Llapan kanqanman ëwari

Qallananchö tïtulukunaman ëwë

¿Salvakunapaq yapëku yurinantsik?

¿Salvakunapaq yapëku yurinantsik?

¿Salvakunapaq yapëku yurinantsik?

¿IMA ninkimanraq “yapë yurikushqankiku” nir tapuriyäshuptiki? Më tsëchömi religioso nunakunaqa, “awmi, yapë yurikurqömi” niyanman. Pëkunapaq yapë yurikïqa, huk señalshi rasumpa cristiano kayanqanta rikätsikuyänampaq, y tsënö yurikushqakunallash salvakïman chäyanqa. Pëkunaqa wakin yachatsikoq religiösokunanöllam pensayan, tsëmi Robert Sproul nishqan teölogopis, kënö qellqarqan: “Mana yapë yurikoqqa [...] manam cristiänom kä ninmantsu”.

¿Pëkunanöllaku qampis pensanki? Tsëqa, kastëkikuna y amïguïkikuna tsë salvacionman apakoq nänita tariyänanta y tsëllapa ëwayänanta munankichi. Pero yapë yurikushqa kayanqanta, o mana yapë yurikushqa kayanqantapis ima rikätsikonqantaraqmi puntataqa musyayänan. Tsëta, ¿imanöraq käyitsinkiman o tanteatsinkiman?

Wakin nunakunapaqqa, Diostawan Jesusta serviyänampaq entregakuyanqanshi yapë yurikïqa, tsënöpash, puntata Diospaq wanukushqa cuenta këkarpis, kananqa kawëkaq cuentana tikrariyan. “Yapë yurikushqa cristiano” niyanqampaqmi huk diccionario kënö nin: “Diospa makinta imachöpis rikashqa kar, pëta rasumpana sirveq o rasumpa servinampaqna churakaq”.

Bibliaqa manam tsënötsu yachatsikun, ¿tsëta musyarqëkiku? ¿Musyëta munankiku Diospa Palabran ima nenqantapis? Rasumpa kaqta musyanqëkiqa, alläpam yanapashunki. ¿Imanir? Kanankuna y shamoq tiempochö imanö kawanëkipaqpis musyanëkipaqmi yanapashunki yapë yurikï ima kanqantapis musyanqëki.

Imatataq Biblia yachatsikun

Jucpita yuriqui o yape yuriqui neq palabrakunaqa yurin Juan 3:1-12 textochömi. Tsëchömi willakun Jerusalen religiösokunapa pushaqnin Nicodëmuwan Jesus parlanqanta. Llapan parlayanqanmi kë höjapa waqtanchö qellqarëkan, tsëta leirinëkipaqmi niriyaq.

Juan textochömi Jesus yachatsikun “mushoq caweyoq” kayanqan ima kanqantapis. * Y manam tsëllatsu, kë pitsqa tapukïkunatapis contestakunmi:

¿Alläpatsuraq precisan yapë yurikunan?

¿Kikintsikpitatsuraq?

¿Imapaqtaq yapë yurikuyänan?

¿Imanötaq yapë yurikuyan?

Yapë yurikoqkuna, ¿Diospa iman këmantaq chäyan?

Kë tapukïkunapa respuestakunata hukllëllapayan rikärishun.

[Päginapa ura kuchunchö willakï]

^ par. 8 Tsënömi nin 1 Pedru 1:3, 23 textochöpis ‘yapë yurikïpaq’ parlarnin. Këkunaqa yarqamun griegochö guennáō nishqan palabrallapitam.

[4 kaq päginachö dibüju y recuadru]

“Presisanmi yape yuricuyänan”

“Fariseucunapitam carqan juc reqishqa nuna Nicodemu jutiyoq. Pemi carqan israel nunacunapa autoridanin. Tse nunam paqasllapa Jesusman ewarnin, queno nerqan: —Mayestru, noqacunam musyayä Dios yachatsiyämänequipaq cachamushonqequita, porqui manam pipis qamnoqa milagrucunata ruranmantsu, Dios mana pewan captenqa —nir. Tsenam Jesus nerqan: —Rasontam rasontam neq: Pipis yape mana yuricorqa, Diospa mandaquininman manam yeconqatsu —nir. Nicodemunam nerqan: —Juc auquis nunaqa ¿imanopataq jucpita [yapë] yuriconqa? ¡Acasu mamanpa pachanman cuticur yapecu yuriconqa! —nir. Tsenam Jesus queno nerqan: —Rasontam rasontam neq: Yacupita y Santu Espiritupita mana yuricorqa, manam meqan nunapis Diospa mandaquininman yeconqatsu. Mamanpita yuricoqcunaqa nunacunanollam cayan. Peru Santu Espiritupita yuricoqcunaqa, juclaya caweyoqnam cayan. Ama mantsaquëtsu: ‘Presisanmi yape yuricuyänan’ nenqaqta. Bientoqa mepeqpis jepeqpis shamunmi, y wiyantsicmi shiushiuyaqta, peru manam musyantsictsu mepita shamonqanta ni meta ewanqanta. Tse cuentanollam Santu Espiritupita yuricoqcunaqa cayan —nir. Tsenam Nicodemu nerqan: —Tëte, ¡Tsetaqa cäyilläpistsu! —nir. Jesusnam nerqan: —Israel nunacunapa yachatseqnin mayestru quecarninpis, ¿manacu quecunata cäyinqui? Rasontam rasontam neq. Noqacunam ricayashqäcunata y musyayashqäcunata willayaq. Tseta nipteqpis, qam manam creyimanquitsu. Que fasillla caqcunata yachatsipteqpis, manataq creyimanquitsu; ¿tsetsuraq rara sielucho caqcunapaq yachatsipteqnäqa creyimanquiman?” (Juan 3:1-12).