1, 2. (a) Mitu annuwinna amuuwi oosonsa wedelloota ikkitanno wote yaaddannohu mayiraati? (b) Kiristaana ikkitino ooso wedellimmansa diro ma garinni horoonsiˈra dandiitanno?

 KIRISTAANA ikkino anninna ama oosonsa cuuantanna laˈanno wote baasa hagiidhitanno. Beriniise yinanni rodooti shoole ooso cuuantinohu 14 diro woˈminsakkinniiti. Ise togo yitino: “Hatti lowo geeshsha hagiidhinoommo yannaati. Oosonke Yihowara soqqama baxxino daafira tashshi yiinonke.” Ise ledde togo yitino: “Ikkollana, oosonke wedelloota ikkitino daafira qarrisannohu duuchu coyi iillannonsata anfoommo.” Qaaqqiˈne wedellicha ikkiro woy wedellimmate widira hige haˈranni nooha ikkiro, Beriniise yaachishinori kiˈnerano leellaˈnera dandaanno.

² Oosote lopho xiinxallannohu mittu fullahaanchi, wedellimmate diri annahonna amate hattono wedellichu umisira qarrisannoha ikkinota ammaninoha ikkirono togo yiino: ‘Wedellichaho yaa “wodana bainoho” woy “afinori dinooho” yaa diˈˈikkitino. Wedellootu lowo hedo noonsareeti, wolootu ledo yanna sayisate hasatto noonsareetinna haarore kalaqate dandoo noonsareeti.’ Oosoˈne wedellimmate dirinsanni, Yihowa ledo dancha jaalooma kalaqiˈra, soqqanshote mixo fushshiˈranna hattee mixonsa wonshiˈrate kaˈˈa dandiitanno; qoleno heeshshonsa Maganoho sayisse uyitannonna hakko garinni heedhanno wote Maganoho roore  soqqamate hasattonsa lexxitara dandiitanno. Yesuusi wedellichu noo warinte gede, insano wedellimmate dirinsara ayyaanaamittetenni lophite hagiidha dandiitanno. (Luqaasi 2:52 nabbawi. *) Kiˈne annuwunna amuuwu wedella oosoˈne kaaˈlate maa assa dandiitinanni? Yesuusi lophe mancho ikki gedensaanni baxille, shooshanqenna wodancha noosita leellishino gara huwatte. Tini akatta wedella oosoˈne Yihowara soqqantanno gede qajeelsate kaaˈlitannoˈnehu hiittoonniiti?

3. Yesuusi hawaariyaatesi jaallaˈya yiinonsahu mayiraati?

³ Yesuusi baxillaanchohonna ammanamino jaalaati. (Yohaannisi 15:15 nabbawi. *) Biˈree waro, roore wote mootichu borojjootisira giddiidi hedosinna godowisita fushshe dikulanno. Ikkollana, Yesuusi ammanantino hawaariyaatesira mootichano jaalano ikkinota leellishino. Isi insa ledo yanna sayisino, godowisita fushshe kulinonsa, qoleno insa wodaninsara noo hedo kultusi yannara macca wore macciishshino. (Marq. 6:30-32) Konni garinni baxillunni hasaawansa Yesuusinna hawaariyaatesi mereero muli jaaloomi heeˈranno gedenna insa albillitte uyinanninsa loosira qixxaabbanno gede kaaˈlitinonsa.

4. Annimmate woy amimmate silxaaneˈneno agurtinikki oosoˈnera jaalla ikka dandiitinannihu hiittoonniiti? (Umi misile lai.)

