Xionyoui kampa nesi tein kipia

Xionyoui kampa nesi tein kipia

TAMACHTILIS 1

“Xiakan uan xikinmachtikan [...] maj nechtojtokakan”

“Xiakan uan xikinmachtikan [...] maj nechtojtokakan”

Tein ika tajtoua amatajkuilol Hechos uan keniuj techpaleuia tejuan

1-6. Xikonijto keniuj itaixpantijkauan Jehová tanojnotsaj noyampa.

 REBECA, se tokniuj ichpoch de Ghana, kiitaya ke kampa momachtiaya ueliskia tanojnotsas. Yejua ika nochipa kiuikatinemia amaixmej itech imochila uan kitemouaya kitetapouis tein kijtoua Biblia keman yetoyaj recreo. Rebeca uelik peuak kinmachtia ika Biblia sekin akin iniuan momachtiaya.

2 Itech isla de Madagascar tein poui África, se tokniuj takat iuan inamik akin tekitij kemej precursores monekia nejnemiskej 25 kilómetros para kinmachtitiuij ika Biblia sekin akin nemiaj uejka itech se xolal uan yayaj maski semi momachiliaya totonik.

3 Kampa ika panouaj ríos Paraguay uan Paraná, moajsij xolalmej kampa ouij ajsiskej para tanojnotsatiuij. Yejua ika seki tokniuan de Paraguay uan de okseki 15 altepemej, monekik kichijchiuaskej se ueyi barco tein etik 45 toneladas. Ompa ueliaj mokauayaj hasta doce tokniuan. Ijkon, tokniuan ueliaj tanojnotsayaj kampa achto amo ueliaj ajsiaj.

4 Tokniuan de Alaska, kimatiaj ke keman amo taseseyaok, ompaka ueyiatenoj miakej ajsiaj ika barcos uan kiitakej ke ueliskia kinixmatiltiskej itajtol Dios takalpanouanij akin uejuejka kayomej. Yejua ika tokniuan yayaj ueyiatenoj uan ompa kintaliayaj carritos ika amaixmej itech miak tataman tajtolmej. Uan para ueliskia tanojnotsatiuij kampa semi uejka, monekia yaskej ika avioneta kampa nemij akin kinixmatij kemej aleutianas, atabascanas, chimesianas uan tlingit.

5 Larry akin nemi Texas (Estados Unidos), tanojnotsaya kampa nemij akin xiuejkejya kampa yejua no nemia. Maski se taman tein kipanok kichiuak maj moneki kikuis silla de ruedas, kitemouaya tanojnotsas. Kintapouiaya oksekin tein kichiuati iTaixyekanalis Dios uan kitematiltiaya ke yejua oksepa uelis nejnemis itech yankuik taltikpak (Is. 35:5, 6).

6 Seki tokniuan de Myanmar (achto Birmania), kisteujkej ika barco ompa Mandalay para yaskej se ueyi nechikol tein mochiuaskia itech okse altepet. Kinuikilij eyi tonal para ajsitiuij ompa. Kemej semi kinekiaj tanojnotsaskej, kiuikakej amaixmej uan kinkauiliayaj akin yayaj itech barco. Uan keman barco moketsaya kansaika ueyiatenoj, tokniuan yayaj kintajpalotij akin ompa nemiaj uan kinkauiliayaj amaixmej. Uan keman mokepayajya, oksekinya no yetoyaj itech barco uan no kinnojnotsayaj.

7. ¿Keniuj oso kani tanojnotsaj itekitikauan Jehová uan keyej?

7 Ijkon kemej nejin tokniuan tanojnotsanij, noyampa taltikpak itekitikauan Jehová ‘kuali kiteixmatiltiaj iTaixyekanalis Dios’ (Hech. 28:23). Tanojnotsaj kajkalpan, itech ojti, ika carta uan ika teléfono. Uan no kitemouaj tanojnotsaskej keman youij itech autobús, keman nenemitij parque oso tepitsin moseuiaj kampa tekitij. Kitemouaj nochi taman kemej uelis tanojnotsaskej porin kinekij kiteixmatiltiskej kuali tanauatilmej (Mat. 10:11).

