Mwein ke pahn idek, ‘Ma Koht ketin mwahngih mehkoaros, iangahki ei madamadau oh ei anahn akan, dahme kahrehda I anahne kapakap?’ Peidek mwahu ehu met. Sises sou mahsanih me Koht “ketin mwahngih dahme konehng kumwail mwohn amwail saikinte kin peki mehkot”? (Madiu 6:8) Nanmwarki Depit en Israel pohnese met oh e ntingihedi: “Mwohn ei kin pato, komw mwahngiher dahme I pahn patohwan.” (Melkahka 139:4) Eri, dahme kahrehda kitail anahne kapakap ong Koht? Pwehn sapengala met, kitail pahn tehkpene dahme Paipel mahsanihki duwen kapakap. *

Mendahki Paipel mahsanih me Siohwa * Koht kin ketin mwahngih mehkoaros, e pil kasalehda me Koht sohte kin ketin nsenohkihte ire mehlel kan duwen sapwellime tohnkaudok kan. (Melkahka 139:6; Rom 11:33) Sohte irepen eh kin ketin mwahngih oh tamataman duwen emenemen kitail. E sohte ketin duwehte computer ehu me kin ihte nekidala ire kan duwen aramas. Ahpw ni mehlel, Koht uhdahn ketin kupwurki esehla dahme kitail kin medemedewe loalatail pwehki e kupwurki kitail en karanihala ih. (Melkahka 139:23, 24; Seims 4:8) Ihme kahrehda Sises ketin kangoange sapwellime kan ren kapakap, mehnda ma Semeo ketin mwahngiher dahme irail anahne. (Madiu 6:6-8) Uwen laud en atail kin ehukihong Sounkapikpatailo atail madamadau, ih uwen laud en atail pahn karanihala ih.

Ekei pak mwein e kin apwal en ese dahme kitail uhdahn men peki nan atail kapakap. Nan soangen irair wet, Koht kak ketin mwahngih atail pepehm kan me kitail sohte kasalehda oh ketin doadoahngki dahme e mwahngih ni unsek duwen atail irairo pwehn ketin sapengala dahme kitail anahne. (Rom 8:26, 27; Episos 3:20) Ni atail esehda me Koht kin ketin iang pidada nan atail mour, mehnda ma sohte nohn sansal, kitail kin karanihala ih.

Paipel kamehlelehiong kitail me Koht Wasa Lapalahpie kin ketin sapeng kapakap en sapwellime ladu lelepek kan, ahpw e pil kasalehda dahme kahrehda Koht sohte kin ketin karonge ekei kapakap. Karasepe, ni ahnsou me tiahk lemei uhdahn rekla nan wehin Israel, Koht ketin mahsanihong soukohp Aiseia en padahkihong aramas ako: “Mehnda ma amwail kapakap me tohto oh reirei, ahpw I sohte pahn karongei kumwail, pwe nta mihlahr ni pehmwail kan.” (Aiseia 1:15) E sansal me irail kan me mwamwahliki sapwellimen Koht kosonned kan de ahneki kahrepe sapwung ni arail kapakap sohte kak kasik me Koht pahn ketin karonge irail.​—Lepin Padahk 28:9; Seims 4:3.

Weksang met, Paipel mahsanih: “Pein ih [Koht] pahn karonge atail pekipek kan, ma kitail pahn peki mehkot nin duwen kupwure.” (1 Sohn 5:14) Ahpw ia duwe, met wehwehki me Koht pahn ketikihong sapwellime tohnkaudok kan soahng koaros me re kin peki? Soh. Medewehla duwen wahnpoaron Pohl. Pak siluh e patohwan peki rehn Koht en ketikihsang “kisin tek kamedek kis”  ni paliwere. (2 Korint 12:7, 8) Mwein mie mehkot nan pwoaren mesen Pohl me kin kamedek ong ih. Ia uwen eh tihwohkihla met! Mendahte Pohl ahneki manaman sang rehn Koht en kamwahwihala soumwahu kan oh kaiasada aramas, ahpw e anahne dadaur eh soumwahwo. (Wiewia 19:11, 12; 20:9, 10) Mendahki eh pekipek ko sohte pasapengla ni ahl me e mwahuki, Pohl kin kalahnganki Koht eh ketin karonge ih.​—2 Korint 12:9, 10.

