1. Tenne alamera woꞌmino amanyooti hiittooho?

 TINI alame amanyootu maaeelle woꞌmitinote. Batinye gobbara, labbaahu labbaahu ledo woy meyaati meyaate ledo foora hattono meessi galte ikkinokki manchi ledo siimu xaado assa qarra afidhinokkihu gede assine laꞌnanni. Addi addi egensiishshinna boohaarshi togoo assoote tareessanno. (Far. 12:8) Amanyootu maaeelle lowo geeshsha halaꞌlitino daafira, ‘Danchu amanyootinni heeꞌra dandiinanni?’ yite hedattoha ikkara dandaanno. Yihowa addu Kiristaani amanyootu xuri nookki heeshsho heeꞌranno gede kaaꞌlannonsa daafira, ee dandiinanni.—1 Teselonqe 4:3-5 nabbawi. a

2, 3. (a) Busha yorto gargadha lowonta hasiissinota ikkitinohu mayiraati? (b) Konni birxichira maa ronseemmo?

² Ikkollana, amanyootu xuri nookki heeshsho heeꞌrate busha yorto effiꞌne giwa hasiissannonke. Woshshaadote aana worroonni sagale yemakko yorsiissannonte gede, busha hedonna gara ikkitinokki yorto bayichonko  hooꞌla hoongummoro doggankera dandiitanno. Togoo yorto cubbaataamo maalanke goshooshshe amanyootu maaeellewa massitankera dandiitanno. Cubbu hedo galte hossanni giddonke lophitanni hadhannohura batte ikkitino yorto kalaqantanno. Mittu Yihowa soqqamaanchi nafa hakko deerra mariro, faro kalaqantanno wote yortosi wonshiꞌrara dandaanno. Ee, “yorto . . . cubbo iltanno.”—Yaaqoobi 1:14, 15 nabbawi. b

³ Gara ikkitinokki yorto wodaninke giddo lophitara dandiitanno. Ikkollana busha yorto rumuxxitukki fushshine hooꞌlinummoro, amanyoote bainore assineenna iillitanno gawajjonni gata dandiineemmota afanke jawaachishshannote! (Gal. 5:16) Hanni busha yorto gargadhate kaaꞌlannoha sase coye laꞌno; insano: Yihowa ledo noonke fiixooma, Qaalisi aanno amaalenna ayyaanaamittetenni gikki yiino Kiristaani aannonke kaaꞌlooti.

4. Yihowawa shiqa hasiissinota ikkitinohu mayiraati?

⁴ Qullaawu Maxaafi ‘Maganunniwa shiqa’ hasiꞌranno manna togo yaanno: “Angaꞌne keereensidhe, . . . wodanaꞌne xalashshidhe.” (Yaq. 4:8) Yihowa ledo noonke fiixooma muxxe ikkino coyi gede assine laꞌneemmoha ikkiro, heeshshonke woꞌmatenni wole agurina hedonkennino iso hagiirsiisate sharrammeemmo. “Xalalu wodani” heeꞌrannonke gede keeraancho coye, dancharenna galatisiisanno coye heda hasiissannonke. (Far. 24:3, 4; 51:6; Fil. 4:8) Hige Yihowa guuntete xeꞌne noonketa afino. Isi giddonke gara ikkitinokki dooꞌꞌo nootano huwatanno. Ikkollana busha hedo sharramme hooꞌla agurre ise hiincineemmoha ikkiro Yihowa dadillannota anfoommo. (Kal. 6:5, 6) Konne halaale hiincanke hendeemmo coyi keeraancho ikkanno gede sharramate kakkayissannonke.

5, 6. Huuccatto busha yorto gargadhate kaaꞌlitannonkehu hiittoonniiti?

⁵ Yihowa woꞌmunni woꞌma addaxxineemmota leellinsheemmo doogga giddo mitte, gara ikkitinokki hedo gargadhate kaaꞌlannonke gede ganyine iso huucciꞌrate. Huuccattotenni Yihowawa shinqeemmoha ikkiro, isino ninkewa shiqanno. Isi qullaawa ayyaanasi shaqqillunni aannonke; ayyaanisi qole maaeela hedo gargadhate murciꞌne kaꞌneemmo gede jawaante ikkannonke. Konni daafira, wodaninkenni hiincineemmo coyi Magano hagiirsiisannoha ikkara lowonta hasiꞌneemmota isira kullo. (Far. 19:14) Cubbu widira qolte massaggannoti “gawajjitanno dooꞌꞌo” yaano gara ikkitinokki yorto woy halcho giddonke nooronna teꞌee laꞌꞌannonke gede shooshanqetenni iso huucciꞌneemmo? (Far. 139:23, 24) Fonqolu tuncu yaannonke wote dancha amanyootenke agadhate kaaꞌlankera ganyine iso eeggifanteemmo?—Mat. 6:13.

