Qara amadowa massie

Furchonniwa massie

Ammanama Magano Hagiirsiinsanni Gede Assitanno

Ammanama Magano Hagiirsiinsanni Gede Assitanno

Maganu qaale eino coye ammanatenninna cincatenni ragidhannore labbe.’—IBI. 6:12.

FAARSO: 86, 54

1, 2. Yoftaheranna beettosira hiikku fonqoli tuncu yiinonsa?

MITTE yaadde baˈinoti aja beetto annase galaalchitanni keeshshitino. Annise olu bayichinni hobbaate higanna laˈuti baasa hagiidhitu; ise ola qeele dayino annase daae yitara doddanni fultu. Isi kayinni ise ledo hagiidha agure olu bayicho dana baˈino uddanosi dare togo yaanni wiˈli: “Ballo beettoˈya! Wodanaˈyawe hiiqqitta.” Hakkiinnino isi beettosi gedenso soorrannore coyiˈri; kuni ise halchitinorenna hexxitinore baala agurtanno gede assannoho. Ise kayinni mittoreno xiixantukkinni annise Yihowara eino qaale wonshanno gede jawaachishshusi. Ise coyidhinori jawaata ammana nooseta leellishannoreeti. Yihowa ise assi yaannori baalu isera horoomannoha ikkinota ammantanno. (Mes. 11:34-37) Annise, beettosi isi assate hedinorira kaaˈlate maahoyye yaase Yihowa tashshi assitannota afasi hagiirsiissinosi.

2 Yoftahenna Magano waajjitanno beettosi Yihowa addaxxino, hattono isi gara ikkino coye assannota ammanannota leellishino; insara tenne assa shota ikka hooggurono Maganoho ammanamino. Insa Magano hagiirsiisate yine meessi horo agura hasiissannota seekke afino.

3. Yoftahenna beettosi lawishshi xaa yannara kaaˈlannonkehu hiittoonniiti?

3 Yihowara ammanamme heeˈra duuchanka wote shota ikkitanno yaa diˈˈikkino. Hakko daafira “ammanate gaarama” hasiissannonke. (Yih. 3) Yoftaheranna beettosira tuncu yeennansa dandee saino qarri daafira laˈˈanke tenne assate kaaˈlitannonke. Insa Yihowara ammanaminohu hiittoonniiti?

ALAME XIXXIIBBUˈNERONO AMMANANTINE HEEDHE

4, 5. (a) Yihowa Isiraeele Hexxote Gobba eˈu yannara mayyee hajajinonsa? (b) Isiraeele hajajama giwansa Faarso 106 aana kulloonni garinni mayi qarra abbitinonsa?

4 Yoftahenna beettosi Yihowara ammanama hooga lowore daaffannota barru baala hedanno. Mitu 300 diri albaanni Isiraeele Hexxote Gobba eˈanno yannara hakko heeˈrannoha busha manna baala guddanno gede hajanjoonninsa. (Marro 7:1-4) Isiraeele tenne hajajora hajajama hoogansa insa giddo batinyu hatte gobbate kaphu maganna, hakko heeˈrannohu bushu manninna amanyoote baino assootinsa ledo quraanyante Kanaani mannita cubbu doogo harunsitanno gede assitinonsa.—Faarso 106:34, 35, 39 nabbawi; [1] Far. 106:36-38.

5 Insa hakko garinni finqiltinohura Yihowa hagiirsiissukki gattino; qoleno hatte yannanni kayise isi insara albi gede golama agurino. (Mes. 2:1-3, 11-15; Far. 106:40-43) Hakka waro heedhinote Magano waajjitanno maatera, Yihowara ammaname heeˈra shota ikkitannonsakkiti egennantinote. Ikkollana, Qullaawu Maxaafi hakkawaro ammanaminohu Yoftahenna beettosi, Hilqaana, Haannanna Saamueeli gedeehu Magano hagiirsiisate sharramanno manni noota kulannonke.—1 Sam. 1:20-28; 2:26.

6. Xaa yannara alame maa assineemmo gede xixxiibbannonke? Ninke maa assa hasiissannonke?

6 Tini heeˈnoommo alameno alba Kanaani gobbara heeˈrino gedee manni heeˈrannote; insa siimu xaadonna finqille kaffi asse laˈˈanno, hattono woxe baxanno. Yihowa alba Isiraeelete assinte gede ninkeno kuri coyibbawiinni umonke agadhineemmo gede xawe leellanno qorowishsha uyinonke. Isiraeele loossino soˈronni ronseemmo rosi no? (1 Qor. 10:6-11) Heeshshonke giddo Kanaani mannira noonsa gedee lao heedhannonkekki gede sharrama hasiissannonke. (Rom. 12:2) Ikkina ammanammoommore ikkate dandiinummore baala assinanni heeˈnoommo?

