Llapan kanqanman ëwari

Qallananchö tïtulukunaman ëwë

Religionyoq kaqkunaqa, ¿allitsuraq polïticaman mëtikuyanman?

Religionyoq kaqkunaqa, ¿allitsuraq polïticaman mëtikuyanman?

 Religionyoq karpis mëtsëchömi nunakunaqa polïticaman mëtikuyan. Wakinkunaqa, “creinqantsikkunata y yachatsikunqantsikkunata respetatsimunampaq” nirmi candidätukunata yanapayan. Y wakin polïticukunaqa religionyoq kaqkuna yanapayänanta munarmi, religionninkunachö imata creiyanqanta y imata pensayanqanta cuentaman churar campäñata rurayan. Y höraqa, religionkunachö mandakoqkunam presidenti o alcaldi këta munar candidätu kayan. Wakin nacionkunachönäqa juk religiontam principal religiontanö rikäyan.

 ¿Qamqa ima ninkitan? ¿Jesusman creikoqkunaqa polïticaman mëtikuyanmanku? ¿Imatataq Jesus rurarqan? Jesusqa kënömi nirqan: “Ruranqänölla, qamkunapis rurayänëkipaqmi noqaqa yachatsiyarqoq” (Juan 13:15). Jesus imata ruranqanta rikärishun.

¿Jesusqa polïticaman mëtikurqanku?

 Manam. Jesusqa manam kë munduchö polïtica asuntuman mëtikurqantsu.

 Jesusqa manam polïticaman mëtikurqantsu. Jesusqa “Patsachö llapan gobiernukunata” controlanampaq Diablu äniptimpis manam munarqantsu (Mateu 4:8-10). a Juk kutichönam, Jesus alli gobernanti kanampaq kaqta cuentata qokur nunakunaqa polïticaman yëkunampaq niyarqan. Peru “Jesusqa, nunakuna shamur y amälas apëkur gobernaqninkuna kanampaq churëta munayanqanta musyar[mi], jirkata japallan ëwakurqan” (Juan 6:15). Jesusqa polïticaman mëtikuyta mana munarmi nunakuna niyanqanta cäsurqantsu.

 Autoridäkunapaq imata niyaptimpis Jesusqa manam mëtikurqantsu. Jesus kawanqan tiempuqa judïukunata manam gustaqtsu Römachö autoridäkunata impuestuta paguë. Alläpa impuestuta cobrayanqantam mana allipa rikäyarqan. Peru tsëpaq imata pensanqanta Jesusta tapuyaptinqa, manam mëtikuyta munarqantsu. Tsëpa rantinqa kënömi nirqan: “Römata gobernaqtaqa pëpa kaqta pagayë, peru Diospa kaqtaqa Diosta pagayë” (Marcus 12:13-17). Polïticaman mana mëtikurpis, Römachö autoridäkuna exigiyanqan impuestukunata paguë alli kanqantam nirqan. Peru manam llapanchötsu autoridäkunataqa cäsukuntsik. Manam pipis Teyta Diostanöqa autoridäkunata respetanmantsu ni adoranmantsu (Mateu 4:10; 22:37, 38).

 Teyta Diospa Gobiernunllapitam Jesusqa parlarqan (Lücas 4:43). Jesusqa manam polïticaman mëtikurqantsu, pëqa musyarqanmi nunakuna alli kawakuyänampaqqa kë Patsachö gobiernukuna imatapis rurëta mana puëdiyänampaq kaqta. Teyta Diospa Gobiernunlla puëdinqantam musyarqan (Mateu 6:10). Y musyarqanmi Patsachö gobiernukunapa rantin Diospa Gobiernunna gobernamunampaq kaqta (Daniel 2:44).

¿Punta cristiänukunaqa polïticaman mëtikuyarqanku?

 Manam. Kë munduchö nunakunanö mana kayänampaq Jesus mandakunqantam punta cristiänukunaqa cäsukuyarqan (Juan 15:19). Jesus ruranqannöllam polïticaman mëtikuyarqantsu (Juan 17:16; 18:36). Polïtica asuntuman mëtikuyänampa rantinmi, Jesus mandanqanta cäsukur Diospa Gobiernumpita alli noticiakunata willakur y yachatsikur ocupädu kayarqan (Mateu 28:18-20; Hëchus 10:42).

 Punta cristiänukunaqa imapitapis masqa Diostam cäsukuyaq. Peru tsënö karpis, gobiernukunata respetayänampaq kaqtaqa musyayaqmi (Hëchus 5:29; 1 Pëdru 2:13, 17). Tsëmi gobiernukunapa leyninkunata cäsukuyaq y impuestukunatapis pagakuyaq (Romänus 13:1, 7). Polïticaman mana mëtikurpis, musyayaqmi autoridäkuna churayanqan leykunaqa pëkunata yanapanqanta (Hëchus 25:10, 11; Filipensis 1:7).

Kanan witsan cristiänukunapis manam polïticaman mëtikuyantsu

 Bibliachöqa clärum willakun, ni Jesuspis ni discïpulunkunapis polïticaman mana mëtikuyanqanta. Tsëmi entëru Patsachö Jehoväpa testïgunkunapis Jesusman creikoq kar polïticaman mëtikuyantsu. Punta cristiänukunanömi “Teyta Diospa Gobiernumpita alli noticiakunata” Jesus mandakunqannö yachatsikuykäyan (Mateu 24:14).

a Diablupa makinchö llapan gobiernukuna këkanqantaqa manam Jesusqa negarqantsu. Tsëmi, “kë munduchö nunakunapa gobernaqnin” Diablu kanqanta nirqan (Juan 14:30).