Ataataga, John Mills, 25-nik ukioqarluni 1913-imi New Yorkimi kuisip­poq. Kuisilermat qatan­ngut Russell oqalugiar­tuuvoq. Tamatuma kingunin­ngua ataataga Trinidadimut nuup­poq, tas­sanilu Constance Farmer, Biibilimik Atuaq­qis­saar­tar­toq aal­lus­sil­luar­toq nuliar­taaraa. Ataatama ikin­ngutaatalu William R. Brownip “Skabelsens Fotodrama” inun­nut isigin­naar­tit­tar­paat. Brownik­kut Afrikap Kitaanut 1923-mi aal­lar­nis­saasa tungaanut taamaalior­tar­put. Ataataga anaanagalu, marluul­lutik qilaliar­nis­samik neriugisal­lit, Trinidadimiigin­nar­put.

Angajoq­qaak­ka qulingiluanik qitor­naqar­put. Angajul­liliar­tik Rutherfordimik atser­paat, Watch Tower Bible and Tract Societymi præsidentiusoq atsiul­lugu. Uanga 1922-mi decembarip 30-an­ni inun­ngorama Clayton J. Woodworth, Den Gyldne Tidsalder-imik (maan­na Iteritsi!-usoq) aaq­qis­suisoq, uan­nut atsiup­paat. Angajoq­qaat­ta tun­ngaviliisunik tamanik ilin­niar­tip­paatigut, ingam­mik anersaak­kut it­tunik anguniagaqar­nis­saq pil­lugu. Anaanaga Biibili atorlugu tun­ngavilersuil­laq­qis­suuvoq. Ataatama Biibilimeersunik oqalut­tuar­neq nuan­naraa, timinilu tamaat atorlugu us­sersuataar­tar­poq takorlooruminarsisitsil­luni.

Ilungersor­nerat kinguneqarluar­poq. Uanga nukak­kalu marluk Ilin­niarfim­mi Gileadimi ilin­niar­pugut. Najak­ka pingasut ukior­pas­suar­ni Trinidadimi Tobagomilu pioneriup­put. Angajoq­qaat­ta ilin­niar­titsinermik­kut maligas­siuil­luar­nermik­kul­lu qitor­naasugut ‘Naalak­kap naalaf­fianut’ pisip­paatigul­lusooq. Kajumis­saarisar­nerat iluaqutigalugu tas­saniit­tuar­pugut “Guutit­ta silarliutaani” ineriar­torluta. – Tuss 92:14.

Angerlarsimaf­fip­put oqaluus­sinermi qitiuvoq. Tas­sani pionerit katerisimaar­tar­put qatan­ngul­lu George Young, ajoqersuiar­tor­titaq Canadamiu Trinidadimut tikeraarsimasoq, eq­qar­tukulasarlugu. Angajoq­qaam­ma oqaluus­seqatigisarsimasatik Brownik­kut, taamani Afrikap Kitaaniit­tut, nuan­nersumik oqalut­tuarisar­paat. Tamak­kor­pas­suit kil­litsis­sutigalugit  qulinik ukioqarlunga oqaluus­sisar­tun­ngor­punga.

Taamanik­kut atuagas­siaatitsin­ni up­perisarsior­neq eq­qun­ngitsoq, niuer­tut piumatuut naalak­kersuisul­lu peq­quserlut­tut sak­kor­tuumik avoq­qaarineqar­tar­put. Tamatumun­nga qisuariaatitut 1936-mi palasit Trinidadimi guver­nøriugal­lar­toq kajumis­saar­paat Biibililersaarutivut tamaasa iner­teq­qutaatilis­sagai. Atuagas­siaativut saq­qumitin­nagit nungun­nis­saasa tungaanut ator­pavut. Al­lagar­taaq­qat al­lagar­tarsuil­lu atorlugit pisuin­narluta sik­kilerlutalu paasititsiniaal­luta ingerlaar­tar­pugut. Il­loqarfim­mi Tunapunami oqaluus­sisar­toqatigiit biilinik højtalerilin­nik angalasar­tut peqatigalugit, al­laat Trinidadip avin­ngarusimaner­paar­taani, oqaluus­sivugut. Pis­sanganaqaaq! Anersaak­kut it­tunik pingaar­titsisunik peqateqar­tar­nera kil­litsis­sutigalugu 16-inik ukioqarlunga kuisip­punga.