⁴ Lame ooso noosihu Mayikili togo yiino: “Ninke annuwunna amuuwu, oosonkera darawo ikka dandiineemmokkiha ikkirono, jaallansa kayinni ikka dandiineemmo.” Jaalla mitteenni yanna sayissanno. Oosoˈne ledo roore yanna sayisate, looso loossinanni yanna woy wolere assitinanni yanna biddi assiˈra dandiitinannironna teˈee huuccatto assidhine hedde. Qolteno, jaalla mittu gari coyinni hagiidhitanno. Hakko daafira, wedellu oosoˈne baxxannore kiˈneno baxate sharramme; lawishshaho, insa doodhitanno muuziiqa, filme woy ispoorte baxate woˈnaalle. Ixaaliyaho heedhannoti Ilaariya togo yitino: “Anniˈyanna amaˈya ani macciishsheemma muuziiqa macciishshitanno. Isinni anniˈya lubbote jaalaˈya ikkino; hakko daafira kuˈla fokkinannire nafa isira hasaapha diwaajjeemma.” Wedella oosoˈnera jaalla ikkitine ‘Yihowa ledo muli jaalooma’ kalaqidhanno gede kaaˈlaˈne, annimmate woy amimmate silxaane facci asse agura diˈˈikkitino. (Far. 25:14) Hatteentenni, hatto assaˈne oosoˈne baxxinannitanna ayirrissinannita leellishshanno; hattono oosoˈne huxuxxi yitukki shiqqannore ikkitinanni. Hatto ikkiro, insa dhiwinonsare albinni roore kiˈnera hasaaphitara dandiitanno.

5. Yesuusi rosaanosi Yihowara soqqamme afiˈnanni hagiirre afidhanno gede kaaˈlinonsahu hiittoonniiti?

⁵ Yesuusi muxxe rosaanosinna jaallasi Yihowara diinaggaambe soqqamme afiˈnanni hagiirre afidhara halchino. Hakko daafira, isi rosaanosi ayyaanaamittete loosi batiˈrinonsare ikkitara hasiˈrino. Ee, Yesuusi rosaanosi diinaggaabbe manna rosaano assitanno gede jawaachishinonsa! Qoleno, loosinsa qinaawanno gede kaaˈlansara qaale einonsa.—Mat. 28:19, 20.

6, 7. 6, 7. Annunna ama ayyaanaamittete coyibba oosonsara rosicho ikkitanno gede assansa baxillensa leellishshanno yineemmohu mayiraati?

⁶ Wedellu oosoˈne ayyaanaamittetenni jawaattinore ikkitara hasidhinanniti egennantinote. Maganuno kiˈne oosoˈne “Yihowa seejjonninna biddishshinni” lossidhinara hasiˈranno. (Efe. 6:4) Konni daafira, Maganu uyinoˈneha konne loosu qeechaˈne horoonsidhine oosoˈne ganyitine qajeelse. Lawishshaho, oosoˈnera rosu hasiisannota affinoonni daafiranna haarore rossara hasidhinanni daafira, rosu minira eessitinanninsa. Oosonsa baxanno anninna amano, oosonsa songote gambooshshiwanna wole ayyaanaamitte pirogiraamewa shiqqannote “Yihowa seejjonni” horo afidhanno gede assitanno. Maganittete rosi lowo geeshsha hasiisannoha ikkino daafira, oosoˈne ayyaanaamittete coyibba baxxanno gedenna hayyo naaddannore ikkitanno gede assate woˈnaaltinanni.  (Law. 24:14) Yesuusi rosaanosi kaaˈlinonte gede, wedella oosoˈne Maganu Qaale rosiisa baxxanno gedenna ganyite qanchu soqqansho fula rossanno gede assitine soqqanshote dancha guma afidhanno gede kaaˈla dandiitinanni gara hedde.

⁷ Ayyaanaamittete coyibba agurrikki ganyine assa wedella oosora kaaˈlitannohu hiittoonniiti? Wodiidi Afirikira heedhannoti Eriini togo yitino: “Wedellimmanke yannara Qullaawu Maxaafi xiinxallore, songote gambooshshire, hattono qanchu soqqanshore kayinsanni wote qununaˈneemmo qoleno caaccaambeemmo. Mito wote maatete xiinxallonni gatate yine anfanni heeˈnenni ataawe ikkannore assineemmo. Anninkenna amanke kayinni hexxo mudhe diagurino.” Ise ledde togo yitino: “Hakku qajeelshi mittu coyira hinko gaˈmire cinca roseemma gede kaaˈlinoe. Xa ayyaanaamittete rosichiˈyara guficho ikkannori tuncu yiiero, dandaamie deerrinni rahe hakko rosichiwa higate halcho nooe. Anninkenna amanke ayyaanaamittete coyibba lashshi asse agurannore ikkoommero, xa tini halcho heedhannoeha dilawannohe. Insa hexxo mudhe aguroommero, xa gambooshshe hosa woy wole ayyaanaamittete coyibba facci asse agura roore shota ikkitannoe.”

