SAMMISAQ PINGAARNEQ | BIIBILI ILISIMATUSARNERMIT TAARSERNEQARSIMAVA?
Ilisimatusarnerup sunniutai
Ujarlerfissiaq naapertorlugu ilisimatusarneq tassaavoq “aaqqissuussaasumik nakkutiginninnikkut, misileraanikkut uuttuinikkullu nunarsuup avataarsuullu qanoq innerannik periuseqarnerannillu misissueqqissaarneq”. Suliaq tamanna pisariullunilu pakatsinarsinnaavoq. Ilisimatuut sapaatit-akunnerini, qaammatini allaallu ukiuni arlalinni ilungersorlutik misileraasarlutillu nakkutiginnittarput. Ilaannikkut inerniliisinnaaneq ajorput, amerlanertigulli inuiannut iluaqutaasunik paasisaqartarput. Assersuutissat amerlanngitsut sammeriartigit.
Europami suliffeqarfimmit milluaat plastikkeq ninngusooq sorujuiaallu nutaaliaalluinnartoq ineriartortinneqarsimavoq, taanna atorlugu inuk napparsimalernani imermik mingutsinneqarsimasumik imersinnaavoq. Milluaat taamaattoq pinngortitami ajunaarnersuaqartillugu, soorlu 2010-mi Haitimi nuna sajummat, atorneqarpoq.
Ullumikkut avataarsuani qaammataasiat iluaqutigalugit Global Positioning System (GPS) ineriartortinneqarsimavoq. Aallaqqaammut sakkutuunut atugassatut sananeqarpoq, ullumikkulli biilertut, timmisartortartut, umiartortut allaallu piniartut ungasissumullu pisuttuartartut iluaqutigisarpaat. GPS-imik ineriartortitsisimasut pissutigalugit ornitatsinnut apuunnissarput ajornannginnerulerpoq.
Mobili, qarasaasiaq internetiluunniit atortarpiuk? Nakorsaat nutaaliaq atortarakku peqqinnerulernikuuit imaluunniit peqqissinikuuit? Timmisartorlutit angalasarpit? Taamaappat ilisimatusarnerup inuiannut iluaqutissartaasa ilaat atorluartarpat. Ilisimatusarneq ilinnut sunniuteqarluarsimavoq.
ILISIMATUSARNERUP KILLEQARNERA
Nalitsinni ilisimatuut paasisaqarnerujumallutik pinngortitarsuarmik misissueqqissaarsimapput. Atomfysikerit atomip sannaanik misissueqqissaartarput astrofysikerillu nunarsuup avataarsuullu qanoq pilersimanerat paasiniarlugu ukiut milliardit matuma siorna pisimasut paasiniartarpaat. Ilisimatuut ilaat ilungersorlutik misissuinerminnut, aamma takussaanngitsunut tikinneqarsinnaanngitsunullu, tunngatillugu oqartarput Guuti Biibilimi eqqaaneqartoq piuppat nassaarineqarsinnaassasoq.
Ilisimatuut isumaliutersortartullu nuimasut ilaasa tamanna naammaginngilaat. Taakkua ilisimatooq atuakkiortorlu Amir D. Aczelip “Guutip piunerata ilisimatusarnikkut uppernarsarneqarsinnaannginneranik” oqarsimanera tapersertarpaat. Assersuutigalugu fysikeri tusaamasaq oqarsimavoq “Guutip, nunarsuarmi avataarsuanilu pingaaruteqarluinnartup, piuneranut uppernarsaateqannginnera piunnginneranut uppernarsaataasoq”. Allat Biibili naapertorlugu Guutip iliuusii “angakkuarnertut” aamma “nassuiaatissaqanngitsutut” oqaatigisarpaat. *
Apeqqulli una akineqartariaqarpoq: Ilisimatuut pinngortitarsuaq pillugu ima ilisimasaqartigippat inaarutaasumik inerniliisinnaallutik? Naamik. Ilisimatusarnikkut siuariartoqangaarsimavoq, ilisimatoorpassuilli nassuerutigaat paasisimanngisavut immaqalu paasinngisaannagassavut amerlasoorujussuusut. Fysikeri Nobelimillu nersornaaserneqarsimasoq Steven Weinberg pinngortitarsuarmut tunngasut paasisavut pillugit ima oqarpoq: “Iternga tikillugu misissuisinnaanngilavut.” Professori Martin Rees, Tuluit Nunaanni Astronomer Royaleq, ima allappoq: “Suut tamaasa paasisinnaagunanngilagut.” Tassa pinngortitarsuarmi pinngoqqaatit, cellemiit avataarsuanut, nalitsinni ilisimatusarneq iluaqutigalugu suli paasisinnaanngilavut. Uku assersuutigiinnarsinnaavavut:
-
Biologit celleni uumassusilinni pisartut tamakkiisumik paasisinnaanngilaat. Cellet qanoq nukimmik tigooraasarnersut, qanoq proteiniliortarnersut qanorlu marlunnut avittarnersut suli ilisimatusarnikkut tamakkiisumik akineqarsinnaanngillat.
