1. Horophillee denddanaappe kase a laaggiya uri xaafettidabaa kaallidi xeelliyoy aybissee?

HOROPHILLIYAA laaggiya uri laagganau giigettiyo wode ubban horophilliyan issi issibaa akeekidi xeellees. I xaafettidabaa kaallidi ubbabaa xeellees. I horophillee denddanaappe kase ubbatoo xaafettidabaa kaallidi loytti xeellana xayikko, horophillee kunddana danddayees. Horophilliyaa daro layttau laaggidaageetikka xaafettida ubbabaa kaallidi xeellana koshshees.

2. Kiristtaaneti akeekan xeellana bessiyaabati aybee?

² Keehi koshshiyo wodiyan ne ammanoy shuggennaadan, horophilliyaa laaggiya akeekancha uraadan neeni akeekan xeellana bessiyaabati deˈoosona. Neeni mati xammaqettidaagaa gidin woy daro layttau Xoossau haggaazidaagaa gidin, ne ammanoy minokkonne, qassi neeni Xoossaa Yihoowau aqidaakkonne ubbatoo qoriyoogee keehi koshshiyaaba. Ubbatoo minnada hegaadan qorana xayikko, ayyaanaaban qohettana danddayaasa. Geeshsha Maxaafay, “Bau eqqidobaa milatiyo urai ooninne kunddennaadan, bana naago” yaagidi nuna zorees.—1 Qor. 10:12.

3. Galaatiyan deˈiya Kiristtaaneti ay oottana koshshidee?

³ Galaatiyan deˈiya Kiristtaaneti bantta ammanoy ay keena minokko qoridi, ayyaanaaban eti demmido laˈatettaa nashshana koshshiis. Yesuusi ba huuphiyaa yarshshidi, an ammaniyoogaa oosuwan bessiyaageetussi Xoossaa keehi dumma ogiyan eriyo, giishin Xoossaa naata gidiyo qaaday deˈanaadan oottiis. (Gal. 4:9) Galaatiyaa Kiristtaaneti Xoossaara hegaa mala boncho dabbotan deˈanau, eta giddon deˈiya, Muuse Higgiyaa kaallanaadan minttettiya Ayhudatu timirttiyaa ixxana bessees. Gubaaˈiyan deˈiya Ayhuda gidenna, qaxxarettibeenna Kiristtaaneti Muuse Higgiyaa mule naagi erokkona! Ayhudatikka Ayhuda gidennaageetikka  ayyaanaaban diccana bessees. Eti asay Muuse Higgiyaa naaganaadan Xoossay koyennaagaa akeekana koshshees.

4, 5. PHauloosi Galaatiyaa Kiristtaaneta woygi zoridee, qassi hegee nuna maaddiyoy ayba ogiyaanee?

⁴ Ay wodenne deˈiya tumu Kiristtaaneti Geeshsha Maxaafaa tumaa aggidi, aggibayidobau guyye simmennaadan naagettana mala, kiitettida PHauloosi Galaatiyaa Kiristtaaneta zoridobay xaafetti uttiis. Kiitettidaagee Galaatiyan deˈiyaageetu xalla gidennan, Yihoowau goynniya ubbay ammanettidaageeta gididi deˈanaadan minttettana mala, Xoossay ba geeshsha ayyaanan a denttettiis.

⁵ Nuuni ubbay ayyaanaaban aylletettaappe kiyidi Yihoowa Markka waanidi gididaakko hassayana koshshees. Hegaadan oottanau, ha naaˈˈu oyshata qoppa: Neeni xammaqettanau giigettanaappe kase ay ay oottidaakko hassayay? Neeni Xoossaa erido, qassi an erettido ogiyaa, yaatiyoogan qassi ayyaanaaban demmido laˈatettaa hassayay?

6. Nuuni xannaˈanau deˈiyo akeekan xeelliyoobati aybee?

⁶ Nuuni ubbay uddufunbaa oottida. Ayyaanaaban nu hanotaa akeekan xeellanau maaddiya hageeti,  “Xammaqettanaunne Ayyaanaaban Ubbatoo Diccanau Maaddiyaabata” giya saaxiniyan deˈoosona. Ha uddufunbaa ubbatoo hassayiyoogee nuuni alamiyan aggibayidobau guyye simmennaadan naagettana mala minttettees. Horophilliyaa daro layttau laaggida akeekancha uri xaafettidabaa ubbatoo kaalli xeellidi hirggennan laaggiyoogaadan, neenikka ubbatoo ayyaanaaban ne hanotaa akeekan xeelliyoogee ammanettada haggaaziyoogan genccanau maaddees.