8, 9. 1) ¿Keyej se kimojkaita maj ueli tikteixmatiltikan iTaixyekanalis Dios noyampa taltikpak? 2) ¿Toni moneki timotajtaniskej, uan keniuj uelis tikmatiskej tanankilil?

8 ¿Uan tejuatsin no semej itekitikauan Jehová akin tanojnotsaj itech panoua 235 países uan xolalmej? Komo kemaj, tiontapaleuijtok maj moteixmatilti iTaixyekanalis Dios noyampa taltikpak. ¡Semi tapaleuia tekit tein tikonchiua! Se kimojkaita keniuj uelini tikteixmatiltianij iTajtol Dios noyampa taltikpak. Maski itech seki altepemej tekiuanij amo techkauaj maj titanojnotsakan, techtajyouiltiaj oso tikpanouaj okseki uejueyi ouijkayomej, uelini tikteixmatiltianij “iTaixyekanalis Dios” noyampa taltikpak.

9 Nejin kichiua maj timotajtanikan: “¿Keyej maski tikpanouaj miak ouijkayomej uan hasta Satanás kitemoua techtsakuilis, kisentoka ueli motanojnotsa noyampa taltikpak?”. Para tiknankiliskej nejin netajtanil, moneki timomachtiskej tein panok itech yekinika siglo, porin axkan tikchiujtokej tekit tein kipeualtijkej nejon tonalmej.

Se tekit tein semi moneki

10. ¿Toni tekit kitayekanaltij Jesús, uan toni kiyekmatia?

10 Jesús, akin kichiuak maj peua moajsikan tokniuan, kiixtalij kiteixmatiltis kuali tanauatilmej. Tein melauj, yejua tekit tein kitayekanaltij itech inemilis. Yejua ika kijtoj: “Moneki nikteixmatiltijtinemis itech okseki uejueyi xolalmej kuali tanauatilmej tein ika tajtoua iTaixyekanalis Dios, porin yejua ika nechualtitankej” (Luc. 4:43). Jesús kimatia ke amo ueliskia kitamiltis nejon tekit tein kipeualtijtoya. Tepitsin achto ke momikiliskia kitematiltij ke kuali tanauatilmej moteixmatiltiskiaj “itech nochi taltikpak” (Mar. 13:10). Komo ijkon, ¿akoni kichiuaskia nejon tekit, uan keniuj?

“Xiakan uan xikinmachtikan akin nemij itech nochi taltikpak para maj nechtojtokakan” (Mateo 28:19).

11. ¿Toni ueyi tekit Jesús kinnauatij imomachtijkauan maj kichiuanij, uan keniuj kiniluij ke kinpaleuiskia?

11 Keman Jesús oksepa yoltoyaya, monextij ininixpan imomachtijkauan uan kinmakak se tekit tein semi ueyi. Kiniluij: “Xiakan uan xikinmachtikan akin nemij itech nochi taltikpak para maj nechtojtokakan. Xikinauikan itokaykopa toTajtsin, iKoneuj uan ichikaualis Dios. Xikinmachtikan maj kitakamatikan nochi tein namechnauatij. Uan xikelnamikikan: nejua nochipa nietos namouan hasta keman tantiasya tein mochiujtok itech taltikpak” (Mat. 28:19, 20). Keman kiniluij “nietos namouan”, kiniluijtoya ke kinpaleuiskia keman tanojnotsaskiaj uan tamachtiskiaj. Uan kemaj monekiskia maj kinpaleui porin kinnejmachtijka ke ‘itech nochi xolalmej kintauelitaskiaj’ (Mat. 24:9). Uan no kipiaskiaj okse nepaleuil. Jesús kiniluijteuak ke Dios kinmakaskia ichikaualis para uelis kiteixmatiltiskej Jesús “itech nochi taltikpak” (Hech. 1:8).

12. ¿Toni netajtanilmej semi moneki maj tiknankilikan uan keyej?