⁶ Lophinoommo garinna alba heeꞌnoommo heeshsho Yihowa giwanno assootira baxillu heeꞌrannonke gede assitinonkeha ikkara dandaanno. Hakkoyeno ikkiro, Maganu iso hagiirsiisate heeshshonke giddo biddi assiꞌra hasiissannonke coye biddi assiꞌneemmo gede kaaꞌlannonke. Nugusu Daawiti tenne huwatino. Daawiti Bersaabe ledo soorri gedensaanni Yihowa togo yee huucciꞌrino: “Xalala wodana kalaqie, . . . giddoꞌya jawaata ikkinoha haaro ayyaana worie.” (Far. 51:10, 12) Cubbaataamu maalinke gara ikkinokki amanyoote baxara dandaannoha ikkirono, Yihowa isira hajajamate hasatto heedhannonke gede assanno. Gara ikkitinokki yorto giddonke rumuxxite keeraancho coye hendeemmokki gede qarrissanni noonkeha ikkiro nafa, Yihowa isi hajajo ayirrinse hakko garinni heeꞌneemmo gede raga leellishannonke. Isi gawajjanno coyi baalunku borojje assiꞌrannonkekki gede kaaꞌlankera dandaanno.—Far. 119:133.

7. Maganu Qaali busha hedo gargadhate kaaꞌlannonkehu hiittoonniiti?

⁷ Yihowa kaaꞌlankera huucciꞌneemmo huuccattora dawaro Qaalisi Qullaawu Maxaafi widoonni qolankera dandaanno. Maganu Qaali giddo  noo hayyo “umihunni xalalate.” (Yaq. 3:17) Qullaawa Maxaafa barru baala nabbawanna nabbamboommo coye hiinca busha hedo sharramme surrenke xursiisannoriwiinni agadhate kaaꞌlitannonke. (Far. 19:7, 11; 119:9, 11) Qoleno, Qullaawu Maxaafi busha yorto qeeltannonkekki gede kaaꞌlitannonke lawishshuwanna amaale amadino.

8, 9. (a) Mittu aju beetti amanyoote baꞌino manchonni xaade fooranno gede assinosiri maati? (b) Lawishsha fooliishsho 7⁠te kulloonni ikkito yannankera qorowishsha ikkitannonkehu hiittoonniiti?

⁸ Lawishsha 5:8 togo yitanno: “[Amanyoote baꞌino] manchowiinni xooqi; minise nafarira higge martooti.” Tenne amaale lashshi assa abbitanno gawajjo Lawishsha fooliishsho 7⁠te xawinsoonni; kuni qummeeshshi mittu aju beetti amanyoote baꞌino mancho nafarira hige marinota kulanno. Yanna leeshshote. Isi haꞌranni mare doogote tenne manchonni xaadi; ise hakkawote teeda baino garinni uddidhino. Ise iso rinte amadde sunqitusi. Ise coyidhinori giddosi busha yorto kakkaꞌanno gede assinosi; isino tenne yortosi qeeꞌla didandiino. Hakkiinni lamunku foortino. Kuni beetti soorrate hede fulinoha ikka hoogara dandaanno. Isi afa gattinohonna wodancha xeꞌinosiho. Ikkirono, assootisi abbinosi guma mixxa gidde ikkitinosi. Kuni beetti tenne mancho qooxo mara hoogoommero hanni mayi no!—Law. 7:6-27.

⁹ Ninkeno konni beettinte gede xeertinse heda hoonge giddonke gara ikkitinokki yorto kakkayisanno coye assineemmo woti heeꞌrakka? Lawishshaho,  hashsha shiqqannoti televizhiinete pirogiraame amanyoote baino coye amaddinota ikkitara dandiitanno. Televizhiine laꞌꞌate yine calla addi addi xaawa fanfaneemmohalla ikki? Woy interneetete aana noo linke mulla kaꞌne kinseemmoha ikkara, woy teeda baꞌino misillawa woy amanyoote baino coyiwa massanno koyishsha amaddino webisayituwa ganyine daaꞌꞌanteemmoha ikkara dandaanno. Togoo yannara, gara ikkitinokki yorto giddonke kalaqantanno gedenna xuru nookki heeshsho heeꞌra qarra ikkitannonke gede assanno coyi tuncu yaankera dandaanno.

