1, 2. Hundinni hanaffe Yihowa soqqamaasine ma assitanni keeshshitino?

 HUNDI waro Yihowa soqqamaasine ayyaanunni masaalloonni masaalo woꞌmitanno yanna hexxotenni agadhite keeshshitino. Lawishshaho, Ermiyaasi Yihudu gobba ontannota masaalino; hakkiinni Baabiloonete daga 607 K.A. tini masaalo woꞌmitanno gede assitino. (Erm. 25:8-11) Isayyaasi qafadantino Yihudoota Yihowa galagale gobbansa qolannota masaali wote, “Hexxotenni iso agadhitannori baalunku hagiirraammaho” yiino. (Isa. 30:18) Hundi warihu Maganu manni daafira masaalinohu Mikkiyaasino, “Yihowa quqquxame agadheemmo” yiino. (Mik. 7:7) Maganu soqqamaano Mesihichu woy Kiristoosi daafira kultanno masaalo woꞌmitanno yannano lowo xibbe diro agadhite keeshshitino.—Luq. 3:15; 1 Phe. 1:10-12. a

² Mesihichu daafira kultanno masaalo xaano woꞌmite gooffinokki daafira yannankera noori Maganu soqqamaanono hexxotenni agadhitanno. Yihowa muli yanna giddo Kiristoosi Gashshooti widoonni Sheexaane hune, hattono isi anga noote tenne hembeelantanni noo alamenni mannasi gatise mannu ooso qarra hunanno. (1 Yohaannisi 5:19) Konni daafira, ayewoteno baqqi yine agadhino, hattono tenne alame goofimarchi rahe daanni noota huwanto.

3. Goofimarchu daanno yanna lowo diro agadhine keeshshinoommoha ikkiro, mayine hendammora dandiineemmo?

 ³ Yihowa soqqamaasine ikkinoommo daafira, Maganu fajjo “iima ikkitanni noonte gede, uullano” ikkitara halchineemmo. (Maatewoosi 6:10) Ikkollana, lowo diro tenne alame goofimarcho quqquxamme agadhine keeshshinoommoha ikkiro, ‘Xaano hexxotenni agadhineemmo gede assannonkeri no?’ yine hendeemmoha ikkara dandaanno. Hanni laꞌno.

4. Baqqi yine agadhineemmo gede assannonkehu qaru korkaati hiikkonneeti?

⁴ Qullaawu Maxaafi gambisse dagge noota tenne alame bao ma garinni laꞌꞌa hasiissannonkero xawise kulanno. Yesuusi harunsaanosi ‘woꞌmanka wote baqqi yite agadhitanno gede’ kulinonsa. (Maatewoosi 24:42; Luq. 21:34-36) Konni daafira, hexxotenni agadhineemmo gede assannonkehu mittu korkaati Yesuusi konne assineemmo gede hajajasiiti! Yihowa dirijjite tennera dancha lawishsha ikkitannonke. ‘Yihowa barra agadhinanninna surrenkenni gambisinohu gede assine hendanni heeꞌra,’ hattono Maganu abbannota haaro alame hexxotenni agadha hasiissannonketa kultanno borro dirijjitesi widoonni fultanni keeshshitino.—2 Pheexiroosi 3:11, 13 nabbawi; b 2 Phe. 3:12.

5. Yannankera baqqi yine agadha roorenkanni hasiissinota ikkitinohu mayiraati?

⁵ Lowo xibbi diri albaanni heeꞌrino Kiristaani hexxotenni agadhansa dancha ikkiturono, tini ninke yannara roore hasiissinote. Mayira? Korkaatuno heeꞌnoommohu Kiristoosi moohe bayicho amade noo yannaraati. Tennera taje ikkanno malaati 1914⁠nni hanafe leellanni no. Alamete ikkito roore bushshanni haꞌrasenna alamete deerrinni loosamanni noohu Maganu Mangistehu sabbakate loosi konni malaati widooti; tini coyibba “alamete gumulora” heeꞌnoommota leellishshanno. (Maatewoosi 24:3, 7-14) Yesuusi “alamete gumulo” yini yanna goofimarchu daara albaanni mageeshshi geeshsha keeshshitannoro bade kulinokki daafira, deama agurre baqqi yine agadha hasiissannonke.