Ilaqut­tan­nit kristumiutut kingor­nus­sama inuunin­nilu siusis­suk­kut misigisama ajoqersuiar­tor­titan­ngorusulersip­paan­nga. 1944-mi Arubamut nuuk­kama qatan­ngul­lu Edmund W. Cummings kif­far­toqatigilerak­ku suli taman­na kis­saatigaara. 1945-mi Jiisusip toquneranik eq­qaaniaanermut qulit najuum­mata nuan­naaqaagut. Aap­paaguani qeqer­tami tamatumani ilagiit siul­liit pilersin­neqar­put.

Tamatuma kingunin­ngua suleqatiga Oris Williams torrutiin­narlugu oqaluus­sif­figaara. Orisip taamani up­perisani ilungersorluni il­lersor­paa. Biibilimil­li atuaq­qis­saar­tar­nermigut Guutip oqaasiani qanor­piaq ajoqersuuteqar­nersoq paasivaa 1947-milu januaarip tal­limaan­ni kuisil­luni. Kingor­na asan­nilersoor­pugut katil­lutalu. 1950-imi novembarimi pionerin­ngor­poq. Oris nuliar­taarigak­ku inuunera aam­ma al­latigut nuan­naarutigiler­para.

1955-imi Ilin­niarfim­mut Gileadimut qaaq­qusaavugut. Im­mik­kut pisin­naatitaaf­figiligas­samut tamatumun­nga piareersarluta sulif­fitsin­nit soraar­pugut, angerlarsimaf­fip­put pigisavul­lu tunivavut Arubalu qimal­lutigu. 1956-imi juulip 29-an­ni klas­sit 27-s­saan­ni naggataar­nersior­pugut Nigeriamul­lu aal­lar­tus­san­ngorluta.

Oris ima eq­qaamasalik­kersaar­poq: “Ajoqersuiar­tor­titatut inuunermi atoruminar­tuni atoruminaatsunilu inuup al­lan­nguinis­saanut Jehovap anersaava iluaqutaasin­naavoq. Uima kis­saatigiuarsimasaa, tas­sa ajoqersuiar­tor­titan­ngor­nis­saq, uanga kis­saatigin­ngisaan­naraluar­para. Angerlarsimaf­feqarlunga qitor­naqar­nis­sara takorloor­taraluar­para. Eq­qarsar­taaserali al­lan­ngor­tip­para paasigak­ku nutaarsias­sap nuan­nersup oqaluus­sis­sutiginis­saa qanoq nukingin­nar­tigisoq. Gileadimi naggataar­nersiorat­ta ajoqersuiar­tor­titatut oqaluus­sisar­tuunis­san­nut piareersimavunga. Umiarsuarmut Queen Mary-mut ikilerat­ta Worth Thorntonip, qatan­ngutip Knorrip al­laf­fianeersup, ima oqarfigaatigut: ‘Apuul­luarisi!’ Betelimilu kif­far­tus­sasugut oqarmat ajjaarujus­suar­punga. Betelimili sulilerama ingerlaan­naq Betelimiin­nera nuan­nariler­para, as­sigiin­ngitsunil­lu sulias­sin­neqar­tar­punga. Suliaq nuan­nariner­paasara tas­saavoq saaf­figin­nit­tarfim­miit­tuuneq. Inuit nuan­naraak­ka suliamilu tamatumani qatan­ngutinik Nigeriamiunik naapitaqar­tar­punga. Qatan­nguter­pas­suit qasul­lutik, imerusul­lutik, kaal­lutik iper­tul­lutil­lu tikiut­tar­put. Nukis­saqaleq­qis­sin­niarlugit pisariaqar­titaan­nik isumas­sor­nerat nuan­naraara. Tamak­ku tamarmik tas­saap­put Jehovamut kif­far­tor­nerit il­ler­nar­tut, taman­nalu nalerisimaar­narlunilu pil­luar­nar­poq.” Aap, sulias­siis­sutigineqar­tut tamaasa ineriar­tuutigaavut.

1961-imi Trinidadimi ilaqutariit­tut katerisimaar­nitsin­ni qatan­ngutip Brownip Afrikami misigisami pis­sanganar­tut ilaat oqalut­tuarai. Uangalu Nigeriami amerliar­tor­ner­put oqalut­tuaraara. Qatan­ngutip Brownip asan­nit­tumik eqitaariarlunga ataatan­nut ima oqar­poq: “Johnny, Woodworthip angusaa Afrika il­lit angun­ngisaan­nar­pat!” Ataatamalu saal­lunga ima oqarfigaanga: “Torrak, Worth! Torrak!” Anersaak­kut misilit­tagar­tuut taak­ku qiim­mas­saataam­mata kif­far­torluar­nis­sara kis­saatigineruler­para.