-
Nunap nutsuinerata sekundit tamarluinnaasa sunnertarpaatigut. Taamaattorli fysikerit iluamik paasisinnaanngilaat. Pissikkaangavit qanoq nunamut toqqittarnersutit imaluunniit qaammat qanoq nunarsuarmik kaaviiaarisinnaanersoq tamakkiisumik ilisimaneqanngilaq.
-
Kosmologit missingerpaat nunarsuup avataarsuullu pinngoqqaataasa 95 procentii ersinngitsut ilisimatuulluunniit atortorissaarutaat iluaqutigalugit nassaarineqarsinnaanngitsut. Taakku marlunnut, sananeqaatinut taartunut nukimmullu taartumut, immikkoortittarpaat. Qanorpiarli paasisariaqarnersut suli ilisimaneqanngilaq.
Ilisimatuut aamma allat assigiinngitsorpassuit paatsiveerussutigaat. Sooq tamanna pingaaruteqarpa? Ilisimatooq nuannarineqartoq ima allappoq: “Ilisimanngisavut ilisimasatsinnit amerlanerujussuupput. Ilisimatusarneq uungaannaq isigilissutaaneq ajorpoq, kisianni ajasoornarlunilu ilinniarusulernarpoq.”
Isumaqaruit ilisimatusarneq Biibilimik Guutimillu upperinninnermik taarsiiartulersoq taava uku eqqarsaatigikkit: Ilisimatuut pikkorissut uuttuutit pitsaasut atorlugit pinngortitarsuaq pillugu killilimmik paasinnissinnaappata taava silatusaarnerussava ilisimatuut paasisinnaanngisaat tamaasa ajattussallugit? Ullorissanik ilisimatusarnerup oqaluttuassartaa ineriartorneralu pillugu allaaserisap takkajaap naggataatungaani Encyclopedia Britannica ima eqqortumik inerniliivoq: “Ukiut 4000-t missaanni ullorissanik ilisimatusareeraluarluta avataarsua pillugu Babylonimiunit paasisaqarnerungaanngilagut.”
Tamatumunnga tunngatillugu Jehovap Nalunaajaasuisa inuup nammineq aalajangiisinnaatitaanera ataqqivaat. Biibilimi siunnersuut una maleruarniartarparput: “Qanilaarsusersi [Ingasaassinianngitsuunersi, NW] ilisimaneqalerli inunnit tamanit.” (Filippimiut 4:5) Tamanna eqqarsaatigalugu ilisimatusarnerup Biibilillu imminnut qanoq ataqatigiinnerat naapertuunnerallu misissoqqullugu kajumissaarpatsigit.
^ par. 9 Oqaluffimmi itsaq nalitsinnilu, soorlu nunarsuup avataarsuani qitiuneranik imaluunniit Guutip ullut arfinillit 24 tiiminik sivisussusillit atorlugit nunarsuarmik pinngortitsisimaneranik, ajoqersuutit pissutigalugit inuit ilaasa Biibili upperineq ajorpaat. – Takuuk ungalusaq “ Biibili ilisimatusarnikkullu uppernarsaatit”.