1, 2. (1) ¿Jamüshii nnojoliika paaʼinwajiraain na wawalayuu chejeʼewaliikana Colosas? (2) ¿Jamüsü nünüiki Pablo namüin na anoujüshii chejeʼewaliikana Colosas suulia sumojujaain nakuwaʼipa nümaa Maleiwa?

NAKALIOʼU na nikirajüinkana Jesuu, nnojoishii paaʼinwajiraain maʼin na anoujüshii chejeʼewaliikana Colosas sünain tü nanoujüinjatkalü anain. Eeshii na ichekana süchiirua ekeraajaa tü Pütchi aapünakat nümüin Moisés. Eeshii na apülajakana wainma kasa noulia na nawalayuukana. Shiasaʼa süpüla nnojoluinjatüin saainjünüin tia, nüshajüin chi aluwataaushikai Pablo wanee karaloukta namüin na anoujüshii chejeʼewaliikana Colosas. Müsü yaa tü pütchi nüshajakat: «Tamüshii paala jia jüchikua: Kamalainchonsü maʼi nanüiki na aküjüliikana alawaa jümüin. Jalia jia jükanajuʼulaajayaa sütüma tü namakat. Tü nekirajakat anain, pütchi alawaa neʼe, naleʼeruʼujeejatü neʼe, shia tü shikirajapüʼukat anain tü natuushi manoujainsatkalüirua. Nnojotsü müin aka tü pütchi shiimüin nüküjakat Cristo wamüin» (Col. 2:8).

² Müleka shiale jülüjüin naaʼin naya nuwalayuukana Kürisüto «tü shikirajakat anain wayuu manoujainsat», nayouktüinjaʼa mata tü naainjakat Maleiwa süpüla nuʼtteʼerüin naya (Col. 2:20-23). Suulia sumojujaain nakuwaʼipa nümaa Maleiwa, müshi Pablo namüin: «Ayata jülüjüin jaaʼin tü kasa chakat iipünaa suulialeʼeya tü kasa yaakat  mmoluʼu» (Col. 3:​2, TNM). Nayakana jülüjüinjatü naaʼin chainjanain naya chaa iipünaa (Col. 1:​4, 5, TNM).

3. (1) ¿Kasa tü jülüjakat naaʼin na anoujüshii chainjanakana iipünaa? (2) ¿Kasa wekirajaainjatka anain sünain ekirajaayakat tüü?

³ Müsia neʼe maaʼulu yaa nakuwaʼipa na anoujüshii chainjanakana iipünaa, shia jülüjaka naaʼin Nuluwataaya Maleiwa otta müsia sacerdooteinjanain naya jee naluwataainjanain wanaa nümaa Kürisüto (Roma 8:14-17). ¿Kasakaʼa jülüjüinjatüin naaʼin na anoujüshii yaainjanakana kepiain Mmapaʼa? ¿Naaʼinrüinjatche eera tü nümakat Pablo? ¿Kasa naaʼinrajatka süpüla shiainjatüin jülüjüin naaʼin «tü kasa chakat iipünaa»? (Juan 10:16.) Jülüjüsü naaʼin waneepia Abraham nümaa Moisés «tü kasa chakat iipünaa», jaʼitakajaʼaya neʼe suʼunnaa neʼrüin müliaa. ¿Kasa shikirajaka anain waya tü nakuwaʼipakat?

4. ¿Kasa naaʼinrajatka na anoujüshii yaainjanakana kepiain mmapaʼa süpüla jülüjüinjatüin naaʼin tü kasa chakat iipünaa?

⁴ Na anoujüshii yaainjanakana kepiain mmapaʼa, jülüjeesü naaʼin tü kasa chakat iipünaa. ¿Kasa naaʼinrajatka süpüla tia? Nia palajanainjachika natuma Jeʼwaa otta tü Nuluwataayakat (Luc. 10:25-27, TNM). Shiaʼaya maʼin naainjaka Kürisüto tia, makalaka washatüinjatüin nukuwaʼipa (1 Ped. 2:21). Maaʼulu yaa, ayatüsia eein wayuu ekirajaka sünain alawaa jee oʼunaka süchiirua washirüü maʼaka saaʼin sümaiwa paala. Ayatüsia eein tia süka niain Satanaa aluwataain saaʼu tü mmakat ( paashajeʼera 2 Corinto 10:5). Müsüjeseʼe washatüinjatüin nukuwaʼipa Jesuu, eejüinjatü waaʼin otta waaʼinmajüinjatü wanoula suulia tü kasa eekat süpüla amojujeʼerüin shia.

