Skip to content

Skip to table of contents

Buka atu hatudu uluk respeitu ba maluk fiar-naʼin

Buka atu hatudu uluk respeitu ba maluk fiar-naʼin

Buka atu hatudu uluk respeitu ba maluk fiar-naʼin

“Hadomi malu ho domin loos; buka atu sai uluk atu hamtaʼuk maluk sira.”—ROM 12:10.

1, 2. (a) Iha apóstolu Paulo nia karta ba kongregasaun iha Roma, nia fó konsellu saida? (b) Ita sei koʼalia kona-ba pergunta saida deʼit?

IHA apóstolu Paulo nia karta ba kongregasaun iha Roma, nia hatudu katak importante duni ba ema kristaun hotu atu hatudu domin ba malu. Nia fó-hanoin mai ita katak ita-nia domin “labele bosok” ka finje deʼit. Nia mós hatete katak ita tenke “hadomi malu ho domin loos”.—Rom 12:9, 10a.

2 Iha domin loos ba malu laʼós deʼit katak ita sente domin no hanoin ema seluk. Maibé ita tenke hatudu sai ita-nia sentimentu neʼe liuhusi hahalok sira. Tuir loloos, ema ida sei la hatene domin neʼebé iha ita-nia laran se ita la hatudu sai ita-nia domin ba nia. Tan neʼe, Paulo hatutan tan: “Buka atu sai uluk atu hamtaʼuk maluk sira.” (Rom 12:10b) Hamtaʼuk, ka respeitu ema seluk envolve saida? Tanbasá mak importante atu buka atu hatudu uluk respeitu ba maluk fiar-naʼin? Oinsá mak ita bele halo ida-neʼe?

Hafolin no respeitu

3. Iha lia-ebraiku no lia-gregu liafuan “hamtaʼuk” ka respeitu iha arti saida deʼit?

3 Lia-ebraiku neʼebé tradús nuʼudar hamtaʼuk, ka respeitu iha arti katak “todan”. Kuandu ema ida hamtaʼuk, ka respeitu ema ida seluk, nia haree ema neʼe nuʼudar ema-boot ka importante. Liafuan neʼe mós dala barak tradús iha Eskritura sira nuʼudar “naran-boot” ka glória neʼebé ema ida iha, hodi hatudu katak ema seluk respeitu loos nia. (Gên 45:13) Lia-gregu neʼebé dala ruma tradús nuʼudar “hamtaʼuk” bele mós iha arti “hahiʼi”, ka hafolin ema seluk. (Lc 14:10) Sin, ita hamtaʼuk ka respeitu ema neʼebé ita hafolin.

4, 5. Hamtaʼuk ka respeitu envolve saida? Fó toʼok ai-knanoik kona-ba neʼe.

4 Hamtaʼuk, ka respeitu ema seluk envolve saida? Atu respeitu ka hamtaʼuk ema, neʼe katak husi ita-nia laran ita hafolin ema neʼe. Se ita hafolin ita-nia maluk, ida-neʼe sei book ita atu hatudu respeitu ba nia liuhusi ita-nia haholok.

5 Bele ka lae, ema kristaun hatudu respeitu neʼebé loos se iha ninia laran nia la hafolin ninia maluk fiar-naʼin? (3 Joao 9, 10) Hanesan ai-hun bele sai buras kuandu nia moris iha rai neʼebé bokur, nuneʼe mós atu haburas respeitu neʼebé loos, ema tenke hafolin ema seluk iha ninia laran. Hanesan neʼe mós, ema neʼebé la hafolin ema seluk iha ninia laran, lakleur deʼit ninia respeitu sei sai namlaek. Tan neʼe, antes Paulo fó konsellu kona-ba hatudu respeitu, nia fó avizu ida-neʼe: “Domin labele bosok.”—Rom 12:9; lee 1 Pedro 1:22.

Respeitu Maromak nia kriasaun neʼebé tuir “nia ilas”

6, 7. Tanbasá mak ita tenke hatudu respeitu ba ema seluk?