Mehlel, ekei irail nan Paipel ale pasapengpen arail kapakap kan ni ahl kapwuriamwei. (2 Nanmwarki 20:1-7) Ahpw met sohte kin wiawi ahnsou koaros. Ekei me pwoson kin nsensuwedla ni ahnsou me Koht mwomwen sohte ketin sapengala arail kapakap kan. Nanmwarki Depit idek: “Maing KAUN, ia erein omwi pahn ketin likidmelieiehla, e pahn kohkohlahte?” (Melkahka 13:1) Ahpw ni ohl lelepek menet Depit eh wehwehkihda duwen Siohwa eh kin kalapw ketin doarehla ih, met kalaudehla eh likih Koht. Nan kapakapohte, Depit pil nda: “I kin koapworopworki sapwellimomwi limpoak poatopoat.” (Melkahka 13:5) Duwehte Depit, sapwellimen Koht tohnkaudok kan rahnwet anahne ngidingid ni arail kin kapakap lao re pehm me Koht ketin sapengala arail pekipek kan.​—Rom 12:12.

Koht kin ketin sapengala dahme kitail uhdahn anahne.

Mie kahrepe mwahu me pahpa nohno limpoak kan sohte kin ahnsou koaros kihong neirail seri kan dahme re peki ni ahnsou me re peki. Ni ahlohte, Koht ele sohte kin ketin sapeng atail pekipek kan ni ahl me kitail leme e ketin anahne wia, de ni ahnsowo me kitail kasik. Ahpw kitail kak kamehlele me Sounkapikpatail pahn sapengala dahme kitail uhdahn anahne ni ahnsou me konehng oh pil ni ahl me pwung, duwehte pahpa limpoak men kin wia.​—Luk 11:11-13.

Ele Koht kin ketin sapeng atail kapakap kan ni ahl me sohte nohn sansal.

Ahpw ia duwen ma kitail kin kapakapki en pitsang kahpwal ehu me kin wiwiawi sohte uhdi? Ia duwe, kitail en medewe me pwehki pasapeng sohte leledo ni ahl kapwuriamwei, met wehwehki me Siohwa sohte ketin sapengala douluhl? Weksang met, e pahn mwahu ma kitail medewe ma Koht ketin sewese kitail ni ahl akan me sohte nohn sansal. Karasepe, mwein kompoakepatail men me kin nsenohkin kitail wia dahme e kak wia pwehn sewese kitail ni ahnsou me kitail uhdahn anahne sawas. (Lepin Padahk 17:17) Ia duwe, Siohwa sou ketin kamwakid kompoakpatailo en sewese kitail? Patehng met, sapwellimen Koht pasapeng ong atail pek sawas ele pahn kohsang nan Paipel. Nan Paipel, kitail kak diar erpit me kitail anahne pwehn dadaur pahn irair apwal ehu.​—2 Timoty 3:16, 17.

Koht sohte kin kalapw ketikihsang kahpwal ehu me emenemen sapwellime aramas akan ahneki, ahpw e kin ketikihong irail kehl me re anahne pwehn dadaur pahn kahpwalo. (2 Korint 4:7) Karasepe, ni ahnsou me Sises patohwan peki Semeo en ketikihsang kahpwal ehu pwehki e medewe me met pahn kihsang wahu en mwaren Koht, Siohwa ketin poaronehla tohnleng men pwehn kakehlakahda sapwellime Ohlo. (Luk 22:42, 43) Ni ahlohte, ele Koht kin ketin doadoahngki kompoakpatail keren men en kangoange kitail ni ahnsou me kitail keieu anahne. (Lepin Padahk 12:25) Pwehki soangen pasapeng wet sohte kin nohn sansal, kitail anahne tetehk mwahu mwomwen Koht eh kin ketin sapeng atail kapakap kan.