1962-imi Gileadimi klas­sit 37-s­saan­ni, qaam­matini qulini pik­koris­sar­nermi, ilin­niar­titaaq­qip­punga. Qatan­ngut Wilfred Gooch, taamani Nigeriami  im­mik­koor­tor­taqarfim­mi nak­kutil­liisuusoq, klas­sit 38-ssaan­ni ilin­niareerluni Tuluit Nunaan­nut aal­lar­titaam­mat uanga Nigeriami im­mik­koor­tor­taqarfim­mi nak­kutil­liineq akisus­saaf­figiler­para. Brownitul­li angalangaatsiar­tar­punga, qatan­ngutil­lu Nigeriamiut ilisarisimalerlugil­lu asaler­pak­ka. Nunani siuarsimanerusuniit­tutut pigisar­pas­suaqan­ngik­kaluarlutik nuan­naar­neran­nit naam­magin­nin­neran­nil­lu erser­poq siuner­taqarluar­tumik inuus­sagaan­ni aningaasat pigisal­lu aalajangiisuusariaqan­ngitsut. Ataatsimiigiaraangamik ipiil­lutil­lu takujuminar­tar­nerat tul­luusimaar­nar­tar­poq, atugaam­mi imaan­naan­ngitsuup­put. Ataatsimeersuariakaagaangamik lastbiilit aam­ma bolekaja-t (bus­sit am­maan­nar­tut taq­qavani sanaat) angal­latigisar­paat. Bus­sit taamaat­tut soqutiginar­tunik al­lagar­taqar­tar­put. Bus­sit ilaan­ni ima al­las­simavoq: “Kuseriar­neeran­nguit imar­pin­ngor­tar­put.”

Al­lagar­tap tamatuma ilumuus­susia! Ilungersor­niminin­nguit tamarmik iluaqutaap­put, uagul­lu aam­ma ilungersoqataavugut. 1974-imi USA eq­qaas­san­ngik­kaan­ni Nigeria siul­liul­luni 100.000-nit amerlanerusunik oqaluus­sisar­toqaler­poq. Suliaq ingerlal­luar­poq!

Nigeriami oqaluus­sisar­tut amerliar­tor­nerisa nalaani 1967-imiit 1970-imut Nigeriamiut im­min­nut sorsuup­put. Qaam­mater­pas­suar­ni qatan­ngutivut kuus­suup Nigerip il­luatungaani Biafrap sak­kutuuinit aqun­neqar­tumiit­tut im­mik­koor­tor­taqarfim­mut at­taveqan­ngil­lat. Anersaak­kut pilersor­nis­saat uagut akissussaaffigaarput. Oqalut­tuama aal­laq­qaataani eq­qaasat­tut Jehovamut qinoreeraangat­ta taan­na tatigalugu kuus­suaq arlaleriarluta ikaar­par­put.

Nigerimik ikaarsisar­nivut navianar­tut – sak­kutuunit aal­laateriaan­naanerit, nap­paatit navianar­tul­lu al­lat – eq­qaamal­luar­pak­ka. Nigeriap sak­kutuui pasitsariaan­naasut kil­lingisa qaanger­nis­saat kisimi navianar­tuun­ngilaq, merser­nar­nerungaar­pul­li kuus­suup il­luatungaani Biafrap sak­kutuuisa pal­lit­taaliuinerisa qaanger­nis­saat. Ilaan­ni un­nuak­kut Asabamiit Onitshamut kuus­suaq taan­na qajariamut ilaal­lunga ikaar­para Enugumilu nak­kutil­liisut nakus­sas­sarlugit. Un­nuami al­lami ikaarat­ta utoq­qaaner­tat Abamiit­tut taar­tumi qul­ler­nik ikumatitseq­qusaaf­fiun­ngitsuniit­tut nakus­sas­sar­pak­ka. Ul­lu al­la Port Harcourtimi naapeqatigiin­ner­put qinunermik naggasipal­lap­par­put il­loqarfiup avataatungaani Biafrap sak­kutuui pal­lit­taaliuisut Nigeriap sak­kutuuinit ajugaaf­figineqarmata.