DADILLISANNORI HEEˈRIRONO AMMANAMME HEEˈRA

7. (a) Yoftahera fiixisi maa assinosi? (b) Yoftahe tennera maa assiyya?

7 Yoftahe waro, Isiraeele hajajama gibbinohura Filisxeemetenna Amooni mannira borojje ikkitino. (Mes. 10:7, 8) Yoftahera qarru iillinosihu diinnasi wido ikkino manniwiinni calla ikkikkinni isi umisi roduuwinna Isiraaeelete sooreeyyewiinniiti. Roduuwisi hinaassinohuranna iso gibbinohura bayira beetto ikkasinni afiˈranno ragge hoˈlite hatte gobbanni fule haˈranno gede assitinosi. (Mes. 11:1-3) Yoftahe insahu bushu akati hedosi soorrasira diwodhino. Isinni isi hatte daga cimeeyye kaaˈlo hasidhe woxarattu yannara afinokkihu gede ikke saˈˈa agure kaaˈlinonsa. (Mes. 11:4-11) Yoftahe ammana noosita leellishannoha konne assoote assanno gede kakkayisinosiri maa ikkara dandaanno?

8, 9. (a) Yoftahe kaaˈlitinoti Muse Higge giddo noote hiittenne seerubba ikkitara dandiitanno? (b) Yoftahe kaffi asse laˈˈanno coyi maati?

8 Yoftahe wolqaataamo olamaancho calla ikkikkinni Maganoho alba mannisi ledo noosi xaadooshshi daafirano afinoho. Yoftahe Isiraeelete xagge seekke afasi Yihowa albaanni gara ikkinohanna gara ikkinokki coye bade afanno gede kaaˈlitinosi. (Mes. 11:12-27) Muse Higge giddo nooti Maganu fushshino seerubba Yoftahe hedosinna wodanasi qajeelsiˈranno gede kaaˈlitinosi. Isi Yihowa koma amaxxinannita baxannokkita afino; hatteentenni Maganu mannisi insa insanaawa baxamara hasiˈranno. Qoleno Muse Higge ‘giwannonke’ mannira nafa hasiisannonsare hoˈla gara ikkitinokkita kultanno.—Wolapho 23:5; [2] Zel. 19:17; Zelewaawuyaani 19:18 nabbawi. [3]

9 Yooseefinna wolu ammanamino manni lawishshino Yoftahera gara ikkitino hedo heedhannosi gede kaaˈlinosiha ikkara dandaanno; Yooseefi roduuwisi ‘gibbinosiha’ ikkirono gatona yiinonsa. (Kal. 37:4; 45:4, 5) Yoftahe tenne xagge hiincasi Yihowa hagiirsiisannore assanno gede kaaˈlitusikki digattino. Roduuwisi assinori koffi assinositi egennantinote; ikkirono tini Yihowaranna mannisira soqqamannokki gede ataawe ikkitasira diwodhino. (Mes. 11:9) Yoftahera mannu ledo kawa kaˈaa higino coyi nooha ikkirono, isi baalunku coyinni roorse Yihowa suˈmira gaaramino. Isi Yihowara ammanaminoha ikkate murciˈre kaino; tini qolte isirano wolu mannirano kaaˈlitino.—Ibi. 11:32, 33.

10. Xaa yannara Maganu seerubba harunsanke ayyaanaamittete lao heedhannonke gede kaaˈlitannonkehu hiittoonniiti?

10 Ninke Yoftahe lawishshinni maa ronseemmo? Mittu rodii woy rodoo dadillisinonkeha ikkara dandaanno. Hatto ikkiro tini Kiristaanu gambooshshe haˈra, Yihowara soqqamanna songonniwa gambo gimbeemmo gede assitankera wodha dihasiissannonke. Yoftahe lawishsha harunsine, dadillisanno coye qeele saˈˈate Maganu biddishsha harunsanna wolu mannira dancha lawishsha ikka dandiineemmo.—Rom. 12:20, 21; Qol. 3:13.

UMINKE FAJJONNI MEESSI HOˈRO AGURA AMMANANKE LEELLISHSHANNO

11, 12. Yoftahe mayyee xaˈnino? Tini xano mayi tiro afidhino?

11 Yoftahe Isiraeele Amooni manni anganni gatisate Yihowa kaaˈlo hasiissannosita huwatino. Isi Yihowa qeelanno gede kaaˈlisiro olu bayichinni higanno yannara minisinni balaxe fulannoha “shilqinshe shiqinshanni kakkalo” asse shiqishate qaale eino. (Mes. 11:30, 31) Tini xano mayi tiro afidhinote?