7. Nuuni polana bessiyaabay aybee, qassi aybissi?

⁷ Horophilliyaa laaggiyaagee kaalli xeellanaadan xaafettidabay i laagganaappe kasetidi ubbatoo polana bessiyaabay deˈiyoogaa hassayanaadan maaddees. Nuunikka nu hanotaanne nuuni xammaqettoosappe doommidi oottiyoobaa ubbatoo qorana danddayoos. PHauloosi Ximootiyoosau, “Taani nena tamaarissido tumu qaalaa leemiso ootta oiqqada, Kiristtoos Yesuusan nuuyyo de7iya ammanuwaaninne siiquwan de7a” yaagidi xaafiis. (2 Xim. 1:13) He ‘tumu qaalay’ Xoossaa Qaalan deˈees. (1 Xim. 6:3) Misilee issibay ay malakko akeekanaadan maaddana danddayiyoogaadan, ‘tumu qaalaykka’ Yihooway nuuppe koyiyoobaa ubbaa nuuni akeekanaadaaninne polanaadan maaddees. Yaatiyo gishshau, tumaara ay keena maayettidi deˈiyaakko akeekanau, nuuni xammaqettanaappe kase oottidobata ane beˈoos.

8, 9. (a) Nuuni eraaninne ammanuwan ubbatoo diccana koshshiyoy aybissee? (b) Ayyaanaaban dicciyoogee maaddiyoynne ubbatoo hegaadan diccana koshshiyoy aybissakko leemisuwan yoota.

⁸ Nuuni akeekan xeellana bessiya koyroogee eraa demmiyoogaa. Hegaappe simmin, ammaniyoogaa doommoos. SHin he naaˈˈubankka nuuni ubbatoo diccana koshshees. (2 Tas. 1:3) Nuuni xammaqetti simmidi, Xoossaara dabbotaa ubbatoo minttana koshshees.

⁹ Nu ayyaanaabaa dichaa mittaa dichaara geeddarssana danddayoos. Mittay axxaa gakkanaassi woy keehi haahosaa gakkanaassi xaphuwaa yeddikko, diccidi keehi daayana danddayees. Leemisuwau, Liibaanoosan deˈiya issi issi keehi gita zigay 37 meetiriyaa aduqqana danddayees; he mittay mino xaphuwaa axxaa gakkanaassi yeddees; qassi a anuwaa yuushoy 12 meetire. (Sii. 5:15) Eesuwan dicciya licoy kiyiyoogaa aggi simminkka, he mittay dicciyoogaa  aggenna; shin hegee keehi erettenna. Layttan layttan, mittaa anoy orddees, xaphoy axxaa gakkanaassi geleesinne daayees; yaanin, mittay minnees. Issi Kiristtaaniyaa ayyaanaabaa dichaykka hegaa mala. Geeshsha Maxaafaa xannaˈiyoogaa doommidi ayyaanaaban eesuwan diccidi, xammaqettana danddayoos. Gubaaˈiyan deˈiyaageeti nuuni dicciyoogaa beˈidi ufayttoosona. Nuuni aqinye gidana woy hara maataa gubaaˈiyan ekkanakka danddayoos. Hegaappe simmin deˈiya wodiyan, nuuni ayyaanaaban dicciyoogee kaseegaadan qoncci beettennan aggana danddayees. Gidikkokka, nuuni “Kiristtoosa polo dichchaa keenaa diccidi, gastta asa gidana” gakkanaassi, ammanuwan minnananne eraa gujjana koshshees. (Efi. 4:13) Yaatiyoogan, puutee diccidi mino mitta gidiyoogaadan, nuunikka ayyaanaaban kayma Kiristtaane gidoos.

10. Kaymida Kiristtaanetikka ayyaanaaban diccana koshshiyoy aybissee?

¹⁰ SHin, nuuni dicciyoogaa aggana koshshenna. Nuuni eraa gujjana koshshees, qassi ammanuwankka minnana koshshees. Yaatiyoogan, nuuni Xoossaa Qaalan xaphuwaa yeddidi minnidaageeta gidoos. (Lee. 12:3) Hegaadan oottiya daro ishatinne michoti gubaaˈiyan deˈoosona. Leemisuwau, 30ppe dariya layttau gubaaˈe cima gididi oottida ishay haˈˈikka i ayyaanaaban dicciiddi deˈiyoogaa yootiis. I hagaadan giis: “Geeshsha Maxaafaa kaseegaappe loytta akeekaysinne nashshays. Ubbatoo Geeshsha Maxaafaa maaraanne higgiyaa dumma dumma ogiyan waata oosuwan peeshshanaakko akeekays. Haggaazuwaakka kaseegaappe aaruwan nashshays.”

