Xuiya kampa tlen onka ijtik

Xuiya kampa tlen kipiya

Matosentlalikan niman ijkon tikueyichiuaskej toTajtsin

Matosentlalikan niman ijkon tikueyichiuaskej toTajtsin

“Niman nochimej kuajli nouikayaj [...] niman nosentlaliayaj” (HECHOS 2:42).

TLAKUIKALTIN 20 NIMAN 119

1-3. a) ¿Kenon tikmatij ika akin kichiuaj ken Cristo nochipa kitaj tlanechikoltin ika melak ueyi kijtosneki? (Xkita tlaixkopinajli kampa peua tlen tomachtijtokej). b) ¿Tlenon tomachtiskej ipan yejuin tlamachtijli?

IJKUAK Corinna kipiaya 17 xiuitl, inan okajsikej niman okuikakej uejka kampa nochiua melak chikauak tekitl. Sakin Corinna noijki okuikakej Siberia, tlen melak uejka nokaua kampa chanti. Niman ompa okinauatijkej matekiti ipan se Granja, kampa kichiuaj tekitl niman kinpiyaj yolkamej, niman kichiuaya tekitl ken se tlakeuajli. Kemantika kinauatiayaj matekiti kiyauak ijkuak melak seua niman xkipiaya miyek itlaken. Maski ijkon, Corinna iuan okse tokniuj okinemilijkej kichiuaskej nochi tlen ueliskej yaskej ipan tlanechikojli maski uejka nokauaya.

2 Kuakon okiskej ika teotlak niman opeuj nejnemij 25 kilómetros hasta kampa panoua tren. Corinna okijto: “Tren okis a las 2 ika kualkan niman ouejkauj 6 horas ika otajsikej. Ijkuak otitemokej, ok otitenejnenkej 10 kilómetros hasta otajsikej kampa nopanoltia tlanechikojli”. Corinna xnoyolkuepa maski melak uejka oyajkej. Yejua kijtoua: “Ipan tlanechikojli otomachtijkej Amatl Tekakistilijketl niman otokuikatijkej tlakuikaltin itech Tekiuajyotl. Yejuin melak kualtsin tlen topan onochiuj pampa okichikauj totlaneltokil”. Sakin ijkuak yopanoka yeyi tonajli, onokuepkej kampa tekitiyaj niman akin itech tekitiyaj xkeman okimat ika oyajkaj oksekan.

3 Akin tiktekichiuiliaj toTajtsin nochipa tikitaj tlanechikoltin melak ueyi kijtosneki. Se neskayotl, akin kichiuayaj ken Cristo ipan kachtopa siglo melak kuelitayaj nosentlaliskej niman ijkon kiueyichiuaskej Jehová niman nomachtiskej itech yejua (Hechos 2:42). Tikmatstokej ika tinochimej tikuelitaj tosentlaliskej. San ika, kanaj sekimej kitaj ouijtika yaskej ipan nochi tlanechikoltin. Kanaj noneki tekitiskej miyek horas, kichiuaskej miyek tlemach noso melak siaujtokej. Tla tejuamej ijkon topan nochiujtika, ¿tlenon techpaleuis maka topolouiliskej tlanechikojli? [1] (Xkita nota kampa ontlami). ¿Kenon uelis tikimijliskej akin tikinmachtiaj niman oksekimej mayakan ipan tlanechikoltin? Ipan yejuin tlamachtijli tikitaskej yeyi tlemach. Kachtopa, tleka techpaleuiya matiakan ipan tlanechikoltin. Ika ome, kenon kinpaleuiya oksekimej ika tiauej ipan tlanechikoltin. Niman ika yeyi, tleka Jehová kuelita matiakan ipan tlanechikoltin [2] (xkita nota kampa ontlami).

TLANECHIKOLTIN TECHPALEUIYAJ

4. ¿Kenon techpaleuiyaj tlanechikoltin kuajli matikixmatikan Jehová?

4 Tlanechikoltin techmachtiaj. Tlanechikoltin techpaleuiyaj kuajli matikixmatikan Jehová. ¿Kenon? Xnemili, miyekej tlanechikoltin ipan nochi tlaltikpaktli san kemach onomachtijkej amoxtli Acerquémonos a Jehová ipan Tlamachtijli itech Biblia iuan Tlanechikojli. ¿Kenon nomachiliayaj tokniuan ijkuak kinteneuayaj ikualneskayouan toTajtsin niman ijkuak kinkakiyaj tokniuan kenon nomachiliaj? Tikmatstokej ika intlasojtlalis itech Jehová ueyixtiaya. Noijki, ipan seki tlanechikoltin tomachtiaj okseki itech Biblia ijkuak kuajli tijkakij se tlamachtijli, tlen nopanoltia tlayekapan niman textos ipan Biblia tlen tikpouaj (Nehemías 8:8). Nochi semanas tiknextiaj itlaj tlen melak tepaleuij ijkuak tomachtiaj tlen nopoua ipan Biblia niman sakin tijkakij kenon tlanankiliaj tokniuan.