12 ¿Toni kichiujkej tatitanilmej uan oksekin imomachtijkauan Jesús? ¿Kitemojkej kuali kiteixmatiltiskej iTaixyekanalis Dios kemej kinnauatij? ¿Uelik tanojnotskej maski amo miakej katkaj uan semi kintajyouiltiayaj? ¿Yekmelauj Jehová kinpaleuij uan kinmakak ichikaualis? Nejin uan okseki taman tein timotajtaniaj monankilia itech amatajkuilol Hechos. Uan semi moneki maj tikmatikan tanankililmej. ¿Keyej? Porin kemej Jesús kijtoj, imomachtijkauan tanojnotsaskiaj uan tamachtiskiaj “hasta keman tantiasya tein mochiujtok itech taltikpak”. Nejon kijtosneki ke nochin imomachtijkauan, hasta tejuan akin tinemij keman tatamitiya, moneki tikchiuaskej nejin tekit tein Jesús tanauatij. Yejua ika semi tiknejnekij timomachtiskej tein kijtoua amatajkuilol Hechos.

Tein ika tajtoua amatajkuilol Hechos

13, 14. 1) ¿Akoni kijkuiloj amatajkuilol Hechos, uan kani kitemoj tein monekia kijkuilos? 2) ¿Toni ika tajtoua amatajkuilol Hechos?

13 ¿Akoni kijkuiloj nejin amatajkuilol? Maski itech nejin amatajkuilol amo ixnesi akoni kijkuiloj, tein kijtoua ipeujyan kiteajsikamatiltia ke no yejua akin kijkuiloj amatajkuilol Lucas (Luc. 1:1-4; Hech. 1:1, 2). Yejua ika uejkaujya miakej kineltokanij ke kijkuiloj Lucas akin katka ‘tapajtijkej akin kitasojtayaj’ uan katka se kuali tajkuilojkej (Col. 4:14). Nejin amatajkuilol kijtoua tein panok itech 28 xiujmej: desde xiuit 33 keman Jesús yajki iluikak hasta kemej itech xiuit 61 keman Pablo kitsakkej ompa Roma. Moita ke Lucas no yetoya keman mochiuak seki taman tein kitetapouia porin kikuik seki tajtolmej tein kinextia ke no ompa yetoya yejua (Hech. 16:8-10; 20:5, 6; 27:1). Uan kemej Lucas kitemouaya kijkuilos tein takuaujtamach, tikmatij ke achto kintajtanij tein monekia sekin kemej Pablo, Bernabé, Felipe uan oksekin.

14 ¿Toni ika tajtoua amatajkuilol Hechos? Itech amatajkuilol Lucas, yejua kijkuiloj tein kichiuak Jesús uan tein tamachtij. Uan itech amatajkuilol Hechos, kijkuiloj tein kijtojkej uan kichiujkej imomachtijkauan Jesús. Uelis tikijtoskej ke nejin amatajkuilol ika technojnotsa takamej uan siuamej akin kichiujkej se ueyi tekit maski miakej kinitayaj ke “amo ueyichiuanimej katkaj uan amo semi taixmatiaj” (Hech. 4:13). Hechos tein moijkuiloj ika ichikaualis Dios, techtapouia keniuj peuak moajsij tokniuan uan keniuj momiakilijkej. Kinextia keniuj tanojnotsayaj nejon tokniuan uan keyej amo teyi kintsakuiliaya (Hech. 4:31; 5:42). No kinextia keniuj ichikaualis Dios kinpaleuij maj kiteixmatiltikan kuali tanauatilmej (Hech. 8:29, 39, 40; 13:1-3; 16:6; 18:24, 25). Ijkon kemej nochi Biblia, amatajkuilol Hechos no kinextia tanemilil tein tayekantok: keniuj iTaixyekanalis Dios kampa tekiuajti Cristo kiueyitalis itokay toTajtsin. Uan no kinextia keniuj imomachtijkauan Jesús tanojnotskej maski miakej kinixnamikiaj (Hech. 8:12; 19:8; 28:30, 31).

15. ¿Keniuj techpaleuis tein timomachtitij itech amatajkuilol Hechos?

15 ¡Yekmelauj techpaleuis tein timomachtitij itech amatajkuilol Hechos! Komo itech titanemiliaj keniuj tokniuan itech yekinika siglo tekitikej, techpaleuis maj okachi titakuaujtamatikan iuan Dios. Uan keman tikitaskej keniuj takuaujtamatkej uan keniuj ika yolchikaualis tanojnotskej, techolinis maj no ijkon tikchiuakan. Ijkon uelis tikchiuaskej tein Jesús tanauatij: “Xiakan uan xikinmachtikan [...] maj nechtojtokakan”. Nejin amaix techpaleuis maj kuali timomachtikan amatajkuilol Hechos.

