Atuagaq qanoq ililluni aniguisimava?
Atuagaq qanoq ililluni aniguisimava?
Allakkat pisoqqat akeraqarput — tassa inneq, isugutak oqullu. Biibili aamma tamakkunannga eqqorneqarsimavoq. Allakkanit allanit pisoqqanit immikkut ittuuvoq, ukiut qaangiussorneranni tammariartorsimannginnami silarsuarmilu atuakkat siammarsimanerpaartarilersimammanni. Tupinnartumik aniguisimanera pissutigalugu immikkut soqutiginaateqarpoq.
BIIBILIMIK allattut allakkatik ujaqqamut marrarmulluunniit kigartorsimanngilaat. Allaffissiat aserujasut, papyrusi (Egyptenimi naasut ilaannit taamatut atilimmit sanaaq) uumasullu amii, atortarsimavaat.
Allakkat allanneqartut siullerpaat maanna sumiippat? Qularnanngitsumik itsarli Israelimi suujunnaarsimassapput. Ilisimatooq Oscar Paret nassuiaavoq: „Allaffissiatut atorneqarsimasut tamarmik [papyrusi amerlu] isugutammit, oqummit quperlunillu aseroriartortinneqartarput. Nalunngilarput pappiala allaallu ameq qajannaatsuugaluartoq silamiikkaangami isugutasumiikkaangamiluunniit qanoq aseroriartulertortigisartoq.“1
Taavami allanneqartut siullerpaat asiusimappata Biibilimik allattut allassimasaat qanoq ilillutik ulluvut tikillugit aniguisimappat?
Allattartunit peqqissaarluinnartunit tammatsaalineqarput
Allanneqartut siullerpaat allanneqarnerata kinguninngua assilillugit allanneqaqqittalerput. Israelitoqqami Allakkanik assiliilluni allanneq inuussutissarsiutaalersimavoq. (Esra 7:6; Tussiaat 45:2) Assiliillunili allakkat aamma allaffissiani aseroriartortartuni allanneqartarsimapput. Piffissap ingerlanerani taakkuttaaq assilillugit taarserneqartariaqartarput. Allanneqartut siullerpaat tammarmata assiliilluni allakkat assiliilluni allagassanut tulliuttussanut tunngaviulerput. Allakkanik assiliilluni allattarneq ukiuni hundredelikkuutaani ingerlasimavoq. Assiliillutik allattut ukiut hundredelippassuit ingerlaneranni kukkusarsimappat Biibilip oqaasertaanik allanngortitsisunik? Misissuinermi paasinarsivoq taamaanngitsoq.
Assiliillutik allattut suliaminnut tunniusimalluinnarlutik sulisarsimapput. Oqaatsit allakkatik ataqqilluinnartarsimavaat. Aamma peqqissaarluinnartuusimapput. Hebriiarit oqaasiat „allakkanik ilisimasoq“-mik nutserneqartoq soferʹ isumaqarsinnaavortaaq kisitsineq, nalunaarsuineq. Assiliillutik allattut peqqissaarluinnarnerat takuneqarsinnaavoq masoretinik taaneqartut eqqarsaatigigutsigik. * Taakku pillugit ilisimatooq Thomas Hartwell Horne nassuiaavoq: „Naatsorsortarpaat Pentateukimi [Mosesimik allakkani tallimani] naqinneq sorleq qiterliunersoq, atuakkani tamani oqaaseqatigiit sorliit qiterliunersut, aamma naqinnerit [hebriiarisuut] tamarmik immikkut qasseriarlutik Allakkani Hebriiarisuuni atorneqarsimanersut.“3
Taamaalillutik assiliillutik allattartut misilittagaqarluartut kukkunersiuinermut periaatsit arlallit ineriartortissimavaat. Biibilimi allassimasut naqinnerisa arlaannaalluunniit minikkumanagu oqaatsit allanneqartut kisiisa pinnagit aammali naqinnerit kisittarsimavaat. Takorlooriaruk qanoq peqqissaartigisumik sulisarsimassasut: Allakkanigooq Hebriiarisuuni naqinnerit 815.140-t tamaasa kisittarpaat!4 Taamatut peqqissaartigissusiat eqqorluinnartumik allannissaannik qulakkeerisuuvoq.