5. ¿Kenon yomitspaleui tlanechikoltin itech tenojnotsalistli niman tikchiuas tlen yotimomachti ipan Biblia?

5 Tlanechikoltin techititiaj kenon tikchiuaskej tlen tomachtiaj ipan Biblia (1 Tesalonicenses 4:9, 10). Kanaj kemantika otomachtijkej se tlamachtijli itech Amatl Tekakistilijketl tlen otechyolchikauj melak matiktekichiuilikan Jehová, melak kuajli matikchiuakan teoyotl noso matikintlapopoluikan tokniuan. Itech tlanechikojli tlen tikpiyaj ipan semana tomachtiaj kenon titenojnotsaskej niman titemachtiskej itech tlen melauak (Mateo 28:19, 20).

6. ¿Kenon techyolchikauaj tlanechikoltin?

6 Tlanechikoltin techyolchikauaj. Tlen kiyekana Satanás kiyemania totlaneltokil niman xtechyolchikaua. San ika, tlanechikoltin kema techyolchikauaj matiktekichiuilikan Jehová nochipa (xpoua Hechos 15:30-32). Miyekpa ipan tlanechikoltin, tomachtiaj kenon yonochiuj tlen Biblia yokijtoka nochiuas. Yejon techpaleuiya kuajli matikmatstokan ika Jehová kichiuas nochi tlen yokijto. Noijki tokniuan techyolchikauaj ijkuak kipanoltiaj se tlamachtijli, ijkuak tlanankiliaj niman kuikatlaliliaj Jehová ika nochi inyojlo (1 Corintios 14:26). Okse tlen techyolchikaua, ijkuak titlajtouaj imiuan tokniuan ijkuak xipeuaj tlanechikoltin niman sakin tla yotlankej, yejuin ijkon pampa tikinpiyaj akin iuan touikaj niman najmana topampa (1 Corintios 16:17, 18).

7. ¿Tleka melak noneki matinemikan ipan tlanechikoltin?

7 Ipan tlanechikoltin, toTajtsin techpaleuiya ika iespíritu santo. Jesús kikui iespíritu santo toTajtsin ika kinyekana tlanechikoltin. Yejua okijto ika noneki tijkakiskej tlen “Espíritu Santo kimijlia on tlaneltokakej [noso tlanechikoltin]” (Apocalipsis [Revelación] 2:7). Espíritu santo techpaleuiya matikmapeuakan tlatlatalistin, matitenojnotsakan ika chikaualistli niman matiktlapejpenikan tikchiuaskej tlen kuajli. Ika yejon, melak noneki matikchiuakan nochi tlen tiuelij ika nochipa tinemiskej ipan tlanechikojli. Ijkon tikpiyaskej itlapaleuilis Jehová ika iespíritu santo.

TIKINPALEUIYAJ OKSEKIMEJ IJKUAK TIAUEJ IPAN TLANECHIKOLTIN

8. Ijkuak tokniuan techitaj ipan tlanechikoltin niman techkakij titlanankiliaj niman tokuikatiaj, ¿kenon kinpaleuiya yejuin? (Xkita recuadro “ Nochipa ijkuak ninokuepa nochan melak kuajli ninomachilia”).

8 Ipan tlanechikoltin, uelis tikimititiskej tokniuan ika tikintlasojtlaj. Miyekej tokniuan kixnamiktokej tlajyouilistli. Pablo okijkuilo: “Ma tiknemilikan ken ijki uelis tikinyoleuaskej oksekimej” (Hebreos 10:24, 25). Ika yejuin tlajtoltin, Pablo kijtosnekiya ika noneki tajmanaskej inpampa oksekimej. niman uelis tikchiuaskej yejuin tla tosentlaliaj niman toyolchikauaj. Ijkuak tiauej ipan tlanechikoltin, tikimititiaj tokniuan ika tiknekij imiuan tinemiskej, imiuan tonojnotsaskej niman tikmatiskej kenon nomachiliaj. Noijki tikinyolchikauaj ijkuak titlanankiliaj niman ijkuak tikuikatlaliliaj Jehová ika nochi toyojlo (Colosenses 3:16).

9, 10. a) Xkijto tleka itlajtoluan Jesús ipan Juan 10:16 techpaleuiya matikasikamatikan tleka melak noneki tiaskej ipan tlanechikoltin. b) ¿Kenon kinpaleuiya akin kintlauelitaj inchanejkauan tla nochipa tiauej ipan tlanechikoltin?

