Omurimo gwawe ku guraabe guri ogw’okukoresa ebiteekateeko nari emikono, kimanye ngu “omu kufa kubi okw’emiringo yoona habamu omugasho.” (Enfumu 14:23) Mugasho ki? Okukora n’amaani nikutuhwera kwebaisaho. N’amazima, Ruhanga naaraganisa kureeberera abarikumuramya omu mazima. (Matayo 6:31, 32) Kwonka naayenda ngu naitwe tugire eki twakora n’obweziriki kubaasa kwebaisaho.—2 Abatesalonika 3:10.

N’ahabw’ekyo, twine kureeba omurimo gwaitu nk’ogurikutuhwera kuhikiiriza ekigyendererwa. Okukora n’omuringo gumwe ogurikutuhwera kuhikiiriza obujunaanizibwa bwaitu. Joshua ow’emyaka 25 naagira ati: “Okwebaisaho n’obusinguzi. Ku oraabe noobaasa kutunga ebirikwetengyesa, buzima omurimo gwawe niguba niguhikiiriza ekigyendererwa kyagwo.”

Kandi, ku orikukora n’amaani nikikureetera kweikiririzamu. Ku turikwecureeza tukahamira aha murimo gwaitu nangwa n’obu gwakuba gutarikushemeza nari gugumire, nitutunga okumarwa ahabw’okumanya ngu nitwebaisaho. Eki nikiija kutuhwera kusingura obweremwa bw’okutenda kukora n’amaani. (Enfumu 26:14) Omu muringo ogwo, okukora nikureeta okumarwa. “Ninkunda oku ndikuba ninyehurira bwanyima y’okukora eizooba ryona,” Aaron, owaaba yaagambirweho nikwo arikugira. Naayongyera agira ati: “Nimbaasa kuba nduhire kandi abandi nibabaasa kutareeba ebi naakora, kwonka nimba nnimanya ngu nyine eki naakora.”

Baibuli neegamba aha mushaija orikumanya kukora ‘omurimo gwe’ n’omukazi orikumanya ‘kukora n’emikono eyekundiire.’ (Enfumu 22:29; 31:13) N’eky’amazima, okumanya kukora gye omurimo tikirikwija bwija. Kandi abantu baingi tibarikukunda emirimo ei batarikumanya kukora gye. Obundi nooshanga niyo nshonga ahabw’enki batarikukunda kukora, ahakuba nikiba nikibeetengyesa kutamu amaani maingi kubaasa kwega kukora gye omurimo.

Buzima, omuntu naabaasa kukunda omurimo gwona yaaba aine emiteekateekyere mirungi aha kukora, kandi arikuta omutima aha kwega kukora gye omurimo ogwo. William ow’emyaka 24 naagira ati: “Ku orikukora n’amaani okareeba ebirikurugamu, nikikureetera okumarwa. Torikubaasa kwehurira otyo waaba nookora otefereireyo.”

Yetantare kuteekateeka aha sente ezi orikutunga. Noobaasa kwebuuza ebibuuzo nk’ebi: ‘Ahabw’enki omurimo ogu nigwetengyesa? Niki ekirikubaasa kubaho naaba ntagukozire nari ntagukozire gye? Omurimo gwangye nigugasira guta abandi?’

Ekibuuzo eky’ahamuheru ni kikuru munonga kukiteekateekaho, ahabw’okuba nitutunga okumarwa twareeba ebi turikukora birikugasira abandi. Yesu akagira ati: “Okugaba kuhaisa omugisha okukira okuheebwa.” (Ebyakozirwe 20:35) Oyihireho bakama baitu n’abo abu turikuheereza, hariho abandi abarikubaasa kugasirwa omu bi turikukora. N’ab’omu maka gaitu n’abo abaine ebi bakyenire.

Ab’omu maka gaitu. Nyineeka yaakora munonga kureeberera ob’omu ka ye, nibagasirwa omu miringo ebiri. Ogw’okubanza, nibagira eby’okurya, ebijwaro, n’oburaaro. Obwo naaba yaahikiiriza obujunaanizibwa bwe obu Ruhanga yaamuhaire obw’okureeberera “ab’omu ka ye.” (1 Timoseo 5:8) Ogwa kabiri, nyineeka orikukora n’amaani kureeberera ob’omu ka ye, naaba naabooreka obukuru bw’okukora n’amaani. Shane, owaaba yaagambirweho naagira ati: “Tata n’eky’okureeberaho kirungi ky’omuntu orikukunda kukora munonga. N’omwesigwa orikukora n’amaani omu murimo gwe gw’obubaizi. Mbaasise kumwegyeraho obukuru bw’okukoresa emikono, kukora ebintu ebirikugasira abandi.”