12 Yihowa manna kakkallannita effire giwanno. Konnira, Yoftahe manna kakkalate hedinokkiti egennantinote. (Marro 18:9, 10) Muse Higge giddo shilqinshe shiqinshanni kakkalo woˈmunni woˈma Yihowara uyinanni gede hajanjoonni; hakko daafira Yoftahe beettosi Yihowara woˈmunni woˈma soqqantanno gede uyinoti dihuluullissannote. Yoftahe konne qaale einohu hakku kakkalo assine shiqinshanni manchi heeshshosi diro woˈma xaadooshshu dunkaani giddo soqqamannota hedeeti. Yihowa Yoftahe eino qaale macciishshe diinnasi woˈmunni woˈma qeelanno gede asse maassiˈrinosi. (Mes. 11:32, 33) Ikkina Yoftahe Maganoho “shilqinshe shiqinshanni kakkalo” asse aye shiqisharaatiyya?

13, 14. Mesaafinti 11:35 giddo borreessinoonniri Yoftahe ammana daafira maa kulannonke?

13 Hanni xa konni birxichi hanafora kulli xagge qaagi. Yoftahe olu bayichinni higi yannara iso haaˈrate fultinoti baxanno beettosiiti; ise isira noosi toleeti! Xa isira fonqolanno coyi tuncu yiinosi. Isi eino qaale wonshe beettosi konni kaˈa xaadooshshu dunkaani giddo soqqantanno gede Yihowara aa ikka?

14 Xaano Yoftahe gara ikkino doorsha doodhate Maganu seerubba harunsa hasiissinosi. Isi Wolapho 23:19 aana noota Maganu manni noonsari giddo umo afiˈrinoha Yihowara aanno gede kultanno hajajo qaaginoha ikkara dandaanno. Qoleno Higge mittu manchi xano xaˈniro hattenne xano wonsha hasiissannosita kultanni togo yitanno: “Mittu manchi Yihowara xano xaˈniro . . . , eino qaale wonshikkinni gata dihasiissannosi. Isi xaˈnino xano baalanta wonsha hasiissannosi.” (Zeh. 30:2) Yoftahe eino qaali isitano beettositano albillittete heeshsho soorrannoha ikkirono ammanantino mancho Haanna gede xaˈnino xano wonshino; Haanna heedhinohu Yoftahe waro ikkara dandaanno. Isira wole ooso dinosi; hattono albillitte ooso ilte sircho sayissannoti, suˈmisi woshshamanno gede assitannotinna ragge adhitannoti iseeti. (Mes. 11:34) Ikkirono, Mesaafinti 11:35 anna Yoftahe “ani mitte hige Yihowara qaale eoommo; konnira eoommo qaale soorra didandeemmo” yee coyiˈrino. Yoftahe umisi horo aguranno gede assannori tuncu yiisirono konni garinni ammanaminoha ikke Magano hagiirsiisino; konnira Maganu maassiˈrinosi. Ate ikkoottoro hatto assatto?

15. Ninke mayine qaale eˈnoommo? Ammanammoommore ikkinoommota leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti?

15 Ninkeneeto Yihowara sayinse uyinummo yannara qooffantummokkinni isi fajjo assineemmo yine qaale eˈnoommo. Konne qaale agadhe heeˈrate meessi horo agura hasiissannoti egennantinote. Ikkollana, hakko iso mitto assa banxeemmokki coye assineemmo gede kullanninke yannara tenne assa shota diˈˈikkitanno. Uminke horo agurre Maganoho soqqamate yine ninkera injaannonkere agurremmoha ikkiro ammanammoommore ikkinoommota leellinsheemmo. Tenne assa shota ikka hooggurono togo assanke duuchanka wote lowo atoote afiˈneemmo gede assitannonke. (Mil. 3:10) Yoftahe beetto maa assituyya?

Yoftahenna beettosi gede ammana noonketa leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti? (Gufo 16, 17 lai)