5. ¿Kasa wasakireʼerüinjatka anain waaʼin süpüla watüjaain saaʼu shiale jülüjüin waaʼin tü jülüjakat naaʼin manoujüinsaliikana?

⁵ Tü jülüjakat naaʼin waneepia na manoujüinsaliikana shia tü nneetkat jee kamaʼanaa wainma korolo. ¿Müsüche tü jülüjakat waaʼin wayakana? ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla watüjaain saaʼu kasain wayuu tü waaʼinmaakat maʼin? Watüjaajeerü aaʼu tia jülüjüle waaʼin tü kasa wekiiruʼuwaikat jee tü waaʼinrawaikat. Müshi Jesuu: «Acheküsü jülüjain jaaʼin tü kasa anasü chakat iipünaa aapünüinjatkat jümüin. Nnojo jülüjain jaaʼin waneepia tü kasa jünaajaakat yaa mmaluʼu» (Mat. 6:21). Wanee kasa waaʼinrajatka shia wasakireʼerüinjatüin waaʼin sünain tüü: «¿Shiache jülüjaka maʼin taaʼin waneepia tü nneetkat otta tousütüin sünain wanee aʼyatawaa walaaka maʼin? ¿Jülüjüsüche taaʼin waneepia tü taaʼinrajatkat süpüla taʼyateʼerüin tanneetse otta wainmainjatüin kasa tamaʼana? ¿Tachajaataapa sukuwaʼipa süpüla anaʼleeinjatüin takuwaʼipa noʼuluʼu Jeʼwaa?» (Mat. 6:22). Naashin Jesuu, shiale jülüjüin waaʼin anaajaa korolo «yaa mmaluʼu» eesü süpüla sumojujaain wakuwaʼipa noʼuluʼu Jeʼwaa (Mat. 6:​19, 20, 24).

6. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla nnojoliinjanain wayamünnüin sutuma tü kasa mojusü keeʼireekat saaʼin weʼiruku?

⁶ Sutuma kaainjaraliin waya mapüleesat wamüin aaʼinraa kasa mojusü ( paashajeʼera Roma 7:21-25). Nnojoire nükaaliinjüin waya Jeʼwaa nükajee chi naaʼinkai, shiaje neʼe waaʼinraka tü kasa mojusükat «maa aka tü saaʼinrakat wayuu saʼakapünaa piyuushi». Maʼaka saaʼin maaʼinwaa aaʼin sünain emiʼijaa, epeʼruwaa, aʼluwajirawaa akuwaʼipaa sümaa wayuu jierü otta wanee jierü nümaa wanee toolo otta müsia maapülinwaa sünain aaʼinraa kasa mojusü (Roma 13:​12, 13). Süpüla nnojoliinjanain wayamünnüin sutuma tü kasa mojusü keeʼireekat saaʼin weʼiruku, jülüjüinjatü waaʼin tü kasa chakat iipünaa jaʼitairü kapüleein shia wamüin. Müshi Pablo: «Eesü taaʼin waneepia suulia taaʼinrüin tü süchekalakat taaʼin tamüiwa, shia taaʼinrüinjatka tü nüchekakat chi Maleiwakai tapüleerua» (1 Cor. 9:27). Aneere wakuwaʼipa noʼuluʼu Maleiwa, eejüinjatü waaʼin suulia waaʼinrüin tü süchekakat waaʼin. Wekirajaa sünain tü naaʼinrakat Abraham  nümaa Moisés süpüla ayatüinjanain naya waneepia nümaa Maleiwa (Heb. 11:6).

7, 8. (1) ¿Kasa eejiraaka amaa Abraham otta Sara? (2) ¿Kasa jülüjaka naaʼin Abraham waneepia?

⁷ Wanaa sümaa nuluwataain Jeʼwaa Abraham sümaa nüpüshi süpüla nakolojooinjanain suluʼumüin tü mmakat Canaán, oʼunüshi nia, nnojoishi ayouktajaain nümaa. Sutuma nunoujüin jee noonooin Abraham sümaa nünüiki Jeʼwaa, nüpansaajüin Jeʼwaa wanee pütchi nümüin sünain maa: «Anakuaippaleechi pia tatüma. Watteerü saalin tü puuʼuliwoʼukalüirua» (Gén. 12:2). Wainma juya alataka sümaa machoin Sara nümüin Abraham. «Mototoosü naaʼin Jeʼwaa tü nümakainkat wamüin», eeshiijaʼa namüle. Eejiraashii naya sümaa tü mojuukalü aaʼin sutuma napütüin napüshi otta nepia suluʼu tü mmakat Ur. Jee müsia wattasü maʼin napüleerua tü mmakat Canaán, alatüsü suulia 1.600 kiloometüro oʼunüshi Urjee. Nantapa chamüin, kepiayaashii naya loona, alatitshii naya jamü jee eejiraashii naya sümaa wayuu mojulaasüirua (Gén. 12:​4, 5, 10; 13:18; 14:10-​16). Mayaainjeʼe sülatüin wainma kasa namüin, nnojotsü ojutuuin suluʼu naaʼin naleʼejüinjanain nachikuaʼa suluʼumüin tü mmakat Ur ( paashajeʼera Hebreokana 11:8-12, 15, TNM).

