat Noé suluʼujee tü anuakat, sujuʼinuwaaka tü mürütkalüirua nachiirua. Nnojotpejeʼe ojunajiraain süchiki sujuʼinuwaapa. Saashin tü Wiwüliakat ojuʼitüsü süka anakalü akuwaʼipa (Génesis 8:15-19). Nujuʼitapa Noé sümaa nüpüshi suluʼujee tü anuakat, asanatshii jouktai wulesü otta wulesü tü mmakat napüla: nnojoliinnapa eein na kanüliakana nefilim, nnojoluitpa eein wayuu mojulaasü, jaʼitakajeʼe na aapiee eʼrüliikana wayumüin nnojoliinnapa eein naya. * Müinjatü joo nakuwaʼipa maʼakaapuʼu namaiwa süpülapünaa eein tü müliakat.
Nütüjaa aaʼu Noé tü naaʼinrajatkat. Oʼttüshi nia sünain apaaʼuwajaa ipa süpüla nuʼutüin saaʼin Génesis 7:2; 8:20). ¿Jamüsü naaʼin Jeʼwaa sutuma tü naaʼinrakat Noé?
wanee mürüt otta naʼajüin shia nümüin Jeʼwaa saaʼu tia ipakat. Shia naʼajaka nümüin Maleiwa süpüshi tü akaratshikat mürüt wuleka suluʼujatka tü anuakat (Müsü tü Wiwüliakat: «Talatüsü maʼi naaʼin chi Maleiwakai süka jemetüin maʼi sheejuu tü aʼajuushikat nümüin». Süchikijee mojuin maʼin naaʼin paala sutuma mojulaain wayuu, talatüitpa naaʼin süka eeitpain wayuu yaa Mmapaʼa oonookana sümaa tü nuluwataakalü anain Maleiwa. Nütüjaapejeʼe aaʼu Maleiwa sünain nnojoluin lotuin maʼin tü nakuwaʼipakat süka mojulaain wayuu «joʼuuiwaʼaya sünainmüinreʼeya laülaapa» naya (Génesis 8:21). Wekirajaa jooluʼu sünain tü naaʼinrakat Jeʼwaa süpüla niiʼiyatüin kamaʼain nia süpüla jashichijawaa otta sümülialaain naaʼin saaliin wayuu.
Nümalajeʼerüin Maleiwa tü kasa mojusü naainjüinjatiaakat süka tü mmakat süchikijee kaainjalain Adán sümaa Eva. Lamec, chi nüshikai Noé, niʼitaain Noéin nünülia, müshi nia: «Mayaasüje oʼulejuushin tü mmakat nütüma Maleiwa, nuʼtteʼereena waya chi tachonkai suulia müliajüin waya sünain waaʼinmajüin tü mmakat». Talatüsü naaʼin Noé sutuma niʼrüin shikeeraajüin tia pütchikat otta anain maʼin tü mmakat süpüla apünajaa. Müshijeseʼe nuʼttamaatüin sünain apünajaa (Génesis 3:17, 18; 5:28, 29; 9:20).
Mapüleesat tü nuluwataakalü anain Jeʼwaa na nuuʼuliwoʼukana Noé süpüla anainjatüin nakuwaʼipa. Soʼutku tü kasa nuluwataakalü anain naya shia nnojoluinjatüin noʼutüin saaʼin wayuu jee nnojoluinjatüin mojuin natuma sukuwaʼipa tü ishakat. Eesü wanee nünüiki Jeʼwaa namüin na wayuukana, müshi nia: «Müiria nnojolüin tajaʼttirüin wayuu je tü kasakalüirua süpüshua süka wane wüin miyoʼu». Süpüla sotuin waaʼin tia nümakat, nujuʼitirüin tü kasüpolüin weʼrawaikat chaa iipünaa (Génesis 9:1-17).
Nnojotsü alawaain tia alatakat. Shiimain sünain eejachin Noé yaa saaʼu tü mmakat otta eesü sülatawaire kasa mojusü nümüin. Kakaliapuʼu katüin soʼu wayuu sümaiwa. Jamüshijaʼa Noé, 350 juya katüin noʼu süchikijee tü juya miyoʼushaatakat..., wainmapejeʼe kasa mojusü alataka nümüin. Soʼu wanee kaʼi, epetshaanashi maʼin nia, niasaʼa Canaán, chi nülüinkai, naainjaka wanee kasa mojushaatasü maʼin. Mojukalaka nakuwaʼipa na nüchonniikana sünainjee tia. Niʼrüin tü alatakat soʼu nükalia Nemrod otta niʼrüin na nuuʼuliwoʼukana sünain aʼwaajaa maleiwayaasü. Nnojotpejeʼe mojuin süpüshuaʼa tü alatakat soʼu tia, anasü maʼin sukuwaʼipa nunoula Sem, chi nüchonkai Noé (Génesis 9:21-28; 10:8-11; 11:1-11).
Wachecherüinjatü waaʼin sünain anoujaa maʼaka naaʼin Noé. Jaʼitairü eein wayuu eekai nnojoluin kasajachin sümüin Chi Maleiwa shiimainshikai jee shiale sükatalaain nuulia. Nnojotsü amalajaainjatüin wanoula sutuma tia. Kojutsü maʼin nümüin Jeʼwaa waneepiale wanee wayuu nümaa jee nüchecherüle naaʼin sünain anoujaa. Müshi Jesuu: «Chi eekai nüchecherüin naaʼin suʼunnaa tü müliaa niʼrakat, ayateechi oʼtteʼennüin tatüma» (Mateo 24:13).
^ püt. 17 Eeshii eeka namüin sünain neemereʼerüin Maleiwa tü mürütkalüirua suulia ekaa sümaa müin sutunkeekai aaʼin nutuma. Nikeraajüin Jeʼwaa tü nümakat sünain naaʼinmajüinjanain na suluʼukana tü anuakat.
^ püt. 22 Tü juya miyoʼushaatakat süsaapünaa amaalü tü apain kanüliakat Edén makalaka noʼunüin sirumatuʼumüin na aapiee yalajanakana aaʼinmajüin soʼu 1600 juya (Génesis 3:22-24).