6 Dalan atu hatudu respeitu ba ema seluk mak hodi hafolin sira husi laran. Tan neʼe importante atu hanoin nafatin razaun sira neʼebé Bíblia temi atu hafolin ita-nia irmaun no irmán sira husi laran. Mai ita haree razaun rua kona-ba neʼe.

7 La hanesan kriatura seluk iha rai, Maromak kria ema tuir “nia ilas”. (Tgo 3:9) Tan neʼe mak ita bele haleno Maromak nia hahalok sira hanesan domin, matenek, no justisa. Ita mós simu buat seluk tan husi ita-nia Kriadór. Ema neʼebé hakerek salmu ida hatete: “Oh, Jeová . . . , Ita-nia glória saʼe toʼo lalehan! . . . Ita mós . . . hafutar [ema] ho glória no hahiʼi.” (Sal 8:1, 4, 5; 104:1) * Oinsá mak Maromak hafutar ema hotu ho glória? Maromak kria ema hotu hodi tau iha ema nia laran atu iha respeitu ba sira-nia an. Ema hotu iha mundu neʼe merese atu simu respeitu no tuir loloos kuandu ema hatudu respeitu ba malu, neʼe mak dalan atu hatudu respeitu ba Maromak Jeová. Entaun, se Maromak hakarak ita atu hatudu respeitu ba ema seluk, satán ba ita-nia maluk fiar-naʼin sira!—Joao 3:16; Gal 6:10.

Ita hotu família ida deʼit

8, 9. Paulo temi razaun saida atu hafolin maluk fiar-naʼin?

8 Paulo temi razaun ida seluk tansá mak ita tenke hafolin maluk fiar-naʼin. Antes nia fó konsellu kona-ba hatudu respeitu, nia hatete: “Hadomi malu ho domin loos.” Lia-gregu neʼebé tradús nuʼudar “domin loos” iha arti kona-ba domin iha família laran neʼebé metin no neʼebé book sira atu apoia malu. Nuneʼe, hodi uza liafuan neʼe, Paulo hatudu katak ema kristaun nia relasaun iha kongregasaun laran tenkesér metin no nakonu ho domin hanesan família ida neʼebé besik ba malu. (Rom 12:5) Liután neʼe, hanoin-hetan katak Paulo hakerek liafuan sira-neʼe ba ema kristaun kose-mina. Sira iha Aman ida deʼit tanba Maromak Jeová mak hakiak ona sira nuʼudar ninia oan rasik. Tan neʼe, sira hotu sai ona família ida deʼit. Klaru katak ema kristaun kose-mina iha Paulo nia tempu iha duni razaun atu hafolin malu. Ida-neʼe mós hanesan ho ema kristaun kose-mina ohin loron.

9 Oinsá ho sira neʼebé parte husi “bibi seluk”? (Joao 10:16) Maski sira seidauk sai Maromak nia oan, maibé sira bele haree malu hanesan maun-alin tanba ema kristaun hotu iha mundu tomak mak família ida deʼit neʼebé iha unidade. (1 Ped 2:17; 5:9) Tan neʼe, hodi rekoñese katak sira mak família ida deʼit, sira iha duni razaun atu hafolin sira-nia maluk fiar-naʼin husi laran.—Lee 1 Pedro 3:8.

Tanbasá mak importante?

10, 11. Tanbasá mak importante duni atu hafolin no hatudu respeitu?

10 Tanbasá mak importante atu hafolin no respeitu maluk fiar-naʼin? Tanba hodi hatudu respeitu ba ita-nia irmaun no irmán sira, neʼe sei hametin sira no sei haburas unidade iha Maromak nia povu nia leet.