⁸ Shia nunoujaka Abraham nünüiki Jeʼwaa, nnojotsü shiain jülüjüin naaʼin tü kasa yaakat mmoluʼu (Gén. 15:6). Jülüjüsü naaʼin waneepia tü pütchi nüpansaajakat Jeʼwaa nümüin. Niʼrüin Jeʼwaa nunoujüin maʼin Abraham nünain, müshijeseʼe nümüin nümüin: «Piirakaa iipünaa sirumatuʼumüin süpüla piyaawajüinjatüin tü shüliwalakalüirua maa aka puuntüle. Tü puuʼuliwoʼukalüirua, meerü aka tü shüliwalakalüirua sünain isain süchiki shiyaawajünüin» (Gén. 15:5). ¡Akatsüinraasü naaʼin Abraham sutuma tia! Niirakaʼawaipa Abraham sümüin tü shüliwalakalüirua, sotojoosü naaʼin tü nümakat Jeʼwaa nümüin. Joʼuushi joo chi nüchonkai Abraham soʼu tü kaʼi nüküjakalü achiki paala chi Maleiwakai namüin (Gén. 21:​1, 2).

9. ¿Jamüsü sütütüleʼeraka waaʼin nukuwaʼipa Abraham süpüla waʼyataainjanain waneepia nümüin Jeʼwaa?

⁹ Waʼatapajashaatain sünain nikeraajüinjatüin Jeʼwaa tü nümakat wamüin maʼaka naʼatapajashaatain shia Abraham (2 Ped. 3:​13, TNM). Nnojorüle jülüjüin waaʼin tü kasa chakat iipünaa, meerü kamaʼakai saaʼin wamüin süpüla nikeraajüinjatüin Maleiwa tü nümakat wamüin otta nnojoleerü waaʼin sünain aʼyatawaa nümüin. Eesüjaʼa süpüla wainmain tü kasa paaʼinrakat süpüleerua pürekutsoolin pia jee shiale süpüla kooʼomüin putuma piʼyataain nümüin Jeʼwaa. ¿Kasakaʼa paaʼinrüin maaʼulu süpüleerua aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa? Soto paaʼin niʼyataain waneepia Abraham nümüin Jeʼwaa sümaa jülüjüin naaʼin tü kasa anasü aapünajatkat nümüin (Heb. 11:​10, TNM). Saashin tü Wiwüliakat, «nücheka achikit Maleiwa anajiraain Abraham nümaa sünainjee nünoujain nünüiki» (Roma 4:3).

10. ¿Jamapuʼusü nukuwaʼipa Moisés jimaʼaiwaʼaya nia?

¹⁰ Eeshia wanee wayuu jülüjakai aaʼin tü kasa chakat iipünaa, nia Moisés. Anasü maʼin tü ekirajünakalü anain Moisés sutuma süchonyaain nia tü nüchonkat faraón. Akaʼaya tü mmakat Egipto, eepuʼule kepiain nia müleʼushaata maʼin sümaa wainmain suwashirüin. Jimaʼaiwaʼaya Moisés, «ekirajünüshi sünain sütüjüin tü wayuu sulujutkat tü mmakat Egipto». Müsüjeseʼe süküjüin tü Wiwüliakat yalayalain maʼin nia sümaa nünüiki otta sünain tü niʼyataainkat (Aluw. 7:22). Shialeje jülüjüin naaʼin Moisés tia, washitshije nia. Akatsaʼa shiain jülüjüin naaʼin aaʼinraa tü keeʼireekat naaʼin Maleiwa.

11, 12. (1) ¿Kasa naaʼinmaaka maʼin Moisés? (2) ¿Kasa naaʼinraka Moisés sutuma shiain kojutuleein nümüin tü nütüjaakalü aaʼu nüchiki Jeʼwaa?