10. Gariweelo baxille leellisha baasa gawajjitanno yineemmohu mayiraati? (Umi misile lai.)

¹⁰ Qullaawu Maxaafi labbaahunna meyaate mereero hiittoo aante heeꞌra hasiissannorono amaalanno. (1 Ximootewosi 5:2 nabbawi. c) Tini amaale gariweelo baxille leellisha hasiissannokkita qummi assitanno. Mitu manni, mittu manchi biso kisa hoongi geeshsha albunni woy illetenni baxille leellisha qarra diafidhino yee hedara dandaanno. Ikkollana, adhate hedo nookkiha baxille leellisha woy togoo baxille leellinshanna sammi yine wodha foorrete geeshsha massitanno yorto kakkayissara dandiitanno. Togoo coyi albano ikke egennino; konni kaꞌanno ikkara dandaanno.

11. Yooseefi dancha lawishsha ikkannonkehu hiittoonniiti?

¹¹ Yooseefi tennera dancha lawishsha ikkannonke. Mootichisi Phoxifaari galte ise ledo soorranno gede dogisiissusi yannara isi konne koyishsha giwino. Ise kayinni hexxo mudhite diagurtino. Ise barra baala ledose hosanno gede huuccitanni wotto wortinosi. (Kalaqo 39:7, 8, 10) Mittu Qullaawu Maxaafi fullahaanchi xawisino garinni Phoxifaari galte, “[Yooseefi] doogamanno yite heddino daafira ‘Maaho shiima yanna mittetenni calluwu sayinsummoro mayi no?’ yitinosihu gedeeti.” Ikkollana Yooseefi iso dogisiisate assitannorira sumuu yiinota leellishannore diassino woy mulluri gede asse diagurino. Isi ise leellishshinosiha gariweelo baxille giwino, hattono isera togoo baxille dileellishino; tini qolte wodanisi giddo busha yorto rumuxxitannokki gede kaaꞌlitinosi. Ise ledose fooranno gede giddeessate woꞌnaaltu yannara, isi bayichonko gimbi yiino. “Isi hakkawote uddanosi angase hune gobbara xooqino.”—Kal. 39:12.

12. Laꞌneemmo coyi wodananke qafadara dandaannota leellishannohu maati?

¹² Qullaawu Maxaafi illenke wodananke qafaddara wore agura hasiissannonkekkitano kulannonke. Maarri maarri yitanno ille foorrete yorto kakkayissara dandiitanno. Yesuusi togo yee qorowisiisino: “Foora yora geeshsha meyaata laꞌꞌannohu baalunku hakkawote wodanisinni ise ledo soorrino.” (Mat. 5:28) Hanni Nugusu Daawitira iillinore laꞌno. “[Daawiti] sagannatete heeꞌre mitte mancho biso hayishshidhanna laino.” (2 Sam. 11:2) Isi hakkawote illesi ise aaninni dihoolino woy agure wolere dihedino. Tini qolte wolu manchi galte yoranno gedenna ise ledo fooranno gede assitinosi.

13. ‘Illenke ledo gondooro ea’ hasiissannonkehu mayiraati? Tenne assineemmohu ma garinniiti?

¹³ Ammanamino manchi Iyyoobinte gede ninkeno busha yorto gargadhate ‘illenke ledo gondooro ea’ hasiissannonke. (Iyo. 31:1, 7, 9) Illenke eemadhatenna wole mancho yortote illenni laꞌneemmokki gede murciꞌra hasiissannonke. Qoleno, kompiyuterete aana, egensiishshu taappeellira, metseettatenna woleno konne lawannori aana noota amanyoote bainore leellishshanno misilla laꞌꞌa qoropha hasiissannonke.

14. Amanyootunni xuru nookki heeshsho heeꞌrate maa assa hasiissannonke?

¹⁴ Busha yorto gargadhate aleenni kulloonniri giddo ati roore biddi assiꞌra hasiissannoheri nooha ikkiro rakke biddi assiꞌri. Maganu Qaali aannohe amaalera hajajamakki, cubbuwiinni xeertiꞌratto gede kaaꞌlitannohe daafira amanyootunni xuru nookki heeshsho heeꞌratto gede  assitannohe.—Yaaqoobi 1:21, 22, 25 nabbawi; d Yaq. 1:23, 24.