11 Ita rekoñese katak kuandu ita iha relasaun neʼebé besik ho Maromak Jeová no kuandu simu ninia espíritu santu ita bele iha kbiit atu halaʼo ita-nia knaar nuʼudar ema kristaun neʼebé loos. (Sal 36:7; Joao 14:26) Maibé iha tempu neʼebé hanesan, ita mós sei sai laran-manas kuandu ita-nia maluk fiar-naʼin hatudu katak sira hafolin ita. (Prov 25:11) Ita sente laran-kmaan duni kuandu ema ida hatete ka halo buat ruma neʼebé hatudu katak sira hafolin ita. Sin, ida-neʼe ajuda ita atu laran-metin nafatin no kontinua haksolok atu laʼo tuir dalan moris nian. Karik Ita mós iha ona esperiénsia hanesan neʼe, loos ka lae?

12. Oinsá mak ita ida-idak bele hola parte atu haburas domin iha kongregasaun laran?

12 Maromak Jeová hatene katak ema hotu presiza atu sente ema hafolin sira. Tan neʼe, liuhusi Bíblia Maromak haruka ita atu “buka atu sai uluk atu hamtaʼuk maluk sira”. (Rom 12:10; lee Mateus 7:12.) Hodi ho laran halo tuir konsellu neʼe ema kristaun hotu bele haburas domin no dame entre maluk sira. Nuneʼe, diʼak atu husu ba ita-nia an pergunta ida-neʼe: ‘Foin lalais haʼu koʼalia ka halo buat ruma neʼebé hatudu katak haʼu hafolin irmaun ka irmán ida iha kongregasaun laran ka lae?’—Rom 13:8.

Ita hotu tenke hatudu uluk respeitu

13. (a) Sé mak tenke sai uluk atu hatudu respeitu? (b) Paulo nia liafuan iha Roma 1:7 hatudu saida?

13 Sé mak tenke sai uluk atu hatudu respeitu? Bíblia hatudu katak katuas kristaun sira presiza sai “ezemplu” ba kongregasaun. (1 Ped 5:3) Sin, katuas sira hatudu ezemplu iha buat barak neʼebé sira halo. Nuʼudar bibi-atan, sira presiza duni atu hatudu ezemplu kona-ba hatudu respeitu ba maluk fiar-naʼin sira, inklui sira-nia maluk katuas sira. Porezemplu, kuandu katuas sira halibur hamutuk atu koʼalia kona-ba buat neʼebé kongregasaun presiza, sira hatudu respeitu ba malu hodi rona didiʼak ba buat neʼebé katuas seluk hatete. Liután neʼe, kuandu halo desizaun ruma katuas sira hatudu respeitu ba malu hodi hanoin didiʼak kona-ba buat neʼebé maluk katuas sira hatete. (Apos 15:6-15) Maibé, ita presiza hanoin-hetan katak Paulo nia karta ba ema kristaun iha Roma laʼós deʼit atu fó konsellu ba katuas sira maibé mós ba kongregasaun tomak. (Rom 1:7) Tan neʼe, ohin loron ema kristaun hotu mós presiza halo tuir konsellu neʼe hodi sai uluk atu hatudu respeitu.

14. (a) Fó toʼok ai-knanoik ida hodi hatudu saida mak la hanesan entre hatudu respeitu no buka atu sai uluk hodi hatudu respeitu? (b) Ita bele husu pergunta saida ba ita-nia an?

14 Hanoin toʼok kona-ba Paulo nia konsellu ba fiar-naʼin sira iha Roma. Nia la haruka sira atu hatudu deʼit respeitu, maibé nia haruka sira atu buka atu sai uluk hodi hatudu respeitu. Tanbasá mak buat rua neʼe la hanesan? Hanoin toʼok ezemplu ida-neʼe. Mestre ida sei haruka fali estudante sira neʼebé hatene lee atu aprende lee ka lae? Lae. Sira hatene ona lee. Duké halo nuneʼe, mestre neʼe sei ajuda estudante sira atu lee iha dalan neʼebé diʼak liu. Nuneʼe mós, nuʼudar ema kristaun neʼebé loos ita iha ona domin ba malu, no domin neʼe book ita atu hatudu respeitu. (Joao 13:35) Maibé, hanesan estudante sira neʼebé hatene ona atu lee bele laʼo ba oin hodi hadiʼa liután dalan neʼebé sira lee, ita mós bele laʼo ba oin hodi buka atu sai uluk atu hatudu respeitu. (1 Tes 4:9, 10) Ita ida-idak iha knaar atu hatudu uluk respeitu. Tan neʼe, ita bele husu ba ita-nia an: ‘Haʼu buka atu sai uluk hodi hatudu respeitu ba ema seluk iha kongregasaun ka lae?’