¹¹ Joʼuuiwaʼaya Moisés, ekirajünüshi nia nünain chi Namaleiwasekai na hebreokana.  Shia ekirajaka nia Jokébed, tü niikat. Naaʼinmaasü maʼin Moisés tü nütüjaakalü aaʼu nüchiki Jeʼwaa suulialeʼeya wanee kasa. Müsüjeseʼe niyouktüin «tü washirüü Egiptojeʼewatkat aapünapüʼükat nümüin» ( paashajeʼera Hebreokana 11:24-27). Ekirajünüshi Moisés nünain Jeʼwaa joʼuuiwaʼaya nia otta kanoulashi nia nünain, shiasaʼa sutuma tia, jülüjüsü naaʼin waneepia tü kasa chakat iipünaa.

¹² Mayaapejeʼe nikirajünüin Moisés sünain «sütüjüin tü wayuu sulujutkat tü mmakat Egipto», nnojotsü nüchajaain sukuwaʼipa süpüla kapülainjachin nia naaʼin na egipciokana jee süpüla washirüinjachin nia chaa Egipto. Saashin tü Wiwüliakat, «niyouktüin süpüleerua ayataa sünain süchonyaain nia tü nüchonkot chi sülaülakai mma. Anasü saaʼin nümüin müliajiraain namaa na nuwalayuu nüpüshikana Maleiwa suulialeʼeya talataa aaʼin palit juya saʼaka kaainjalaa». Sutuma tü nütüjaakalü aaʼu nüchiki Jeʼwaa, nuuntüin shikiipuʼuin nia tü pueulokot Israel.

13, 14. (1) ¿Kasa nunoukteʼerüinjatka Moisés sünain nukuwaʼipa süpülapünaa nümaain na israeliitakana Egiptojee? (2) ¿Kasa wanoukteʼerüinjatka sünain wakuwaʼipa maʼaka naaʼin Moisés?

¹³ Aishi maʼin Jeʼwaa nüpüla Moisés jee aishii nüpüla na israeliita chajanakana achepchieein Egipto. Shiasaʼa wanaa sümaa 40 nuuyase, kettaayaashi nia naaʼinruʼu süpüla nümaainjanain na israeliitakana Egiptojee (Aluw. 7:23-25). Nütüjaapejeʼe saaʼu Jeʼwaa nnojolin kettaain Moisés süpüla tia. Süka jamüin, eeyülüin tü kasa nunoukteʼerüinjatkat sünain nukuwaʼipa, maʼaka saaʼin nnojoluinjatüin yaletayaain naaʼin, nnojolinjachin naashichijaamaatüin, anamiainjachin nia, nüchecherüinjatüin naaʼin (Prov. 15:33). Choʼujaasü müinjatüin nukuwaʼipa Moisés süpüla eejiraain nia sümaa tü kasa alatajatkat nümüin. Makalaka nürüleejülinjachin soʼu pienchi shikii juya süpüla sunouktaainjatüin nukuwaʼipa.

¹⁴ ¿Anouktaasüche nukuwaʼipa Moisés sutuma tia naaʼinrakat? Aa, anouktaasü. Müsüjeseʼe süküjüin tü Wiwüliakat «niain anamialeein maʼin noulialeʼeya napüshuaʼa na wayuu eejanakana saaʼu tü Mmakat» (Núm. 12:​3, TNM). Sutuma nnojolin yaletayaain naaʼin Moisés, nnojoishi nia aashichijaain namüin na israeliitakana mayaapejeʼe naatawalin nakuwaʼipa jee tü alatawaikat namüin (Éx. 18:26). Müshiʼiya neʼe wayakana, choʼujaasü wanoukteʼerüinjatüin wakuwaʼipa süpüla walatüinjanain süchikumüin tü müliaa miyoʼu eeinjatkat jee süpüla suluʼuinjanain waya tü mma jeketüinjatkat (Alat. Map. 7:14). Anajiraainjana waya sümaa wayuu süpüshuaʼa, jaʼitainna neʼe namaa na nnojoliikana jameein atumawaa. Müshi chi aluwataaushikai Pedro: «Anakaja müleka kojutüle wayuu süpüshua jütüma sümaa alin jüpüla na juwalayuukana anoujashiikana wanaa jümaa» (1 Ped. 2:17).

15, 16. (1) ¿Jameerü sukuwaʼipa wanoula müleka shiale jülüjüin waaʼin tü kasa chakat iipünaa? (2) ¿Jamüsü waaʼinrüinjatka waneepia tü kasa anasükat?

¹⁵ Wainma tü kasa müliakalü atuma saaʼin wayuu maaʼulu (2 Tim. 3:1). Makalaka choʼujaain jülüjüinjatüin waaʼin tü kasa chakat iipünaa. Waainjüle tia, katsüinjeerü waaʼin jee eejeerü waaʼin sünain anoujaa (1 Tes. 5:6-9). Wekirajaa sünain apünüinsü kasa jülüjüinjatka akajee waaʼin tü kasa chakat iipünaa.