9 Ijkuak tiauej ipan tlanechikoltin, titlapaleuiyaj ika tinochimej san sekan matinemikan (xpoua Juan 10:16). Jesús okijto ika yejua ken se tlajpixketl niman akin kitokaj kentla borreguitos yeskiaj tlen sekan nemij. Xnemili yejuin: tla ome borreguito nemij ipan tepetsintli niman ome borreguito nemij ipan tlalmantli niman se borreguito oksekan nemi, ¿uelis tikijtoskiaj ika yejon makuijli borreguitos san sekan nemij? Ka, pampa san sekan nemiskej kijtosneki maka manoxelokan niman ijkon xkitlalkauiskej intlajpixkauj. Noijki ijkon, tla tiknekij “san sekan [ti]nemiskej” ken akin kitokaj “san se tlapixki”, noneki nochipa tiaskej ipan tlanechikoltin niman ijkon san sekan tinemiskej imiuan tokniuan.

10 Tlanechikoltin techpaleuiyaj san sekan matinemikan ken se familia akin notlasojtlaj (Salmo 133:1). Sekimej tokniuan yotlajyouijkej pampa intajuan noso imikniuan kintlakuelitaj pampa yonochiujkej iteixpantijkauan Jehová. San ika, Jesús okijto ika kinmakaskia se familia tlen kintlasojtlaskia niman kintlajpiyaskia (Marcos 10:29, 30). Tla nochipa tiauej ipan tlanechikoltin, yejuin tokniuan uelis techitaskej ken intajuan noso imikniuan niman kuajli nomachiliskej. Tla titlanemiliaj itech yejuin, tokojtiliskej tiaskej ipan tlanechikojli.

JEHOVÁ KUELITA MATIAKAN IPAN TLANECHIKOLTIN

11. ¿Kenon techpaleuiya tlanechikoltin matikmakakan Jehová tlen kimelaua?

11 Ipan tlanechikoltin tikmakaj Jehová tlen kimelaua. Pampa Jehová yejua akin otexchijchiuj, kimelaua matiktlasojkamachilikan niman matikueyichiuakan (xpoua Apocalipsis 7:12). Ipan tlanechikoltin yejuin tlen tikchiuaj ijkuak tikchiuiliaj teoyotl, tikuikatlaliliaj niman titlajtouaj itech. Nochi semanas uelis tikueyichiuaskej Jehová niman yejuin melak kualtsin tlen uelis tikchiuaskej ipan tonemilis.

12. ¿Kenon nomachilia Jehová ijkuak tiktlakamatij tlen technauatia ika matiakan ipan tlanechikoltin?

12 Pampa Jehová otexchijchiuj, noijki kimelaua matiktlakamatikan. Yejua technauatia nochipa matosentlalikan, niman melak noneki ijkon matikchiuakan pampa aman inisiu uajlauj tlapopolouilistli. Jehová melak yolpaki ijkuak tiktlakamatij yejon tlanauatijli (1 Juan 3:22). Yejua kimati tlenon tikchiuaj niman ijkon tiauej ipan tlanechikoltin niman kipatiojkaita ika tochikauaj (Hebreos 6:10).

13, 14. ¿Kenon techpaleuiya tlanechikoltin matonisiuikan itech Jehová niman itech Jesús?

13 Ijkuak tosentlaliaj, tikititiaj Jehová ika tiknekij tonisiuiskej itech niman itech iKoneuj. Ipan tlanechikoltin tomachtiaj Biblia niman tikasikamatij tlen Jehová kineki matikchiuakan (Isaías 30:20, 21). Sekimej tlaltikpakchanejkej noijki kitaj ijkuak uajlauej ipan tlanechikoltin ika techyekana Jehová maski yejuamej xkitekichiuiliaj (1 Corintios 14:23-25). Pampa Jehová kinyekana tlanechikoltin ika iespíritu santo, tlen ompa tomachtiaj ualeua itech. Kuakon ijkuak tiauej ipan tlanechikoltin, ueli tijkakij toTajtsin niman tikmachiliaj ika melak techtlasojtla. Ijkon ueli tonisiuijtiuej itech.

14 Jesús yejua akin kiyekana tlanechikojli. Yejua okijto: “Kampa omemej noso yeyimej nopampa nosentlaliaj, nejua ompa ninemi inuan” (Mateo 18:20). Biblia noijki kijtoua ika Jesús “nemi intlajkotian” tlanechikoltin (Apocalipsis 1:20–2:1). Yejuin kijtosneki ika yejua kinyekana tlanechikoltin. Ika yejon, ijkuak tiauej ipan tlanechikoltin, kuajli tonisiuiyaj itech Jesús. Kuajli nesi ika Jehová niman Jesús techyolchikauaj ijkuak tinemij ipan tlanechikoltin. ¿Kenon tiknemilia nomachilia Jehová ijkuak kita nochi tlen tikchiuaj pampa tikneki timonisiuis itech niman itech iKoneuj?