15. Busha yorto hooꞌlate sharrammanni heeꞌnoommoha ikkiro, kaaꞌlo hasiꞌra hasiissannonkehu mayiraati?

¹⁵ Busha yorto hooꞌlate sharrammanni heeꞌnoommoha ikkiro, tennera kaaꞌlo afiꞌneemmoti wole doogo ammanate roduuwinke uyitannonke amaaleeti. Addaho, togooha gillete qarra wolootaho hasaapha shota diꞌꞌikkitino. Ikkollana mittu gikki yiino Kiristaanchira shinqe hasaaphanke gara ikkitinokki yorto gimbeemmo gede kaaꞌlitannonke amaale afiꞌneemmo gede assitannonke. (Law. 18:1; Ibi. 3:12, 13) Noonke laanfe mittu ayyaanaamittetenni gikki yiino Kiristaanchira hasaaphinummoro, huwantoommokkire qummi assankera dandaanno. Tini qolte hasiissanno coyibba biddi assiꞌne Maganu baxillinni fullummokkinni heeꞌneemmo gede kaaꞌlitannonke.

16, 17. (a) Cimeeyye busha yorto hooꞌlate sharrantanni noore kaaꞌlitansara dandiitannohu hiittoonniiti? Lawishsha kuli. (b) Teeda baꞌino misilla laꞌannori rakke wolootu kaaꞌlo hasiꞌra hasiissannonsahu mayiraati?

¹⁶ Roorenka songote cimeeyye ninke kaaꞌla dandiitanno. (Yaq. 5:13; Yaaqoobi 5:14, 15 nabbawi. e) Biraazilete gobbara heeꞌrannoha mitto beetto lowo diro gara ikkitinokki yorto qarrissinosi. Isi togo yee coyiꞌrino: “Hedeemmo coyi Yihowa dadillissannoha ikkinota afoommoha ikkirono, konne coye wolootaho hasaapha saalfachishshinoe.” Mittu songonsa cimeessi kuni wedellichi noo gara huwate kaaꞌlo hasiꞌranno gede jawaachishisi. Kuni wedellichi hakkawarita qaage togo yiino: “Cimeeyye togoonta shaqqadda ikkitinota afaꞌya lowo geeshsha dhagge ikkitinoe; insa shaqqillunni hasiisannoehunni aleenni assite kaaꞌlitinoe. Qarraꞌya kuꞌlanna seekkite macciishshitinoe. Insa Qullaawa Maxaafa horoonsidhe Yihowa baxannoeta buuxissue, qolteno ledoꞌya huuccatto assitu. Tini qolte insa uyitinoeta Qullaawu Maxaafi amaale adha shota ikkitannoe gede assitinoe.” Yannate gedensaanni kuni wedellichi ayyaanaamittetenni lophe togo yiino: “Duhanke calluwu duqqantenni wolootu kaaꞌlitannonke gede xaꞌmiꞌra lowo geeshsha hasiissannota xa huwatoommo.”

¹⁷ Busha yortora kaima ikkitinota teeda baꞌino misilla laꞌꞌate rosichi nooheha ikkiro, rakke wolootu kaaꞌlo xaꞌmiꞌri. Kaaꞌlo hasiꞌnummokki keeshshinummoro busha yorto ‘godobbe cubbo iltanno’; tini qolte wolootu gawajjantanno gedenna Yihowa suꞌmi xonamanno gede assitanno. Batinye Yihowa soqqamaano iso hagiirsiisanna Kiristaanu songo giddo heeꞌra hasidhino daafira uyinoonninsa kaaꞌlo adhitino.—Yaq. 1:15; Far. 141:5; Ibi. 12:5, 6.

18. Maa assate murcidhe kaootto?

¹⁸ Sheexaanu alame roore maaeeltanni hadhanni noote tenne yannara, Yihowa soqqamaanosi amanyootu seerasi agadhite xuru nookki heeshsho heeꞌrate sharrantanno gara laꞌꞌanno wote baasa hagiidhanno! Konni daafira ninke baalunku Yihowawa shiqqi yine heeꞌrate, hattono isi Qaalisinna Kiristaanu songo widoonni aannonke biddishsha harunsate murciꞌne kaꞌno. Amanyootunni xuru nookki heeshsho heeꞌra xa harshammonna surrete salaame afiꞌnanni gede assitanno. (Far. 119:5, 6) Albillitte kayinni Sheexaanu bai gedensaanni, daaffannoti bunshete hedosi nookkite keeraancho alamera hegerera heeꞌneemmo.