16. Yoftahe beettora annise eino qaali daafira mayi macciishshaminose? (Hanafote noo misile lai.)

16 Yoftahe beettora, annise xaˈnino xano adha shota diˈˈikkitinose. Yoftahe xaˈnino xano Haanna xaˈnitino xanonni baxxitinote; Haanna Saamueeli Naaziraawicha ikke xaadooshshu dunkaani giddo soqqamanno gede Maganoho uyitino. (1 Sam. 1:11) Naaziraawichu seenne adhe maate kalaqira dandaanno. Yoftahe beetto kayinni “shilqinshe shiqinshanni kakkalo” gede ikkitannohura mine assiˈranna ooso ila didandiitanno. (Mes. 11:37-40) Yoftahe beetto annise ola qeelinohanna Isiraaeelete sooreessa ikkinohura ise hatte gobbara maccaha ikkino manchira assidhannoha ikkara dandaanno. Ikkollana ise xaate xaadooshshu dunkaani giddo umose heeshshi assite Maganoho soqqantaraati. Tini aja beetto maa assituyya? Ise Yihowara soqqama balaxisiissino; hakko daafira togo yitino: “Anna; Yihowara qaale eoottoha ikkiro, eootto qaale wonshi.” (Mes. 11:36) Ise kalaqamu hasattose yaano mine assiˈranna ooso ila agurte addu magansiˈra halashsha doodhitino. Ninke ise faale haˈra dandiineemmohu hiittoonniiti?

17. (a) Yoftahenna beettosi ammana faale haˈra dandiineemmohu hiittoonniiti? (b) Ibiraawuyaani 6:10-12 aana noo hedo umikki horo aguratto gede jawaachishshannohehu hiittoonniiti?

17 Lowo kume ikkannohu Kiristaanu wedelli, Yihowara woˈmunni woˈma soqqamate yee uminsa fajjonni yannate geeshsha mine kalaqira woy ooso ila hooga doodhino. Jajjabbu roduuwino oosonsanna oosonsa ooso ledo yanna sayisa baxisannonsaha ikkirono, insa kayinni yannansa Maganu mine minate, Maganu Mangiste Sawaakooti Rosi Minira eate, hattono sabbakkannori roore hasiissannowa haˈre farciˈrate horoonsiˈranno. Wolootu qolte uminsa dilgo agurte, Qaagooshshu Ayyaani woggara zamachunni soqqantanno. Konni garinni Yihowara woˈmu wodaninni soqqama iso hagiirsiissanno; isi qole insa loossanno loosonna iso baxxannota leellishate assitannore dihawanno. (Ibiraawuyaani 6:10-12 nabbawi. [4]) Yihowara woˈmunni woˈma soqqamate albinni roore umikki horo agura dandaatto?

MAA RONSOOMMO?

18, 19. Yoftahenna beettosi daafira kultannote Qullaawu Maxaafi xaggenni maa ronsoommo? Ninke insa faale haˈra dandiineemmohu hiittoonniiti?

18 Yoftahera lowo qarri tuncu yiinosiha ikkirono; heeshshosi Yihowa massagannosi gede assiˈrino. Isi mannu xixxiiwasira diwodhino. Mannu dadillisannore assinosiha ikkirono tini Yihowara ammaname heeˈrannokki gede diassitinosi. Isinna beettosi fajjonsanni uminsa horo aguransa atoote abbitinonsa; korkaatuno Yihowa lamenka addu magansiˈra halashshate horoonsiˈrino. Hakkawaro wolu manni Maganu biddishshuwa lashshi assino; Yoftahenna beettosi kayinni Yihowa biddishshuwa seekke harunsino.

19 Qullaawu Maxaafi ‘Maganu qaale eino coye ammanatenninna cincatenni ragidhannore lambeemmo’ gede jawaachishannonke. (Ibi. 6:12) Konnira ninkeno ammanama Yihowa maassiˈrannonke gede assitannota anfe Yoftahenna beettosi faale haˈno.

^ [1] (gufo 4) Faarso 106:34, 35, 39: “Insa manna baala gudde yee Yihowa hajajinonsare diassitino. Hatteentenni insa hatte daga ledo karsantino; hattono insa doogo harunsitino. Insa loosinsanni battaabbino; assitino assootinni ayyaanaamittete foorre foortino.”

^ [2] (gufo 8) Wolapho 23:5: “Giwannohe manchi harrichi hogowu ayirreennasi doogote uwe nooha laˈe, afoottokkiha labbe agurte saˈe hadhooti. Hakkonni harichira hogowo tirte hoola kaaˈla hasiissannohe.”

^ [3] (gufo 8) Zelewaawuyaani 19:18: “Mannikki ooso rabbisidhooti; qoleno insara koma amaddooti; manna umikki gede assite baxi. Ani Yihowati.”

^ [4] (gufo 17) Ibiraawuyaani 6:10-12: “Maganu keeraancho ikkino daafira, loosoˈnenna xaano ikko albillitte qullaawootaho soqqantine suˈmisira leellishshinanni baxille dihawanno. Huluullissannokki hexxo jeefote geeshsha seekkitine cuˈmira dandiitinanni gede kiˈne mittu mittunku hakko garinni diinaggaabbinara halchineemmo; hakkuno, Maganu qaale eino coye ammanatenninna cincatenni ragidhannore labbinara ikkinnina ceeˈmaleeyye ikkitinara diˈˈikkino.”