11. Nuuni wodiyaappe wodiyan Yihoowa loytti erana danddayiyoy ayba ogiyaanee?

¹¹ Nuuni ayyaanaaban dicciyoogee Yihoowa nu Dabbonne nu Aawa oottidi, kaseegaappe aaruwan akko shiiqiyoogaa gujjees. I nuna nashshiyoogaa nuuni eranaadan koyees. Siiqiya aaway woy aayyiyaa qoommiyo wode guutta naˈau siyettiyoogaadan woy qassi ammanttiyaanne tumancha laggiyaara deˈiyo wode nuuyyo siyettiyoogaadan i nuna siiqiyoogaanne naagiyoogaa nuuni eranaadan koyees. Neeni akeekiyoogaadan, Yihoowaara hegaa mala dabbotaa sohuwaara medhana danddayettenna. Yihoowa eriyoogeenne a siiqiyoogee wode ekkiyaaba. Hegaa gishshau, Yihoowa loytta eranau, galla galla a Qaalaa nabbabanau wodiyaa bazza. Wochiyo Keelaanne Beegottite! maxeeteta ubbaa, qassi Geeshsha Maxaafaa qofay deˈiyo hara xuufeta nabbaba.

12. Nuuni Yihoowan erettanau ay oottana koshshii?

 ¹² Xoossaa dabboti wozanappe woossiyoogaaninne loˈˈo laggeta dooriyoogan ayyaanaaban diccoosona. (Milkkiyaasa 3:16 nabbaba.) Yihooway “eta woosaa ezggees.” (1 PHe. 3:12) Nuuni maaduwaa koyidi woossiyo wode, Yihooway siiqiya aawaadan loytti ezggees. Hegaa gishshau, nuuni ‘ubba wode Xoossaa woossana’ bessees. (Roo. 12:12) Xoossay maaddana xayikko, nuuni kaymida Kiristtaane gididi deˈana danddayokko. Alamee keehi unˈˈettiyo gishshau, nurkka hegaa xoonanau woy eqettanau danddayokko. Nuuni woosan genccana xayikko, Xoossay nuuyyo ubbatoo immanau koyiyoonne immana danddayiyo wolqqaa demmokko. Neeni ammanettida laggiyaara haasayiyoogaadan Yihoowakko woossay? Neeni kaseegaappe loˈˈo ogiyan woossana danddayay?—Erm. 16:19.

13. Ayyaanaaban diccanau, nu mala Kiristtaanetuura shiiqana koshshiyoy aybissee?

¹³ Yihooway ‘banan ammanettiyaageetun’ ufayttees; hegaa gishshau, Xoossaa eri simmidikka, a eriya haratuura ubbatoo shiiqanau koyoos. (Naho. 1:7) Hidootaa qanxxanaadan oottiyaabay kumido ha alamiyan, minttettiya nu ishanttuuranne michonttuura wodiyaa aattiyoogee eratetta. Yaatiyoogee goˈˈiyoy aybiinee? ‘Siiqettanaadaaninne loˈˈo oosuwaa oottanaadan’ nena minttettiyaageeta gubaaˈiyan demmaasa. (Ibr. 10:24, 25) Gubaaˈiyan deˈiyaageetuura wodiyaa aattana xayikko, PHauloosa zoriyaa oosuwan peeshshana danddayokko. Hegaa gishshau, gubaaˈe shiiquwaa ubbatoo shiiqa; qassi shiiquwan ne qofaa yoota.