Ekei pasapeng anahne awih lao ahnsowo me Koht ketin mwahngih me keieu konehng.

Paipel mahsanih me Koht Wasa Lapalahpie kin ketin sewese me aktikitik kan “ni ahnsou me konehng.” (1 Piter 5:6) Eri ma e mwomwen me Siohwa ketin pwand en sapeng atail pekipek kan, met sohte wehwehki me e sohte ketin nsenohki. Ahpw pwehki e ketin mwahngih duwen soahng tohto, Sounkapikpatail me limpoako kin ketin kasawih atail pekipek kan poahsoankihda dahme e ketin mwahngih me keieu mwahu ong kitail.

Pwehn karasahda met, medewehla ma mie noumw pwutak men me peki rehmw ken pwainda were pwaisikel. Ke pahn mwadangete kapwaiada eh pekipeko? Ma ke pehm me e saikinte kak dake were pwaisikelo, ele ke pahn pilada en awih mahs mwohn omw pwainda. Ahpw mwuhr, ke pahn kapwaiada eh pekipeko ni ahnsou me ke ese me pahn mwahu ong ih. Ni ahlohte, ma kitail kin wia pekipek ni ahl me konehng, Koht ele pahn ketikihong kitail “dahme [kitail] keieu inengieng” ni ahnsou me konehng ma kitail pousehlahte kapakap.​—Melkahka 37:4.

Paipel kangoange Kristian mehlel kan ren dehr sohla likih kesempwalpen kapakap. Ele ekei pahn nda, ‘E mengei en nda sang kapwaiada.’ Mehlel, ma kitail ahneki soangen kahpwal ehu me sohte kak uhdi de aramas wiahiong kitail mwekid sapahrek ehu, mwein e pahn apwal ong kitail en awih pasapeng sang rehn Koht. E pahn mwahu ma kitail tamataman dahme Sises mahsanih duwen atail en poadidi ong kapakap.

Sises ketin wiahda karasaras ehu duwen liohdi men me pwurepwurehng kohla rehn sounkopwung suwed men pwehn wia repen pwung. (Luk 18:1-3) Mendahki sounkopwungo kahng sewese ih nin tapio, mwuhr e pein nda: “I pahn sewese mahs lih menet en rapahkihda eh pwung, pwe e dehr kedirepwei ie oh dehr kin pwurodo kauwehla ei onepek.” (Luk 18:4, 5) Nin duwen lepin mahsen kan me tepin Paipel doadoahngki kasalehda, sounkopwungo rong liohdio pwe liho en dehr “pohr meseo,” de ni lokaiahn karasaras wehwehki “kauwehla edeo.” * Eri ma sounkopwung mwersuwed men me perki dahme aramas pahn ndahki ih, pahn sewese liohdi semwehmwe men, ia uwen Koht me ketin limpoak eh pahn ketikihda pwung oh pahrek ong irail kan “me kin pekipeki sawas ni rahn nipwong”! Nin duwen me Sises mahsanih, Koht “pahn mwadang sewese irail nan arail apwal akan.”​—Luk 18:6-8.

Ahpw ma ekei pak kitail kin pwangada ni atail pekipeki sawas, kitail en dehr uhdi. Ni atail kin ngidingidki kapakap, kitail kasalehda duwen mehlelpen atail men kilang Koht en ketin sewese kitail nan atail mour. Kitail pil sukuhlki en pohnese sapwellimen Koht pasapeng kan ong atail pekipek kan oh met kin kahrehda kitail en karanihala ih. Ei, kitail kak kamehlele me Siohwa pahn ketin sapeng atail kapakap konehng kan ma kitail kin pekipeki ni pwoson.​—Luk 11:9.