¿Salvakunapaq yapëku yurinantsik?
¿Salvakunapaq yapëku yurinantsik?
¿IMA ninkimanraq “yapë yurikushqankiku” nir tapuriyäshuptiki? Më tsëchömi religioso nunakunaqa, “awmi, yapë yurikurqömi” niyanman. Pëkunapaq yapë yurikïqa, huk señalshi rasumpa cristiano kayanqanta rikätsikuyänampaq, y tsënö yurikushqakunallash salvakïman chäyanqa. Pëkunaqa wakin yachatsikoq religiösokunanöllam pensayan, tsëmi Robert Sproul nishqan teölogopis, kënö qellqarqan: “Mana yapë yurikoqqa [...] manam cristiänom kä ninmantsu”.
¿Pëkunanöllaku qampis pensanki? Tsëqa, kastëkikuna y amïguïkikuna tsë salvacionman apakoq nänita tariyänanta y tsëllapa ëwayänanta munankichi. Pero yapë yurikushqa kayanqanta, o mana yapë yurikushqa kayanqantapis ima rikätsikonqantaraqmi puntataqa musyayänan. Tsëta, ¿imanöraq käyitsinkiman o tanteatsinkiman?
Wakin nunakunapaqqa, Diostawan Jesusta serviyänampaq entregakuyanqanshi yapë yurikïqa, tsënöpash, puntata Diospaq wanukushqa cuenta këkarpis, kananqa kawëkaq cuentana tikrariyan. “Yapë yurikushqa cristiano” niyanqampaqmi huk diccionario kënö nin: “Diospa makinta imachöpis rikashqa kar, pëta rasumpana sirveq o rasumpa servinampaqna churakaq”.
Bibliaqa manam tsënötsu yachatsikun, ¿tsëta musyarqëkiku? ¿Musyëta munankiku Diospa Palabran ima nenqantapis? Rasumpa kaqta musyanqëkiqa, alläpam yanapashunki. ¿Imanir? Kanankuna y shamoq tiempochö imanö kawanëkipaqpis musyanëkipaqmi yanapashunki yapë yurikï ima kanqantapis musyanqëki.
Imatataq Biblia yachatsikun
Jucpita yuriqui o yape yuriqui neq palabrakunaqa yurin Juan 3:1-12 textochömi. Tsëchömi willakun Jerusalen religiösokunapa pushaqnin Nicodëmuwan Jesus parlanqanta. Llapan parlayanqanmi kë höjapa waqtanchö qellqarëkan, tsëta leirinëkipaqmi niriyaq.
Juan textochömi Jesus yachatsikun “mushoq caweyoq” kayanqan ima kanqantapis. * Y manam tsëllatsu, kë pitsqa tapukïkunatapis contestakunmi:
▪ ¿Alläpatsuraq precisan yapë yurikunan?
▪ ¿Kikintsikpitatsuraq?
▪ ¿Imapaqtaq yapë yurikuyänan?
▪ ¿Imanötaq yapë yurikuyan?
▪ Yapë yurikoqkuna, ¿Diospa iman këmantaq chäyan?
Kë tapukïkunapa respuestakunata hukllëllapayan rikärishun.
[Päginapa ura kuchunchö willakï]
^ par. 8 Tsënömi nin 1 Pedru 1:3, 23 textochöpis ‘yapë yurikïpaq’ parlarnin. Këkunaqa yarqamun griegochö guennáō nishqan palabrallapitam.
[4 kaq päginachö dibüju y recuadru]
“Presisanmi yape yuricuyänan”
“Fariseucunapitam carqan juc reqishqa nuna Nicodemu jutiyoq. Pemi carqan israel nunacunapa autoridanin. Tse nunam paqasllapa Jesusman ewarnin, queno nerqan: —Mayestru, noqacunam musyayä Dios yachatsiyämänequipaq cachamushonqequita, porqui manam pipis qamnoqa milagrucunata ruranmantsu, Dios mana pewan captenqa —nir. Tsenam Jesus nerqan: —Rasontam rasontam neq: Pipis yape mana yuricorqa, Diospa mandaquininman manam yeconqatsu —nir. Nicodemunam nerqan: —Juc auquis nunaqa ¿imanopataq jucpita [yapë] yuriconqa? ¡Acasu mamanpa pachanman cuticur yapecu yuriconqa! —nir. Tsenam Jesus queno nerqan: —Rasontam rasontam neq: Yacupita y Santu Espiritupita mana yuricorqa, manam meqan nunapis Diospa mandaquininman yeconqatsu. Mamanpita yuricoqcunaqa nunacunanollam cayan. Peru Santu Espiritupita yuricoqcunaqa, juclaya caweyoqnam cayan. Ama mantsaquëtsu: ‘Presisanmi yape yuricuyänan’ nenqaqta. Bientoqa mepeqpis jepeqpis shamunmi, y wiyantsicmi shiushiuyaqta, peru manam musyantsictsu mepita shamonqanta ni meta ewanqanta. Tse cuentanollam Santu Espiritupita yuricoqcunaqa cayan —nir. Tsenam Nicodemu nerqan: —Tëte, ¡Tsetaqa cäyilläpistsu! —nir. Jesusnam nerqan: —Israel nunacunapa yachatseqnin mayestru quecarninpis, ¿manacu quecunata cäyinqui? Rasontam rasontam neq. Noqacunam ricayashqäcunata y musyayashqäcunata willayaq. Tseta nipteqpis, qam manam creyimanquitsu. Que fasillla caqcunata yachatsipteqpis, manataq creyimanquitsu; ¿tsetsuraq rara sielucho caqcunapaq yachatsipteqnäqa creyimanquiman?” (Juan 3:1-12).