6. Goofimarchu roore gambisanni daanno wote, alamete ikkito roore bushshanni hadhanno yineemmohu mayiraati?

⁶ ‘“Alamete gumulo” yiniti albillitte alamete ikkito roore bushshanno yanna diꞌꞌikkitino?’ yine hendeemmoha ikkara dandaanno. Qullaawu Maxaafi “goofimarchu barruwara” bunshe roore lexxitannota qummi assanno. (2 Xim. 3:1, 13; Maatewoosi 24:21; Aju. 12:12) Konni daafira, alamete ikkito xa bushshinonte gede, bushshanni hadhanno yine heda dandiineemmo.

7. Maatewoosi 24:37-39 goofimarchu barruwara heedhannote alamete ikkito daafira maa kultannonke?

⁷ Ikkollana, ‘bayiru qarri’ hanafannohu alamete ikkito mageeshshi geeshsha bushshu gedensaanniiti yite hedatto? (Aju. 7:14) Lawishshaho, woꞌmante gobbara olu kaꞌꞌannoha, mine baalaho sagale gooffannoha, hattono dhibbu baalanka mine noo manna amadannoha lawannohe? Hatto ikkannoha ikkiro, Qullaawu Maxaafi yaannore huluullamanno manni nafa masaalo woꞌmitanni noota ammanara dandaanno. Ikkollana Yesuusi, rooriidi manni uminsa dilgora jaatanaawanni yanna gooffa geeshsha isi bayicho amadinota ‘wodanchannokkita’ coyiꞌrino. (Maatewoosi 24:37-39 nabbawi. c) Konni daafira, goofimarchu barruwara alamete ikkito quwa saꞌe bushshe mannootu goofimarchu shiqe dayino yite ammantanno deerra martanno yine heda dihasiissannonke.—Luq. 17:20; 2 Phe. 3:3, 4.

8. Yesuusi “baqqi yitine agadhe” yee uyino hajajo harunsitannori maa wodanchitino?

 ⁸ Ikkirono, Yesuusi coyiꞌrinohu kuni malaati harunsaanosi ikkanni noore huwatte ‘baqqi yite agadhitanno’ gede assanno deerrinni leella hasiissannosi; insano baqqi yite keeshshitino. (Mat. 24:27, 42) Kuni 1914⁠nni hanafe ikkanni no. Hakko dirinni hanaffe, Yesuusi coyiꞌrino malaati wido ikkitinoti addi addi coyibba woꞌmitanni no. Ee, tini heeꞌnoommoti “alamete gumulo” yini yannaati; tini harancho yanna alamete baowa massitannote; tini busha alame baꞌanno wote tini yanna gooffanno.

9. Tenne alame bao hexxotenni agadha hasiissannonkehu mayiraati?

⁹ Ikkina, yannankera noo Kiristaani hexxotenni agadha hasiissannonsahu mayiraati? Yesuusi Kiristoosira hajajama hasiꞌneemmo daafiraati. Hakkiinni saeno, isi bayicho amadinota leellishanno malaate wodanchinoommo. Hexxotenni agadhineemmohu, kaꞌnummore baala ammanneemmo daafira ikkikkinni, Qullaawu Maxaafi masaalo woꞌmitanni noota leellishshanno taje noohuraati; konnira tini busha alame baꞌanno yanna baqqi yine agadhanna qixxaawa hasiissannonke.

10, 11. (a) Yesuusi rosaanosira ‘baqqi yite agadhitanno’ gede kulinonsahu mayiraati? (b) Yesuusi harunsaanosi goofimarchu daanno yite heddino yannanni sae keeshshiro ma assitanno gede kulinonsa? (Umi misile lai.)

¹⁰ Batinyu roduuwinke lowo diro ayyaanaamittetenni baqqi yite agadhitanni keeshshitino. Ikkollana, agadhine keeshshinoommo yanna lowotano ikkituro hexxotenni agadhanke agurroonke. Yesuusi daye tenne alame hunanno yanna dagganno wotira qixxaawa hasiissannonke. Yesuusi harunsaanosi togo yee seekke amaalinota deꞌnoonke: “Dinyinoonni yanna mamooteetiro affinoonnikki daafira, ille wortine laꞌe; ayewoteno baqqi yitine agadhe. Kuni coyi, borojjootisira silxaane uyi gedensaanni mittu mittunkura loosu qeecha oye kae agaraanchu baqqi yee agaranno gede kule minesi agure wole gobba haꞌrino manchi gedeeti. Konni daafira, qaete mootichi hawarro woy hashshu taalootira, lukkichu gananno wote woy soodimaroho daannoro baddine affinoonnikki daafira, ayewoteno baqqi yitine agadhe; hakkuyi kaꞌa isi hedeweelcho daanno wote, goxxine heedhineenna afannoꞌne. Kiꞌnera yeemmore baalunkura yeemmo: Ayewoteno baqqi yitine agadhe.”—Marqoosi 13:33-37.