Tein ika se momachtia Biblia

16. Xikonijto eyi taman kemej techpaleuis nejin amaix.

16 Moajsi eyi taman kemej techpaleuis nejin amaix: 1) techyekmatiltis ke Jehová techpaleuia ika ichikaualis maj ueli tikteixmatiltikan iTaixyekanalis uan maj titamachtikan, 2) techolinis maj ika nochi toyolo titanojnotsakan ijkon kemej kichiujkej yekinika imomachtijkauan Jesús uan 3) techpaleuis maj tikpoujkaitakan inechikol Jehová uan tokniuan akin kiixyekanaj nechikolmej uan tanojnotsalis.

17, 18. ¿Toni tikajsiskej itech nejin amaix, uan toni kipia tein ika uelis timomachtiskej Biblia?

17 Maj tikitakan toni tikajsiskej itech nejin amaix. Kipia chikueyi taxelolmej uan itech sejse taxelol momelaua tein kijtoua seki versículos tein kipia Hechos. Amo momelaujtiuj sejse versículo, ta technextilia toni techmachtia tein techtapouia seki versículos uan kinextia keniuj tikchiuaskej itech tonemilis. Ipeujyan sejse tamachtilis techiluia toni timomachtitij uan katiyejua versículos tikitaskej.

18 No kipia okseki taman tein ika uelis timomachtiskej amatajkuilol Hechos. Ixnesi kualtsitsin taixkopimej tein techpaleuia maj timonemilikan keniuj mochiuak tein kijtoua Hechos. No tikajsiskej seki recuadros kampa momelaua seki taman. Tein kijtoua seki recuadros techpaleuis maj tikinixmatikan seki itekitikauan Dios akin takuaujtamatkej, uan okseki techmelauilis keniuj katka se xolal, keniuj mochiuak teisa, keniuj momattoyaj nemiskej nejon tonalmej uan okseki tamanok.

Maj tiktemokan tikintapouiskej itajtol Dios akin nemij kampa ixyetok titanojnotsaskej.

19. ¿Toni moneki maj kemansa timotajtanikan?

19 Nejin amatajkuilol techpaleuis maj tikmatikan keniuj tikitaj tanojnotsalis. Maski uejkaujya tiktekitilijtokej Jehová oso yankuixtok, moneki maj kemansa timonemilikan toni tiktayekanaltiaj itech tonemilis uan keniuj tikitaj tanojnotsalis (2 Cor. 13:5). Maj timotajtanikan: “¿Niksentoka nikita ke tanojnotsalis yejua tein moneki niktayekanaltis?” (1 Cor. 7:29-31). “¿Kisentoka nechyolpaktia nitanojnotsas uan nikyekmati ke melauak tein nitetapouia?” (1 Tes. 1:5, 6). “¿Niksentoka nitanojnotsa uan nitamachtia nochi tein niueli?” (Col. 3:23).

20, 21. ¿Keyej semi moneki tiktayekanaltiskej tanojnotsalis, uan toni moneki tikixtaliskej tikchiuaskej?

20 Maj amo keman tikelkauakan ke semi moneki maj titanojnotsakan uan maj titamachtikan. Okachi motokia tonal keman ejkos ixpoliuilis. Yejua ika axkan okachi moneki kikakiskej akin nemij kampa titanojnotsaj toni moneki kichiuaskej para momakixtiskej. Amo tikmatij kanachimejok kipiaskej tanemilil tein moneki uan peuas kichiuaskej tein momachtiaj (Hech. 13:48). Sayoj ke kemaj tikmatij ke moneki tikinpaleuiskej achto ke tamis tiempo (1 Tim. 4:16).

21 Kemej tikitakejya, semi moneki maj titanojnotsakan ijkon kemej kichiujkej tokniuan itech yekinika siglo. Ijkon kemej timomachtijtiaskej nejin amaix, techpaleuis maj okachi techyolpakti titanojnotsaskej uan maj tikchiuakan ika yolchikaualis. No techolinis maj tikixtalikan tiksentokaskej ‘kuali tikteixmatiltiskej iTaixyekanalis Dios’ (Hech. 28:23).