¹⁶ Tü waaʼinrakat: ¿Jamüsü waaʼinrüinjatka waneepia tü kasa anasükat? Anuu nünüiki Pedro: «Shia anaka aluʼu müleka jaaʼinrüle waneepia tü kasa anasükat noʼupala na manoujainsaliikana. Jaʼitaina nayoujain jia jooluʼu saaliijee jaaʼinrüin kasa mojusü naajüin, nayaawateerü aaʼu sünain shiimüin anain tü jaaʼinrakat. Je [...] aʼwaajüneechi Maleiwa natüma» sünainjee (1 Ped. 2:12). Wachajaain maʼin sukuwaʼipa süpüla nuʼwaajünüinjachin Jeʼwaa sutuma wayuu saaʼujee neʼrüin tü kasa anasü waaʼinrakat wepialuʼu, eere waʼyataain, eere koleejiain waya, jee müsia washaittajaale otta waküjüle pütchi. Eepejeʼe wotchejaale sümaa tia sutuma kaainjaraliin waya (Roma 3:23). Mayaainjeʼe  müin shia, wayamüleerü tü kasa mojusü keeʼireekat waaʼin müleka katsüinre waaʼin sünain anoujaa (1 Tim. 6:12).

17. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla washatüin nukuwaʼipa Kürisüto? (Piirakaa sümüin tü ayaakua suluʼukat süpana 26.)

¹⁷ Tü wakuwaʼipakat: Makaʼa waaʼinrüin waneepia kasa anasü shia sutuma anain tü wakuwaʼipakat. Müshi chi aluwataaushikai Pablo: «Meeshii aka jia naaʼin Cristo Jesús» (Filip. 2:4, 5). ¿Jamapuʼusü nukuwaʼipa Kürisüto? Nnojotpuʼusü yaletayaain naaʼin. Shiasaʼa sutuma müin nukuwaʼipa, naaʼinmaashaatasü maʼin niʼyataain nümüin Jeʼwaa. Jülüjüsü naaʼin waneepia aküjaa sümüin wayuu tü pütchi anasükat süchiki Nuluwataaya Maleiwa (Mar. 1:38; 13:10). Jee müsia, kojutüsü maʼin nümüin tü Karaloukta Nüchikimaajatkat Maleiwa (Juan 7:16; 8:28). Nikiraja anainrü shia waneepia, makalaka nüküjüin tü pütchi suluʼukat otta niiʼiyatüin sünain shiimain tü sümakat. Washateere nukuwaʼipa Kürisüto, wekirajaainjatü anain tü Wiwüliakat, nnojotsü yaletayaainjatüin waaʼin sünain aküjaa pütchi otta keeʼireeshaatainjatü waaʼin waküjüin shia.

18. ¿Kasa waaʼinrajatka sutuma waʼyataain nümüin Jeʼwaa?

¹⁸ Tü waʼyataainkat nümüin Jeʼwaa: Tü keeʼireekat naaʼin Jeʼwaa shia «süsapainyoʼukainjatüin wayuu süpüshua nümülatuʼumüin Cristo sünain neeʼiyatüin sünain kojutüinjachin nia natüma [...] otta müshiʼiya natüma na aapiee chakana iipünaa» (Filip. 2:9-11). Mayaapejeʼe anain maʼin tü aʼyatawaa aapünakat nümüin Jesuu chaa iipünaa, jüüjüüshi nia nümüin chi Nüshikai. Müinjanaʼaya neʼe wayakana, jüüjüüinjana waya nümüin Jeʼwaa (1 Cor. 15:28). Waʼyataa maʼin nümüin Jeʼwaa sükajee wekirajüin wayuu sünain tü Wiwüliakat (Mat. 28:19). Otta waaʼinra kasa anasü sümüin wayuu süpüshuaʼa jee namüin na wawalayuukana (Gal. 6:10).

19. ¿Kasa waaʼinrüinjatka sutuma tü wekirajaaitpakalü anain sünain ekirajaayakat tüü?

¹⁹ Waapüin tü analuʼutkat nümüin Jeʼwaa süka nüsoʼirüin waaʼin sünain jülüjüinjatüin waaʼin tü kasa chakat iipünaa. Jülüjüinjatü waaʼin tia otta wachecherüinjatü waaʼin suʼunnaa müliaa (Heb. 12:1). Waʼyataa nümüin Jeʼwaa süka süpüshuaʼa waaʼin, naapeetkalaka wamüin tü nümakat paala (Col. 3:​23, 24).