¹¹ Kiristoosi harunsaano isi 1914⁠nni bayicho amadinota woy moohinota huwattinohura, goofimarchu aye yannarano daara dandaannota affino. Konnira insa Maganu Mangisteha sabbakate looso diinaggaabbe loossanni keeshshitino. Yesuusi gedensoonni hige, yaano “lukkichu gananno wote woy soodimaroho” daara dandaannota qummi assino. Hatto ikkannoha ikkiro, harunsaanosi ma assa hasiissannonsa? Isi, “Ayewoteno baqqi yitine agadhe” yiino. Konni daafira, seeda diro agadhine keeshshinoommoha lawinkero nafa, goofimarchu daa dirahino woy ninke diro didaanno yaa diꞌꞌikkino.

12. Imbaaqoomi Yihowa mayyee xaꞌmino? Maganu mayyee qolisiyya?

¹² Hanni Yerusaalamete bao daafira masaalo coyiꞌrinoha masaalaancho Imbaaqoomi hedi. Isi masaalo coyiꞌra hanafi yannara, kuni katami baꞌꞌannota kullanna lowo diri sae no. Hatte yannara ‘bushuullu keeraano doyissate geeshsha iillitino, hattono taashsho baꞌino.’ Hakko daafira Imbaaqoomi, “Yihowa, kaaꞌlo afiꞌrate raareemmohu mamooti geeshshaati?” yee xaꞌmasi garankolla. Yihowa tenne xaꞌmora xaaddote dawaro qola agure, konne ammanamino masaalaancho masaalloonni bao ‘keeshshitannokkita’ kule jawaachishinosi. Maganu Imbaaqoomi ‘hexxotenni agadhanno’ gede kulinosi.—Imbaaqoomi 1:3; d 2:3 nabbawi; e Imb. 1:2, 4.

13. Imbaaqoomi mayyee hedara dandaanno? Hatto yee hedoommero, ma ikkara dandaanno?

 ¹³ Hanni Imbaaqoomi hexxo mudhe togo yee hedoommero mayi ikkannoro hedi: ‘Yerusaalame baꞌanno yine kullanna macciishsha hanafummonku lowo diri saino. Xaano lowo diri gate noohalla ikki? Kuni katami hedeweelcho baꞌꞌanno yine masaala gara dilabbannoe. Hakko daafira xaate hatto yee dicoyiꞌreemmo.’ Imbaaqoomi togoore hedinoha ikkoommero, Yihowa albaanni noosi ayirrinyi baꞌꞌanno; hakkiinni saeno, Baabiloonete daga Yerusaalame huntu yannara isino ledo baꞌꞌara dandaanno!

14. Hexxotenni agadhankenni irraambe ganteemmokkita mayinni afa dandiineemmo?

¹⁴ Haaro alame eꞌnummo gedensaanni, alamete gumulo daafira masaalloonni masaalo baalanti woꞌmitinota hendeemmo faro afiꞌneemmo. Mitte mittenti ikkito woꞌmitino gara hiincanke Yihowa albinni roore addaxxineemmo gedenna asseemmo yee qaale einoha wole coyeno assannota ammanneemmo gede assitannonke. (Iyyaasu 23:14 nabbawi. f) ‘Yannanna wogga murate silxaane noosi’ Magani, ‘duuchunku coyi goofimarchi gambise dayinota’ kule qorowisiisanni noonke daafira, hatte yannara iso lowo geeshsha galaxxineemmosi.—Hawaariyaatete Looso 1:7; 1 Phe. 4:7.

15, 16. Tenne heeꞌnoommo yannara loosa hasiissannonkehu qaru loosi sabbakate loosooti yineemmohu mayiraati?