Hatudu respeitu ba “ema kiʼik”

15, 16. (a) Ita labele haluha atu hatudu respeitu ba sé iha kongregasaun laran? Tanbasá? (b) Saida mak bele hatudu se ita ho laran hafolin irmaun no irmán sira hotu?

15 Ita labele haluha atu hatudu respeitu ba sé iha kongregasaun laran? Maromak nia Liafuan hatete: “Nia neʼebé hatudu laran-diʼak ba ema kiʼik fó empresta ba Maromak Jeová, no Maromak sei selu fali ninia hahalok diʼak.” (Prov 19:17) Oinsá mak matadalan neʼe bele book ita nuʼudar ita hakaʼas an atu sai uluk atu hatudu respeitu?

16 Ita hatene katak ema barak bele hatudu respeitu ba sira neʼebé iha pozisaun aas liu, maibé ema sira-neʼe karik la hafolin ka la hatudu respeitu ba ema neʼebé sira hanoin katak kiʼik liu sira. Maibé, Maromak Jeová la hanesan neʼe. Nia hatete: “Sira neʼebé hatudu respeitu mai haʼu, haʼu sei hatudu respeitu ba sira.” (1 Sam 2:30; Sal 113:5-7) Maromak Jeová hatudu respeitu ba sira hotu neʼebé serbí nia no respeitu nia. Nia la haluha “ema kiʼik” sira. (Lee Isaías 57:15; * 2 Crôn 16:9) Sin, ita hakarak duni atu banati-tuir Maromak Jeová. Tan neʼe, atu buka hatene se ita ho laran hatudu respeitu ba ema seluk, diʼak atu husu ba ita-nia an: ‘Oinsá mak haʼu-nia hahalok no haʼu-nia haree kona-ba sira neʼebé la iha pozisaun ruma iha kongregasaun laran?’ (Joao 13:14, 15) Resposta ba pergunta ida-neʼe sei hatudu se ita hafolin ema seluk ho laran ka lae.—Lee Filipe 2:3, 4.

Hatudu respeitu hodi fahe ita-nia tempu

17. Saida mak dalan neʼebé importante atu ita bele sai uluk atu hatudu respeitu? Tanbasá?

17 Saida mak dalan neʼebé importante atu ita bele sai uluk atu hatudu respeitu ba maluk fiar-naʼin hotu iha kongregasaun? Dalan ida mak hodi fahe ita-nia tempu ho sira. Tanbasá ida-neʼe loos? Nuʼudar ema kristaun ita iha buat barak atu halo iha ita-nia moris no ita mós uza tempu barak atu halaʼo knaar kongregasaun nian neʼebé importante. Nuneʼe, ita haree tempu nuʼudar buat ida neʼebé folin-boot. Tan neʼe, ita hatene katak ita sei la obriga ita-nia irmaun no irmán sira atu fahe sira-nia tempu barak liu ho ita. Hanesan neʼe mós, ita agradese kuandu ema seluk iha kongregasaun laran komprende katak sira labele obriga ita atu fahe tempu barak ho sira.

18. Hanesan dezeñu iha pájina 18, oinsá mak ita bele hatudu katak ita prontu atu fahe ita-nia tempu ho ita-nia maluk fiar-naʼin?