Qatan­ngutit­ta Jehovamik asaneqar­neran­nik qularun­naarsin­niar­neran­ni sorsuut­tunul­lu akuun­ngin­nis­samut ataasius­suseqar­nis­samul­lu siun­nersor­neqar­tariaqar­neran­ni naapeqatigiin­nerit tamak­ku pingaaruteqar­put. Qatan­ngutit Nigeriamiut sorsun­neq amiilaar­nar­toq taman­na anigorluar­paat. Asan­nin­ner­tik naggueqatigin­ngisanik uumis­suiner­taqan­ngitsoq ersersip­paat kristumiutul­lu ataasius­suseqar­tuarlutik. An­nikil­lioraluarlutik piner­tusaarsin­naanerat nuan­naarutaangaar­poq.

1969-imi qatan­ngut Milton G. Henschel Yankee Stadiumimi New Yorkimiit­tumi ataatsimeersuar­nermi “Fred på jorden”-imi nunanit tamalaanit peqataaf­figineqar­tumi saq­qum­mius­sas­sanik aqutsisuuvoq. Taas­sumun­ngalu ikior­taagama pif­fis­saq eq­qorlugu ilin­niarfigil­luar­para, 1970-imimi Lagosimi Nigeriamiit­tumi nunanit tamalaanit peqataaf­figineqar­tumi “Mennesker der har Guds velbehag”-imik qulequtaqar­tumik ataatsimeersuar­pugut. Taman­na Jehovap pil­luaq­qusineratiguin­naq iluatsip­poq tas­sami in­nut­taaqatigiit sorsuun­nerisa kingunin­ngua pivoq. Ataatsimeersuar­neq taman­na tupin­nar­tuuvoq, oqaatsim­mi as­sigiin­ngitsut 17-it ator­neqar­put najuut­tul­lu 121.128-ul­lutik. Qatan­ngutit Knorr aam­ma Henschel tikeraal­lu al­lat USA-meersut Tuluil­lu Nunaan­neersut kristumiutut kuisit­tunik 3.775-inik, piinsip ul­luata kingor­na aatsaat taama amerlatigisunik, takun­nit­tuup­put. Pisup tamatuma aaq­qis­suun­nera inuunin­ni ulapaarfiuner­paagunar­poq. Oqaluus­sisar­tut amerliar­tupiloor­put!

Ukiuni 30-nit amerlanerusuni Nigeriamiin­nin­ni ilaan­nik­kut Afrikap Kitaani nak­kutil­liisutut angalasar­tutut nunal­lu ilaan­nut nak­kutil­liisutut angalasar­tutut kif­far­tor­tar­punga. Ajoqersuiar­tor­titat tamarmik im­mik­kut soqutigineqarlutil­lu kajumis­saar­neqar­tar­ner­tik qujamasuutigisaqaat! Puior­neqarsiman­ngin­neran­nik qularun­naarsit­tar­nerat nuan­ningaar­tuuvoq! Taamatut suliaqar­tar­nin­ni paasivara inuit inut­tut im­mik­kut soqutigineqar­tar­ner­tik ingerlal­luar­nis­samut Jehoval­lu  peqatigiis­sor­taani ataasius­suseqar­nis­samut iluaqutigisaraat.

Jehovap ikiuineratiguin­naq ajor­nar­torsiutivut sorsun­nermit nap­paatinil­lu pis­suteqar­tut naam­magalugit atorsin­naasimavavut. Jehovap pil­luaq­qusinera erseq­qit­tuaan­nar­poq. Oris ima oqalut­tuar­poq:

“Marluul­luta arlaleriarluta malariar­pugut. Ataatsimik Worth ilisiman­ngitsoq Lagosimi nap­parsim­maviliaap­paat. Oqarfigitip­punga im­maqa aniguis­san­ngitsoq, qujanar­tumil­li aniguivoq! Ilisim­marami nap­parsimasunik paarsisoq pigaar­tuni Guutip naalagaaf­fia pil­lugu oqalut­tuup­paa. Kingusin­nerusuk­kut Worthip nap­parsimasunik paarsisoq taan­na, Nwambiwe, pulaar­paa Biibili pil­lugu oqaloqatigeq­qin­niarlugu. Sal­lusuis­sut ilas­sivaa kingusin­nerusuk­kul­lu Abami utoq­qaaner­tan­ngorluni. Aam­ma uanga inup­pas­suit, al­laat musliimitut up­perluar­tut, Jehovamut kif­fatut aal­lus­sil­luar­tun­ngor­nis­saan­nut ikior­pak­ka. Nuan­naarutigingaar­par­put Nigeriamiut ilisarisimalerlugil­lu asaleratsigit taak­kualu kulturiat, ileq­qui oqaasiilu aam­ma nuan­narilerlugit.”