¹⁵ Yihowa dirijjite heeshshonke giddo Maganoho soqqamate aana illachinsheemmo gede amaala diagurtanno. Togoo qaagiishsha uyinanninkehu Maganoho diinaggaambe soqqammeemmo gede calla ikkikkinni, Kiristoosi bayicho amadinota leellishanno malaati woꞌmanni nootano huwanteemmo gede kaaꞌlateeti. Ikkina tenne heeꞌnoommo yannara assa hasiissannonkehu qaru coyi maati? Dancha duduwo diinaggaambe sabbanke, ayewoteno balanxe Maganu Mangistenna keeraanchimmasi hasiꞌra hasiissannonke!—Maatewoosi 6:33; Marqoosi 13:10.

¹⁶ Mitte rodoo togo yitino: “Maganu Mangisteha dancha duduwo sabbakanke, . . . mannu alamete aana dagganno baonni gatanno gede kaaꞌlineemmo doogooti.” Tini rodoo baotenni gatate daafira affinori no; korkaatuno isenna minaannise 1945⁠nni Wilhelmi Gastlofi yinanni markaawe lixxu yannara iillitinote buutote danonni gattino. Togoote quuxxote yannara nafa, mittu manchi roore hasiisanno coyi maatiro huwata hoogara dandaanno. Tini rodoo hakkawote mitte mancho togo yitanni lowo saate raartinota coyidhino: “Ane borsaꞌya! Ane borsaꞌya! Ane uduunneꞌya! Seesu uduunniꞌya gudisame markaawete giddo woroonni no. Mitturino gatinoeri dino!” Hakko ledonni  noohu batinyu manni kayinni, lubbonsa mararikki baaru giddo ubbinore gatisate kabbaanamino. Umonsa roorsidhinokkiri kuri mannooti gede, ninkeno manna kaaꞌlate dandaamannonkere baala assineemmo. Sabbakate loosinke wiinamme loonsanniha ikkinota dideꞌneemmo; qoleno mannu yanna gooffukki alamete aana dagganni noo baonni gatate qixxaawanno gede kaaꞌlineemmo.

17. Goofimarchu aye yannarano daara dandaannota ammanneemmo gede assannonkeri maati?

¹⁷ Alamete aana ikkanni noori, Qullaawu Maxaafi masaalo woꞌmitanni nootanna tenne busha alame goofimarchi lowo geeshsha gambisinota leellishannoho. Konni daafira, alamete ikkito Ajuuja 17:16 aana kulliti “tonne buuddanna moyichu” kaphu ammaꞌno baalanta riqibbannota Bayira Baabiloone huntanno deerra marate lowo yanna gattino yine heda dihasiissannonke. Maganu insa tenne assate kaꞌanno gede ‘wodaninsara worannotanna’ konne aye yannarano harancho yanna giddo assara dandaannota deꞌnoonke! (Aju. 17:17) Tini alame gudisidhe baꞌara gattinoti lowo yanna diꞌꞌikkitino. Konni daafira Yesuusi uyinoha konne qorowishsha harunsa hasiissannonke: “Quwa saꞌine ittinannanna agginanna hattono heeshshote hasiisannorira yaaddinanna wodaniꞌnera duhu batiꞌrannokki gede umiꞌnera qorophe; hakkuyi kaꞌa hakku barri hedeweelcho woshshaadote gede ikke daannoꞌne.” (Luq. 21:34, 35; Aju. 16:15) Yihowa “iso hexxotenni agadhitannorira yee kaꞌꞌannota” addaxxine wiinamme isira soqqamate murciꞌne kaꞌno.—Isa. 64:4.

18. Aananno birxichira maa ronseemmo?

¹⁸ Tenne busha alame goofimarcho agadhinanni heeꞌnoommote tenne yannara, Yihuda ayyaanunni uyino amaale harunsino: “Baxantinoonni roduuwa, lowo geeshsha qullaawa ikkitino ammanaꞌnenni kiꞌneneeto kaajjishidhe; hattono qullaawu ayyaaninni huuccidhe; konne assitinannihu, Maganu baxillinni fultinikki, hegere heeshsho afidhinanni gede assitannota Mootichinke Yesuusi Kiristoosi maaro agadhitinanni heedhinanni gedeeti.” (Yih. 20, 21) Ikkina, Maganu abbannota haaro alame hexxotenni agadhinanni heeꞌnoommotanna hakko heeꞌrate quqquxammoommota leellisha dandiineemmohu hiittoonniiti? Tenne aane noo birxichira laꞌneemmo.