18 Maibé, ita mós komprende (liuliu sira neʼebé serbí nuʼudar bibi-atan iha kongregasaun) katak kuandu ita prontu atu husik ita-nia atividade ruma hodi bele fahe ita-nia tempu ho maluk fiar-naʼin, ita hatudu katak ita hafolin sira. Oinsá? Hodi husik ita-nia atividade ruma atu fahe tempu ho ita-nia irmaun-irmán sira, neʼe hanesan ita dehan ba sira: ‘Ita iha folin boot tebes iha haʼu-nia matan, no tan neʼe importante liu ba haʼu atu fahe tempu ho ita duké haʼu kontinua halo haʼu-nia atividade.’ (Mc 6:30-34) Maibé, se ita lakohi husik ita-nia atividade ruma, ida-neʼe bele halo nia sente katak ita la hafolin nia. Klaru katak, dala ruma ita halo atividade balu neʼebé importante duni no ita la bele husik ida-neʼe. Maski nuneʼe, se ita prontu atu fahe ita-nia tempu, ita hatudu oinsá ita hafolin ita-nia irmaun-irmán sira iha ita-nia laran.—1 Kor 10:24.

Hakaʼas an atu hatudu uluk respeitu

19. Saida mak dalan importante seluk atu ita bele hatudu respeitu ba maluk fiar-naʼin?

19 Iha mós dalan importante seluk atu ita bele hatudu respeitu ba maluk fiar-naʼin. Porezemplu, kuandu ita fahe tempu ho ita-nia maluk, ita mós tenke rona didiʼak ba sira. Dala ida tan, Maromak Jeová mak hatudu ezemplu diʼak kona-ba neʼe. David hatete: “Naʼi Jeová nia matan haree ba ema loos sira, no nia see tilun hodi rona ba sira-nia halerik atu husu ajuda.” (Sal 34:15) Ita mós hakarak hakaʼas an atu banati-tuir Maromak Jeová hodi see tilun ba ita-nia irmaun-irmán sira, liuliu sira neʼebé hakbesik ita atu husu ajuda. Hodi halo nuneʼe, ita hatudu respeitu ba sira.

20. Ita hakarak hanoin nafatin buat saida deʼit kona-ba hatudu respeitu?

20 Hanesan ita aprende ona iha lisaun neʼe, ita hakarak atu hanoin nafatin kona-ba tansá mak ita tenke ho laran hafolin maluk fiar-naʼin. Liután neʼe, ita hakarak buka oportunidade atu hatudu uluk respeitu ba ema hotu, inklui “ema kiʼik” sira. Hodi halo nuneʼe, ita sei hametin domin no haburas unidade iha kongregasaun laran. Nuneʼe, mai ita hotu kontinua atu laʼós deʼit hatudu respeitu maibé liuliu buka atu sai uluk atu hatudu respeitu ba malu. Ita sei hakaʼas an atu halo nuneʼe ka lae?

[Nota–rodapé]

^ par. 7 David nia liafuan iha Salmo 8 mós nuʼudar profesia ida, neʼebé hatudu kona-ba ema perfeitu ida, Jesus Kristu.—Ebr 2:6-9.

^ par. 16 Isaías 57:15: “Ida neʼebé Aas Liu no Boot Liu, neʼebé nafatin iha, no neʼebé nia naran mak santu, nia hatete nuneʼe: ‘Iha fatin aas no fatin santu mak haʼu hela bá, hamutuk mós ho ema neʼebé laran-kanek no laran-kraik, atu hametin ema kiʼik nia laran no atu kura ema nia laran neʼebé kanek.’”

Ita hanoin-hetan?

• Hamtaʼuk ka respeitu envolve saida?

• Ita iha razaun saida deʼit atu hatudu respeitu ba maluk fiar-naʼin?

• Tanbasá mak importante atu hatudu respeitu ba malu?

• Iha dalan saida deʼit mak ita bele hatudu respeitu ba maluk fiar-naʼin?

[Pergunta estudu nian]

[Dezeñu iha pájina 18]

Oinsá mak ita bele hatudu respeitu ba maluk fiar-naʼin?