8. (a) Yesuusi dhukisi deerru nooha ikkasi ammanannota leellishinohu hiittoonniiti? (b) Yesuusi shooshaqa ikkasi rosaanosira kaaˈlitinohu hiittoonniiti?

⁸ Yesuusi guuta mancho ikkirono, dhukisi deerru nooha ikkinotanna Yihowa irkiˈra hasiissannosita ammanino. (Yohaannisi 5:19 nabbawi. *) Yesuusi shooshaqa ikkasi rosaanosi uyitannosi ayirrinye xeissinoni? Dixeissino. Isinni, Yesuusi Yihowa addaxxi deerrinni, rosaanosi iso roore addaxxitinosi. Yannate gedensaanni, insano isi shooshanqe harunsitino.—Looso 3:12, 13, 16.

9. Shooshaqoota ikkitine maaro xaˈmiˈraˈnenna dhukiˈne deerra afiˈrinota ammanaˈne, wedella oosoˈnera kaaˈlitannohu hiittoonniiti?

⁹ Ninke Yesuusi gede guuta diˈˈikkinoommo, qoleno soˈneemmoreeti. Hakko daafira, dhukiˈne deerra afiˈrinoha ikkinotanna soˈroˈne ammanne. (1 Yoh. 1:8) Loosino soˈro ammananno loosiisaanchinna soˈranno wote maarie yaannokki loosiisaanchi giddo kiˈne roore ayirrissinannihu hiikkoyeti? Oosoˈne loossinoonni soˈrora maaro xaˈmidhinanna macciishshitanno wote, kiˈne albinni roore ayirrissaˈnera dandiitanno. Qoleno, kiˈne faale harunsite insano soˈronsa ammana rossanno. Sase ooso ilte lossidhinoti Roozimeeri togo yitino: “Loonseemmo soˈro ammananke, oosonke qarru tuncu yaannonsa wote giddonsata fushshite kultannonke gede assitino. Dhukinke deerra anfoommo daafira, oosonke qarru iillannonsa wote woyyino mala afidhanno gara rosiinsoommonsa. Insa kaaˈlo hasidhanno wote, ayewoteno Qullaawu Maxaafi aana xintantino borro nabbabbanno gede kulleemmonsa, hattono ledonsa huuccatto assiˈneemmo.”

10. Yesuusi rosaanosi hajaji yannara shooshanqesi leellishinohu hiittoonniiti?

¹⁰ Yesuusira harunsaanosi hajajate silxaane noosi. Ikkirono, isi shooshaqa ikkino daafira mitto coye asse yiino korkaatano kulinonsa. Lawishshaho, isi harunsaanosi balaxxe Maganu Mangistenna keeraanchimmasi hasidhanno gede kule calla diagurino; hatteentenni, “tenne coyibba baala uyinanniˈnena” yiinonsa. Yesuusi yoo yaa agurre yiino korkaata kulanni togo yiino: “Yoo yinanniˈnekki gede kiˈneno yoo yaa agurre; korkaatuno, yitinoonni yoo kiˈnerano qolle yinanniˈne.”—Mat. 6:31–7:2.

11. Mini giddo higge fushshinanni wote woy mitto coye assinanni wote wedella oosora korkaata kula hayyo ikkitinohu mayiraati?