Assiliillutilli allattartut kukkujuitsuunngillat. Ukiut hundredelippassuit ingerlaneranni assiliilluni allattarsimaneq eqqarsaatigalugu qularani
oqartoqarsinnaava Biibili eqqortumik allassimalluni ullutsinnut anngussimasoq?Tatiginissaanut pissutissaqarluarpugut
Pissutissaqarluarpugut isumaqassalluta Biibili eqqortumik allassimalluni ullutsinnut anngussimasoq. Assaannarmik allakkat — Allakkat Hebriiarisuut ilaannik allakkat 6000-t missaat Allakkallu Griikerisuut ilaannik allakkat 5000-t missaat — tamatumunnga takussutissaapput. Taakkununnga ilaapput Allakkat Hebriiarisuut ilaat 1947-mi nassaarineqarsimasut, assiliilluni allattarnerup qanoq eqqorluartigisimassusianik takutitsisut. Taakku tassaanerarneqarput „ukiuni nutaanerusuni allakkanik nassaat annerpaartaat“.5
Ukiumi tamatumani beduiinip inuusuttup savaatini paaritillugit Immap Uumaatsup eqqaani qaarusuk nassaaraa. Tassani nassaarai qummuattat marraasut arlallit, amerlanerit imaqanngitsut. Kisianni qummuattat ilaanni matoqqissaarneqarsimasumi amermut allakkat imusat annoraaminermut immunneqarsimasut Biibilip atuagartaanik Jesajap allagaanik imaqartut nassaarai. Imusat taakku pisoqqat asiusimanngitsut iluarsarneqarsimarpasipput. Savanik paarsisup inuusuttup taassuma nalulluinnarpaa imusat pisoqqat nassaani taakku kingusinnerusukkut nunarsuaq tamakkerlugu soqutigineqalerumaartut.
Allakkat taakkorpiaat sooq immikkut soqutiginaateqarpat? 1947-mi Allakkanik Hebriiarisuunik allakkat pisoqaanerpaat ukiunit 900-kkunneersuupput u.n.k. Imusalli nassaarineqaqqammersut tamakku ukiuni 100-kkunni u.n.s. * allanneqarsimapput — tassa ukiut 1000-t sinnerlugit siusinnerusukkut. * Ilisimatuut imusat tamakku allakkanut nutaanerungaartunut naleqqiunnissaat soqutigeqaat.
Assersuutigalugu, ilisimatuut Jesajap allagaasa Immap Uumaatsup nunataani nassaat kapitaliisa 53-iat masoreterit allagaannut ukiunik 1000-nik kingusinnerusukkut allanneqarsimasunut naleqqiuppaat. Atuakkami A General Introduction to the Bible-imi misissuinerup inernera nassuiarneqarpoq: „Jesaja kapitali 53-imi oqaatsit 166-iupput, taakkunannga naqinnerit 17-iinnaat apeqquserneqarput. Taakkua ilaat qulit allattaatsikkut, isumaasiguunngitsoq, allaanerupput. Naqinnerit allat sisamat oqaasilerinermut tunngatillugu allaanerulaarput. Naqinnerit kingulliit pingasut oqaatsimut ’qaammaqqutissaq’-mut Jesaja 53 versi 11-mut ilanngunneqarsimasumut ilaapput, tamannalu isumaanik allanngortitsivallaanngilaq. . . . Taamaalilluni ukiut tuusintit ingerlaneranni allaqqiisareernerup kingorna kapitalimi ataatsimi 166-inik oqaasertalimmi oqaaseq ataasiinnaq pingasunik naqinnilik apeqquserneqarsinnaavoq — oqaaserlu tamanna isumaanut pingaaruteqarpianngilaq.“7
Professori Millar Burrows allakkanik imusanik Imaq Uumaatsuneersunik ukiorpassuarni suliaqarsimasoq tamakkua imarisaannik misissuereersimalluni tamatumunnga assingusumik isummerpoq: „Jesajap allagaasa imusat masoreterillu allagaasa akornanni assigiinngissutit ilarpassui tassaaginnarput assiliilluni allannikkut kukkunerit. Tamakkua eqqaassanngikkaanni allakkat tamakku allakkallu ukiunit akullerneersut maluginiarnartumik assigiipput. Allakkat nalunngisatta allakkanut pisoqaanerujussuarnut naleqqiullugit taama allaassuteqanngitsiginerat isumannaatsumik takutitsivoq allanneqaqqittaqattaarsimagaluarlutik amerlanertigut eqqortuusut tatiginartuullutillu.“8
Aamma Kristumiut Allagaataat Griikerisuut eqqarsaatigalugit ’isumannaatsumik takussutissaqarpoq’. Assersuutigalugu 1800-kkunni Codex Sinaiticusip, amermi allakkat ukiuni 300-kkunni u.n.k. allanneqarsimasorineqartut, nassaarineqarnerat Kristumiut Allagaataasa Griikerisuut ukiut hundredelikkuutaat tamatuma kingorna allanneqarsimasut eqqortuunerannut uppernarsaataaqataavoq. îvangkîlio Juánasip agdlagâ-ta ilaa papyrusimi allanneqarsimasoq Egyptenimi Faiyūmimi nassaarineqarsimasoq ukiut 100-kkut u.n.k. affaanni siullerni allanneqarsimasorineqarpoq, tassa allanneqartut siullerpaat allanneqarnerat annerpaamik ukiunik 50-inik kingoqqullugu. Ukiuni hundredelippassuarni sioqqani panertuniilluni atasimavoq. Imarisai allakkanut allanut kingusinnerujussuakkut allanneqarsimasunut naapertuupput.9
Uppernarsaatit takutippaat assiliilluni allattartut peqqissaarluinnartumik sulisimasut. Taamaattorli kukkusinnaapput. Allakkat tamarmik kukkuneqanngivinngillat — aamma Jesajap allagaanik imusat Immap Uumaatsup nunataaneersut. Taamaakkaluartoq ilisimatuut allanneqartunit siullerpaanit assigiinngissutit nassaarisinnaasimavaat iluarsisinnaasimallugillu.