15. ¿Tlenon tikititiaj Jehová ijkuak tiauej ipan tlanechikoltin?

15 Ijkuak tiauej ipan tlanechikoltin, tikititiaj Jehová ika tiknekij tiktlakamatiskej. Yejua xtexchiualtia matiktlakamatikan itlanauatil ika matosentlalikan (Isaías 43:23). Kuakon, ¿tlenon tikchiuaskej tla akin itech titekitij techtlajtlanilia chikauak matitekitikan tlen kichiuas maka matiuelikan tiaskej ipan tlanechikoltin? ¿Tlenon tikchiuaskej tla tekiuaj techijlia ika tla tosentlaliaj, kichiuas ika matiktlaxtlauakan noso techtsakuaskej noso itlaj okse texchiuiliskej? ¿Tlenon tikchiuaskej tla tikmachiliaj ika tiknekij topolouiliskej se tlanechikojli san pampa tiknekij tikchiuaskej itlaj okse? Ijkuak ijkon panos noneki tiktlapejpeniskej tlenon tikchiuaskej (Hechos 5:29). Tla tiktlapejpeniaj tiktlakamatiskej Jehová niman tiaskej ipan tlanechikojli, tikteititiskej ika tiktlasojtlaj niman tikitaj ika yejua kimelaua makijto tlenon tikchiuaskej (Romanos 6:17). Yejuin melak kiyolpaktis Jehová (Proverbios 27:11).

NOCHIPA MATOSENTLALIKAN

16, 17. a) ¿Kenon tikmatij ika tokniuan ipan kachtopa siglo kitayaj tlanechikoltin melak ueyi kijtosneki? b) ¿Kenon onomachili tokniuj George Gangas ipampa tlanechikoltin?

16 Sakin ijkuak yopanok iluitl Pentecostés ipan xiuitl 33, akin kichiuayaj ken Cristo “nochimej kuajli nouikayaj ken on apóstoles kitemachtiayaj, [...] niman nosentlaliayaj” (Hechos 2:42). Yejuamej xkeman okikaujkej nosentlaliskej maski ijkuak okintlauelitak tekiuaj chanej Roma niman okintlauelitakej judíos tlayekankej ipan tlaneltokijli. Maski ouijtika katka, okichiujkej nochi tlen ouelkej ika nochipa nosentlaliayaj.

17 Ipan yejuin tonajli, tejuamej noijki tiktlasojkamatij ika ueli tosentlaliaj. Matiknemilikan itech tlen okijto tokniuj George Gangas, akin teuan katka itech Grupo akin Kinyekana iTeixpantijkauan Jehová, okijto: “Nejua nikita ika ninosentlalis iuan nokniuan itlaj tlen melak nechyolpaktia ipan nonemilis niman nechyolchikaua. Melak nikuelita ninemis ipan Kajli kampa Tosentlaliaj, najsis kachtopa niman nikisas sakin, tla niueli. Melak nechyolpaktia ijkuak nitlajtoua imiuan akin kitekichiuiliaj toTajtsin. Ijkuak imiuan ninemi, nikmachilia ika ninemi nochan iuan nochanejkauan, kentla ninemiskia ipan se xochitlalpan kampa onka yolseuilistli”. Noijki kijtoua: “Tlen yemelak niknemilia niman tlen kineki noyojlo nias ipan tlanechikoltin”.

18. a) ¿Tlenon tikmachilia ipampa tlanechikoltin? b) ¿Tlenon yotiknemili tikchiuas?

18 Niman tejua, ¿kenon timomachilia? ¿Noijki timomachilia ken tokniuj George Gangas? Tla kema xchiua nochi tlen tiuelis niman ijkon tinemis iuan mokniuan ipan tlanechikojli, maski kemantika ouijtika yes. Xkititi Jehová ika tejua noijki ijkon timomachilia ken David, akin okijto: “Jehová, niktlasojtla mokal kampa tejua tichanti” (Salmo 26:8).

^ [1] (párrafo 3): Sekimej xueli yauej ipan nochi tlanechikoltin pampa xuelij kiteltiaj tlen inpan nochiujtika. Kanaj melak kualoj, san ika, uelis kuajli kimatstoskej ika Jehová kasikamati kenon panotokej niman kitlasojkaita pampa kitekichiuiliaj. Tlayekankej uelis kinpaleuiskej makikakikan tlen nopanoltia ipan tlanechikojli tla kichiuaj grabación noso kinpaleuiyaj makikakikan ipan teléfono.

^ [2] (párrafo 3): Xkita recuadro “ Tleka noneki matiakan ipan tlanechikojli”.