¹¹ Hasiisanno wote, mitte higge fushshitinoonnihu woy mitto coye doortinoonnihu mayiraatiro wedella oosoˈnera kulle. Wedellichu beettiˈne hedoˈne maatiro huwatiro, roore woˈmu wodaninni hajajamara dandaanno. Shoole ooso ile  lossiˈrinohu Baarii togo yiino: “Mitto coye doodhitinoonni korkaata wedella oosora kultinanniha ikkiro, insa mitto coye assitinannihu silxaane nooˈnehura calla woy muddantine ikkinokkita huwattanno daafira addaxxitannoˈne.” Qoleno, mittu wedellichi xaate qaaqqo ikkinokkitanna ‘hedate dandoosi’ horoonsiˈranni gikki yaate widira hige haˈranni noota deˈinoonte. (Rom. 12:1) Baarii togo yiino: “Wedella ooso muddama agurte korkaatu noorenna gara ikkinore doodhitanno gede rosiisa hasiissanno.” (Far. 119:34) Mitto coye doortinoonni korkaata shooshanqetenni kultinanniha ikkiro, wedellichu beettiˈne gikki yaanni noota ammantinannita huwatanno; qoleno isi umisi mitto coye doodhanno wote ‘hedate dandoosi’ horoonsiˈra rosanno.

12. Yesuusi wodancha noosiha ikkasi Pheexiroosi kaaˈlanno gede assitinosihu hiittoonniiti?

¹² Yesuusi wodancha noosi daafira rosaanosira hasiisannore huwatino. Lawishshaho, Yesuusi reyannota rosaanosira kuli yannara, hawaariya Pheexiroosi isi umisira qahannokki gede kulinosihu dancha hedonni ikkinoti egennantinote. Ikkollana, Yesuusi Pheexiroosi coyiˈrinori gara ikkitinokki hedo noosita leellishannota afino. Yesuusi Pheexiroosinna wole rosaanosi kaaˈlate amaale uyino, Yihowa fajjo assantenni meessi lubbo gatisiˈrate woˈnaala gara ikkitinokkita xawisino, hattono meessi horo facci assine agura abbitanno atoote kulino. (Mat. 16:21-27) Pheexiroosi tennenni dancha roso rosino.—1 Phe. 2:20, 21.

13, 14. (a) Wedellichu beettiˈne ammana shoshshoggitinota leellishannori maa ikkara dandaanno? (b) Wodancha wedellichu woy wedellitte beettoˈne noo gara huwatatenna irkisate kaaˈlitannoˈnehu hiittoonniiti?

¹³ Wedellichu beettiˈnera mayi kaaˈlo hasiissinoro huwatate kaaˈlannoˈne gede Yihowa huuccidhe. (Far. 32:8) Lawishshaho, beettiˈne ammana shoshshoggitinota leellishanno malaati maa ikkara dandaanno? Miteekke bashsho gede ikke hagiidhannokkiha, ammanate roduuwanke bushiisha woy giddiidisi hedo maaxiˈra hanafinoha ikkara dandaanno. Muddantine, hatto ikka hanafinohu kabbaade cubbo loosanni lamu gari heeshsho heeˈranni noohuraati yitine heddinoonte. * Kayinni, togoo malaatta lashshi assitineno agurtinoonte, woy beettiˈne mannunniwa gambo giwinohu lophanni haˈranni noo daafiraatilla yitine sammi yitinoonte.

¹⁴ Yesuusi gede kiˈneno wedellicha beettoˈne awu afiinninna ayirrinyunni mite xaˈmo xaˈme. Baletenni  waa muddamme fushshinanni wote gamu wayi duˈname baˈˈannonte gede, wedella oosoˈne giddetenni hasaabbanno gede assate woˈnaaltinanniha ikkiro woy cinca hoogginiro hedonsa afa didandiitinanni. (Lawishsha 20:5 nabbawi. *) Aleenni qummi assiniti Ilaariya togo yitino: “Wedellitte noomma waro, halaalu giddo heeˈratenna ledoˈya rossanno ooso ledo roore yanna sayisate giddo hiikkonne doodheemmaro shetumma. Wodaniˈya giddo nooti tini sharro hagiirriˈya baˈˈanno gede assitino; anniˈyanna amaˈya tenne huwati. Mitto hashsha, insa hagiirriˈya bashshohu gede ikkinokkita huwatinota sununni asse kulie; hakkiinni qarra ikkinoeri maatiro xaˈmie. Anino hedummakki hindiiddo qaxa asse wiˈlumma, ma ikkoommaro kulummansa, hattono kaaˈlo xaˈmiˈrumma. Hakkiinni insa hanqafeˈˈe, noomma gara huwatinota kulie, qoleno kaaˈlineemmohe yiie.” Ilaariya anninna ama ise songote giddo dancha jaalooma kalaqidhanno gede bayichonko kaaˈla hanafino.