Assiliilluni allattut kukkuneri naqqinneqarput
Takorlooriaruk inuit 100-t allakkat takisuut assilillugit assaannarmik allaqquneqartut. Qularnanngitsumik ilaat kukkussapput. Tamarmilli assigiimmik kukkunavianngillat. Assiliilluni allakkat 100-t tamaasa misissoqqissaarukkit imminnullu naleqqiullugit kukkunerit nassaarisinnaassavatit aalajangersinnaallugulu allanneqartuni siullerpaani qanoq allassimasoqarnersoq, naak takusimanngikkaluarlugit.
Tamatumunnga assingusumik Biibilimik assiliilluni allattut assigiimmik kukkusimanngillat. Biibilimik allakkat tuusintilikkuutaat nassaarineqarsimammata naleqqiussiffigineqarsinnaallutillu allakkanik ilisimatuut kukkunerit nassaarisinnaasarsimavaat aalajangersinnaallugulu allanneqartuni siullerpaani qanoq allassimasoqarnersoq, naqqittariaqartullu naqqillugit. Peqqissaartumik misissuinerit tamakkua kingunerisaannik allakkanik ilisimatuut oqaatsit allaqqaarnermi atorneqarsimasut atorlugit allakkat sanaqqissinnaasarsimavaat. Allakkat hebriiarisuut griikerisuullu assilillugit allakkani oqaatsit amerlanertigut allanneqartuni siullerpaani atorneqarsimasorineqartut atorneqarput, quppernerillu ataanni ilanngussani oqariaatsit allat allakkat ilaanni nassaassaasut allassimapput. Allakkat katersorneqarsimasut iluarsaanneqarsimasullu tamakku tunngavigalugit Biibili oqaatsinut ullumikkut atorneqartunut nutserneqartarpoq.
Taamaattumik Biibilimik nutsigaq nutaanerusoq tigugukku pissutissaqarluarputit isumaqassallutit Allakkat Hebriiarisuut Griikerisuullu nutsikkap tamatuma tunngavigisai Biibilimut allanneqartumut siullerpaamut naapertuulluinnartuusut. * Ukiuni tuusintilikkuutaani assilillugu assaannarmik allanneqartarsimagaluarluni Biibilip aniguisimanera tupinnartorujussuuvoq. Taamaattumik sir Frederic Kenyon, ukiorpassuarni British Museumimi direktøriusimasoq, oqarsimavoq: „Erseqqissumik oqaatigineqarsinnaavoq Biibilip allanneqarnera eqqortuusoq . . . Silarsuarmi allakkat pisoqqat allat pillugit taama oqartoqarsinnaanngilaq.“10
[Fodnoter]
^ imm. 8 Masoretit (isumaqartoq „ileqqutoqqat naalagaat“) tassaapput Allakkanik Hebriiarisuunik assiliillutik allattartut ukiut 500-kkut 900-kkullu akornanni inuusimasut. Allagaat taaneqartarput masoreterit allagaannik.2
^ imm. 14 Naalisaaneq „u.n.s.“ isumaqarpoq ukiunik naatsorsuilerfitta siornagut. Naalisaaneq „u.n.k.“ isumaqarpoq ukiunik naatsorsuilerfitta kingornagut.
^ imm. 14 Atuakkami Textual Criticism of the Hebrew Bible-mi Emanuel Tovimit allanneqartumi allassimavoq: „Kulstof-14 ikiortigalugu nalilerneqarpoq 1QIsaa [Jesajap allagai imusat Immamit Uumaatsumeersut] ukiut 202-p 107-llu u.n.s. akornanni allanneqarsimasut (allagatoqqanik misissuinerit naapertorlugit ukiuni 125-100-ni u.n.s. allanneqarsimasorineqartut) . . . Allagatoqqanik misissuineq ukiuni kingullerni pitsaanerujartorsimavoq. Naqinnerit ilusii inissisimaffiilu misissorneqartarput allakkanullu allanut, soorlu aningaasanut allannernullu ullulerneqarsimasunut naleqqiunneqartarlutik, taamaattumillu periaaseq tamanna tatiginartutut akuerineqarsimavoq.“6
^ imm. 22 Soorunami ullumikkut nutserisut ilaasa allakkat hebriiarisuut griikerisuullu tunngavii annerusumik minnerusumilluunniit malinniarsinnaasarpaat.
[Qupp. 8-mi assiliartaq]
Biibili allattunit pikkorissunit ataannartinneqarsimavoq
[Qupp. 9-mi assiliartaq]
Jesajap allagai imusat Immap Uumaatsup nunataaneersut (kopiia assilineqarsimavoq) masoreterit allagaannut ukiunik tuusintinik kingusinnerusukkut allanneqarsimasunut annerusutigut assingupput.