14. Nuuni ubbatoo nagaraappe simmananne laamettana koshshiyoy aybissee?

¹⁴ Nuuni Kiristtaane gidanau nagaraappe simmida; qassi laamettida. SHin, nuuni ubbatoo nagaraappe simmana koshshees. Nuuni polo asa gidenna gishshau, xaaxetti uttidi dukkanau naagiya shooshshaadan, nagaray nu giddon geemmi uttiis. (Roo. 3:9, 10; 6:12-14) Nu balaa sheneho giyoogaappe, ubbatoo naagettiyaageeta gidoos. Nuuni nagaraa xoonanaunne laamettanau wozanappe baaxetiyo wode, Yihooway nubaa danddayiyoogee ufayssiyaaba. (Pili. 2:12; 2 PHe. 3:9) Ne goˈˈa xallau ne wodiyaanne ne wolqqaa wurssiyoogaappe, hegaa Yihoowau haggaazanau goˈetta. Issi michiyaa hagaadan gaasu: “Taani tumaa tamaaraydda diccidaba gidikkonne, Yihoowabaa darotuugaappe dummatiyaabaa qoppaydda diccaas. I keehi yashshiyaagaa gidiyo gishshau, taani a mule ufayssana danddayennabadan qoppaas.” A Yihoowaara dabbotidabadan qoppabeykku; qassi darotoo nagaraa oottaasu. A hagaadan gaasu: “Taani nagaraa oottidoy Yihoowa siiqenna gishshataassa gidennan, a loytta erabeenna gishshataassa. SHin, darotoo wozanappe woossa simmada, laamettiyoogaa doommaas.” A gujjadakka hagaadan gaasu: “Yihooway taani oottanau koshshiyaabaa bessiyoogan, taani kayan kayan metuwaa loddan xoonanaadan maaddidi, guutta naˈaadan tana kaalettidoogaa akeekaas.”

15. Yesuusinne a Aaway xeelliyoobay aybee?

¹⁵ Mishiraachuwaa “ubba asau yootite.” PHeexiroosinne kiitettida harati maalaaliyaabay oosettin qasho keettaappe kiyi simmin, Xoossaa kiitanchay etau hegaadan giis. (Oos. 5:19-21) Nuuni akeekan xeellana koshshiya harabay saaminttan saaminttan haggaaziyoogaa. Yesuusinne a Aaway nu ammanuwaakka nu haggaazuwaakka akeekoosona. (Ajj. 2:19) Nuuni haggaazuwaa nu deˈuwan xoqqu oottidi xeelloos.

16. Nu huuphiyaa Yihoowau geppidoogaa wotti denttidi qoppiyoogee loˈˈo gididoy aybissee?

¹⁶ Ne huuphiyaa Yihoowau geppidoogaa wotta denttada qoppa. Nuussi deˈiya aybippenne keehi alˈˈobay Yihoowa dabbo gidiyoogaa. I baageeta erees. (Isiyaasa 44:5 nabbaba.) Yihoowaara neessi deˈiya dabbotay ay malakko qora; qassi he dabbotaa minttanau  woossa. Hegaara gayttidaagan, neeni xammaqettido gallassaa hassaya. Yaatiyoogee, neeni xammaqettidoogee ne deˈuwan neeni kuuyido aybippenne aadhiyaabau leemiso gidiyoogaa hassayanaadan maaddees.

17. Nuuni Yihoowa dabbo gididi deˈanau genccana koshshiyoy aybissee?

¹⁷ PHauloosi Galaatiyaa Kiristtaanetussi xaafido dabddaabbiyan gencciyoogee koshshiyoogaa yootiis. (Gal. 6:9) Hegee ha wodiyan deˈiya Kiristtaanetussikka keehi koshshiyaaba. Nena paacee gakkana; shin Yihooway nena maaddana. Geeshsha ayyaanaa demmanau ubbatoo woossa. Yihooway ne azzanuwaa ufayssan, qassi ne tuggaa sarotettan laammiyo wode, neeni woppu gaana. (Maa. 7:7-11) Ane hagaa qoppa: Yihooway kafuwau qoppikko, a siiqiyaanne ne huuphiyaa ayyo geppida neessi hegaappe keehi aattidi qoppennee? (Maa. 10:29-31) Unˈˈettanaadan oottiya aybinne nena gakkikko, mule guyye gooppa; mule hidootaa qanxxoppa. Yihoowan erettido gishshau, keehi maalaalissiya anjjuwaa demmida!

18. ‘Xoossaa eradasa’; yaatin, haˈˈi ay oottanau koyay?

¹⁸ Yaatiyo gishshau, neeni mata wode Xoossaa erada xammaqettidaba gidikko, yaatin haˈˈi ay oottuutee? Ayyaanaaban kayma gidada, Yihoowa ubbatoo loytta era. Neeni daro layttappe kase xammaqettidaba gidikko, yaatin haˈˈi ay oottuutee? Yihoowa loyttada eriyoogaa aggoppa; qassi ubbatoo ayyaanaaban dicca. Neeni, ‘Yihoowa loyttada erays, qassi aara dabbotaa yaa minttana koshshenna’ gaada qoppenna mala naagetta. Hegaadan qoppiyoogaappe, nuna siiqiya Aawanne Dabbo gidida Xoossaa Yihoowaara dabbotaa ubbatoo minttanau, nuuni ubbay ha huuphe yohuwan beˈidobata issi issitoo zaarettana koshshees.—2 Qoronttoosa 13:5, 6 nabbaba.