Luslahng audepe kan

luslahng audepe kan

Ke Kin Ese Duwen Met?

Ke Kin Ese Duwen Met?

Ia uwen kesempwal en koul oh keseng ong mehn Israel kan mahso?

MEHN Israel kan kin uhdahn perenki koul oh keseng. Paipel kin kalapw koasoia duwen aramas akan ar kin koul oh kesengki mehn keseng kan. Ni mehlel, mie pwuhk kan nan Paipel me audaudki koul kan, me duwehte pwuhken Melkahka kan, Melkahkahn Melkahka kan, oh Koulen Kedepwidepw kan. Ehu pwuhk duwen mouren aramas akan nan Paipel (Music in Biblical Life) koasoia me Paipel kasalehda ni sansal me mehn Israel kan kin doadoahngki koul oh keseng nan soangsoangen tiahk de wiewia kan me re kin wia.

Koul oh keseng nan arail mour. Mehn Israel kan kin koul oh kesengki mehn keseng kan pwehn kasalehda arail pepehm. (Ais. 30:29) Lih akan kin kesengki neirail dampwurin kan, koulki koul kaperen kan, oh kahkahlek ni ahnsoun kasarawi kan, duwehte ni idihdidahn nanmwarki men, ni arail kana nan mahwen, oh ni kamadipw en kaudok kan. (Sounkopwung 11:34; 1 Sam. 18:​6, 7; 1 Nan. 1:​39, 40) Mehn Israel kan pil kin koulki koul kan pwehn kasalehda arail pahtoukihla emen me mehla. (2 Kron. 35:25) E sansal me mehn Israel kan kin uhdahn perenki koul oh keseng.

Koul oh keseng nan tehnpas en nanmwarki. Nanmwarki en Israel kan kin perenki rong koul oh keseng kan. Nanmwarki Sohl ekerodo Depit nan eh tehnpaso pwehn papah nin duwen sounkoul men. (1 Sam. 16:​18, 23) Mwuhr, ni Depit eh wiahla nanmwarki, e wiahda mehn keseng kan, ntingihada koul kaselel kan, oh koasoanehdi pwihnen koul kan me kin koul nan tehnpas sarawi en Siohwa. (2 Kron. 7:6; Eimw. 6:5) Nanmwarki Solomon pil naineki sounkoul ohl oh lih kan me kin kamweitih nan tehnpeseo.—Ekl. 2:8.

Koul oh keseng nan kaudok. Keieu kesempwal, mehn Israel kan kin koul oh keseng nan arail kaudok ong Siohwa. Ni mehlel, ohl 4,000 kin kesengki mehn keseng kan nan tehnpas sarawio nan Serusalem. (1 Kron. 23:5) Irail kin kesengki simpal kan, keseng sahl kan, arp kan, oh sowi kan. (2 Kron. 5:12) Ahpw kaidehn sounkoul koahiek pwukatte me kin koul ni arail kaudokiong Siohwa. Mehn Israel tohto kin koul ni arail kohkohlahng Serusalem pwehn wia kasarawi kan wasao. Koul ko iei me adaneki Koulen Kohkohdalahng ni Kahnimwo. (Mel. 120–134) Oh nin duwen poadopoad en mehn Suhs kan kasalehda, mehn Israel ko kin koulki ekei koul sang pwuhken Melkahka a ni arail kin wia Pahsohpa.

Sapwellimen Koht aramas akan rahnpwukat pil kin uhdahn kesempwalki koul oh keseng. (Seims 5:13) E kin wia kisehn atail kaudok ong Siohwa. (Ep. 5:19) Ni atail kin koulki koul kan ong Siohwa, met kin kaminiminkitailpene. (Kol. 3:16) Oh e kak kakehlailih kitail ni atail kin lelohng kahpwal kan. (Wiewia 16:25) Koul oh keseng wia ahl kaselel ehu en kasalehda atail pwoson Siohwa oh atail poakohng ih.

a Mehn Israel kan koulki Melkahka 113 lel 118 pwehn kapinga Siohwa.