15. Yesuusi wodancha noosita leellishino gara xawisi.

¹⁵ Qoleno, Yesuusi rosaanosira mayi kaaˈlo hasiissannonsaro calla ikkikkinni dancha akattansa huwate wodancha noosita leellishino. Lawishshaho, Naatinaeeli yinanni manchi Yesuusi Naazireetetenni dayinota macciishshiti, “Naazireetetenni danchuri daannoni?” yiino. (Yoh. 1:46) Ati hakkawaro hakko heedhe tenne macciishshoottoro Naatinaeeli hiittoo manchooti yaatto? Soˈro xinqisiisiˈranno manchooti? Manna beebba giwannoho? Ammana noosikki manchooti? Yesuusi wodancha horoonsiˈre Naatinaeeli giddo nooha dancha akata huwatino. Yesuusi isi, “dogate yinannire egenninokkiha addunniha Isiraeelete mancho” ikkinota coyiˈrino. (Yoh. 1:47) Yesuusi mannu wodanira noore afa dandaanno; qoleno hattee dandoosi mannu giddo nooha dancha akata laˈˈate horoonsiˈrino.

16. Wedella oosoˈne dancha akattansa lossidhanno gede kaaˈla dandiitinannihu ma garinniiti?

¹⁶ Kiˈne mannu wodanira noore afa didandiitinanni; ikkollana, Maganu kaaˈlonni wodanchitinannire ikka dandiitinanni. Tenne dandooˈne wedella oosoˈneha dancha akata huwatate horoonsidhe. “Qarrisanno manchooti” yaamama baxannohu dino. Wodaniˈnenni woy afuunni beettoˈne, “amalaamo beettooti” woy “shuggurritte beettooti” yitinoonte. Wedellichu beettiˈne woyyeessiˈra hasiissannosiri nooha ikkiro nafa, dancha akatta noositanna gara ikkinore assa hasiˈrannota affinoonnita kullesi. Woyyaawate assinore huwattine galattesi. Dandaamannoha ikkiro loosu qeecha leddine uyitine dancha akattasi lossiˈranno gede kaaˈlesi. Yesuusi rosaanosira hatto assino. Isi Naatinaeeli (wolu suˈmisi Bertelomewosiiti) ledo xaadihunni mittu dirinna daratu gedensaanni, iso hawaariyaaticha asse doorinosi; Naatinaeelino jawaata Kiristaancho ikkino. (Luq. 6:13, 14; Looso 1:13, 14) Wedellicha beettoˈne galataˈnenna jawaachishaˈne, mittoreno dancha gede asse loose diafeemmo yee heda agure, Yihowara soqqama dandaannoha ikkado Kiristaancho ikkannota hedanno gede assitannosi.

17, 18. Oosoˈne Yihowara soqqantanno gede kaaˈlaˈne agura hoogaˈne mayi guma abbitara dandiitanno?

¹⁷ Ooso lossidhinanni wote mite yannara, lowo Kiristaanira ayyaanaamittete anna ikkinohura hawaariya Phaawuloosira macciishshantino hedo macciishshantaˈnera dandiitanno. Isi Qorontoosi heedhannota ayyaanaamittete oososi ‘lubbora baxanno’ daafira ‘wodanisi baasa xissiisiˈrino hattono yaadino.’ (2 Qor. 2:4; 1 Qor. 4:15) Lame labballonna mitte meyaata ile lossiˈrinohu Vikitoori togo yiino: “Wedellimmate yanna shota diˈˈikkitino. Ikkirono, qarra ikkinonke coyinni hagiidhinoommo yanna roortanno. Yihowa kaaˈlinonke daafira oosonkera muli jaalla ikka dandiinoommo.”

¹⁸ Oosoˈne Yihowara soqqantanno gede hexxo mudhitinikki qajeelse. Oosoˈne lubbora baxxinannita leellishshinanni wote, insa halaale uminsaha assidhanna hattono ‘halaalu giddo millissanno’ ooso ikkitanna laˈine baasa hagiidhitinara halchineemmo.—3 Yoh. 4.