Abaine ebi bakyenire. Entumwa Paulo akahiga Abakristaayo kukora ‘n’amaani kugira ngu babone kutunga eby’okuha abooro.’ (Abaefeso 4:28) Buzima, twakora n’amaani kwebaisaho n’okureeberera ab’omu maka gaitu, nitubaasa kuhwera n’abo abataine kihwera. (Enfumu 3:27) N’ahabw’ekyo okukora n’amaani nikubaasa kutureetera okushemererwa okurikuruga omu kugaba.

Yesu, omu kwegyesa kwe okw’aha rushozi akagira ati: “Weena orikugyema kugyenda nawe mahiro emwe, ogyende nawe n’eya kabiri.” (Matayo 5:41) Noobaasa kugyendera ota aha musingye oguri omu bigambo ebyo waaba nookora? Omu mwanya gw’okukora otefereireyo, teeraho kukora ekirikukira aha ki waagambirwa. Taho ebigyendererwa, teeraho kukora gye omurimo gwawe nari kuguheza ahonaaho. Kyona eki oraakore teeraho kukikora gye otaireho omutima orikufayo n’aha buntu bukye oburikutwarirwamu.

Waakora ekirikukira aha ki waagambirwa, noija kutunga okushemererwa omu murimo gwawe. Ahabw’enki? Ahabw’okuba niiwe orikuba nooyecweramu eki oraakore. Nookora ekirikukira aha ki waagambirwa ahabw’okweyendera, beitu kutari kugira ngu hariho okugyemire. (Filemooni 14) Eki nikibaasa kutureetera kwijuka omusingye oguri omu Enfumu 12:24 ogu: “Omukono gw’omweziriki guryategyeka, kwonka omweremwa aryakoresibwa eby’obuhuuku.” Buzima, ni bakye abarikubaasa kukoresibwa nk’abahuuku. Omuntu orikukora atafiireyo naabaasa kwereeba nk’omuhuuku orikukoresibwa abandi. Kwonka, omuntu orikugyenda mahiro endiijo ayeyendaire, naaba ari nk’orikwetegyeka. Niwe arikuba naayecweramu eki araakore.

Okukora n’amaani ni kirungi, kwonka twine kwijuka ngu hariho ekirikukira okukora. N’amazima, Baibuli neetuhiga kuba abeeziriki. (Enfumu 13:4) Kwonka terikutuhiga kuba abahuuku b’emirimo. Omubuurizi 4:6 nihagira hati: “Oruhi rumwe rwijwire obusingye niruhita empi ibiri eziijwire emirabanamu n’okwitanira omuyaga.” Eki nikimanyisa ki? Omuhuuku w’omurimo tarikusiima ebirikuruga omu kukora kwe, ahakuba omurimo gwe niguba nigutwara obwire bwe bwona n’amaani ge. Ekirikurugamu, okukora nikuba okwa busha ‘nk’okwitanira omuyaga.’

Baibuli neetuhwera kugira emiteekateekyere mirungi aha kukora. N’obu eraabe neetugira ngu twine kukora n’obweziriki, neetuhabura kwebembeza “ebirikukira” obukuru. (Abafilipi 1:10) Ebirikukira obukuru nibyo biiha? Ebi nibitwariramu okugira obwire bw’okuba n’ab’omu ka yaawe n’abanywani baawe. Kandi eby’omwoyo nk’okushoma Ekigambo kya Ruhanga n’okukiteekateekaho nibyo bikuru munonga.

Abo abarikuguma baine emiteekateekyere mirungi aha kukora, nibatunga okushemererwa kwingi. William owaaba yaagambirweho naagira ati: “Omwe aha baabaire bari bakama bangye n’eky’okureeberaho kirungi omu kugira emiteekateekyere mirungi aha kukora. Naakora n’amaani, aine enkoragana nungi n’abu arikuha obuheereza, ahabw’okugira ngu naakora gye emirimo ye. Kwonka aha muheru gw’eizooba ku arikuheza kukora gye emirimo ye, naatsiga ebi yaakora enyima ata omutima aha ka ye n’okuramya kwe. Noomanya ekirugiremu? N’omwe aha bantu abarikukirayo okushemererwa abu ndikumanya!”