Aam­ma paasivar­put nunani al­lani kif­far­tor­nitsin­ni ingerlal­luas­sagut­ta qatan­ngutit­ta, uagut kulturitsin­nik qanorluun­niit al­laatigisumik kultureqaraluar­tut, asanis­saat ilik­kar­tariaqarip­put.

Nigeriami Betelimi kif­far­toreerluta 1987-imi qeqer­tamut alianaatsumut St. Luciamut Caribiamiit­tumut ajoqersuiar­tor­titatut aal­lar­titaavugut. Tas­sani kif­far­tor­ner­put nuan­ner­poq, al­lanil­li unam­miniar­nar­toqar­poq. Afrikami angutit nuliarpassuaqartartut St. Luciami katissimanatik inooqatigiit­tar­put. Guutip oqaasia sun­niiner­tooq Biibilimik atuaq­qis­saaqatigisar­pas­suat­ta kil­litsis­sutigalugu pisariaqar­tunik al­lan­nguisar­put.

Utoq­qarmut nukis­saaruk­kiar­torat­ta Siulersuisoqatigiit asan­nil­lutik 2005-imi Brooklynimut, New Yorkimiit­tumut qul­lersaqarfim­mut nuutsip­paatigut. Ul­lut tamaasa Oris Jehovamut qujas­sutigisar­para. Aliasuutigingaak­kan­nik akeq­qamut toqumut 2015-imi an­naavara. Suleqatitut nalis­saqan­ngitsuuvoq nuliaal­luar­tuul­lunilu asan­nit­toq asanar­torlu. Ukiuni 68-ini aap­pariin­nitsin­ni asangaar­para. Aap­pariin­nitsin­ni ilagiin­nilu pil­luar­nis­samut pisariaqar­tut paasisimavavut, tas­sa niaquusumik ataq­qin­nin­neq, isumak­keerfigin­nit­tar­neq, maniguut­tuar­neq anersaal­lu inerititaanik ersersitsisar­neq.

Pakatseq­qajaagaangat­ta nikal­loq­qajaagaangat­talu kif­far­tor­tuarsin­naaq­qul­luta Jehovamut ikioq­qusar­pugut. Misigisar­pugut al­lan­nguiuar­til­luta pis­sutsit pitsaaneruler­tar­tut – pitsaaner­paarlu suli misigin­ngilar­put! – Es 60:17; 2 Kor 13:11.

Trinidadimi Tobagomilu angajoq­qaama al­lal­lu suliaat Jehovap pil­luaq­quaa, nalunaarusiarlu kingul­leq naaper­torlugu 9.892-it pal­lorfigin­nin­nermi ilumoor­tumi peqataap­put. Arubami ilagiin­ni siul­ler­ni ilaaf­figisimasan­ni anersaak­kut nukit­toor­pas­suaqar­poq. Qeqer­tami tamatumani maan­na ingerlal­luar­tunik 14-inik ilageeqar­poq. Nigeriami oqaluus­sisar­tut amerliar­tupiloorlutik maan­na 381.398-iup­put. Qeqer­tamilu St. Luciami Jehovap Naalagaaf­fianik tapersersuisut 783-iup­put.

Maan­na 90-it sin­nerlugit ukioqar­punga. Jehovap naalaf­fiani naasutut ik­kun­neqarsimasutut it­tut pil­lugit Tus­siaat 92:15-imi ima al­las­simavoq: “Utoq­qalingaarlutik al­laat inerititaqas­sap­put or­pit­tut uum­maasutut qorsuusutut.” Jehovamut kif­far­torsin­naasimanera qujamasuutigeqaara. Kristumiutut kingor­nus­sama naleqangaar­tup Jehovamut kif­far­tor­nis­san­nut kil­lis­simavaanga. Jehovap ilumoorfigin­nil­luni asan­nin­nerata ‘Guutima silarliutaani naajar­tor­tutut’ ineriar­tor­tis­simavaanga. – Tuss 92:14.