1, 2. (a) ‘Minnidi woossiyoogee’ keehi koshshiyoy aybissee? (b) Woosaara gayttidaagan nuna oychana koshshiyo oyshati awugeetee?

KASE qammi qammi oottida issi oosanchay, “Qammi beegotti uttanau keehi wayssiyoy wonttimaatta heeraana” yaagiis. Kumetta qammaa beegotti uttana koshshiyoogeeti ha qofaa maayennan waayi aggana. Ha wodiyan deˈiya Kiristtaaneti daro wodiyaa takkida Seexaanaa iita alamiyaa qammaa xumay leelido wodiyan deˈiyo gishshau, etakka hegaa mala metoy gakkees. (Roo. 13:12) Wodee wuriichido ha saatiyan xiskkiyoogee keehi iitaba! Nu “wozanaa qofai” payya gidiyoogeenne ‘minnidi woossanaadan’ Geeshsha Maxaafay zoriyoobaa nuuni siyiyoogee keehi koshshiyaaba.—1 PHe. 4:7.

² Nuuni Seexaanaa alamee xayanau matido wodiyan deˈiyo gishshau, hagaadan nuna oychana koshshees: ‘Taani ay keena minnada woossiyaanaa? Ubba qommo woosaa woossiyaanaa, qassi muletoo woossiyaanaa? Taani haratuyyo ubbatoo woossiyaanaayye, taassi koshshiyaabaanne taani koyiyoobaa xallaa darotoo woossiyaanaa? Ta atotettau woosay ay keena koshshiyaabee?’

3. Woosa qommotuppe amaridaageeti awugeetee?

³ Kiitettida PHauloosi Efisoona Kiristtaanetussi xaafido dabddaabbiyan ‘ubba qommo woosaabaa’ yootiis. (Efi. 6:18, NW) Nuussi koshshiyaabaa kunttanaadaaninne metuwaappe kiyanaadan maaddana mala Yihoowakko darotoo woossana danddayoos. ‘Woosaa siyiyaagee’ nuuni maaduwaa koyidi woossiyo woosaa wozanappe siyees. (Maz. 65:2) SHin, nuuni woossiyo wode nuuyyo koshshiyaabaa kanchiya oychana bessenna. Nuuni Yihoowa sabbana, galatananne akko mintti woossana bessees.

4. Nuuni woossiyo wode darotoo Yihoowa sabbana koshshiyoy aybissee?

⁴ Nuuni woossiyo wode Yihoowa sabbana koshshiyo daro gaasoy deˈees. Leemisuwau, ‘a wolqqaama  oosotubaanne’ ‘ubbaappe aadhdhiya a gitatettaabaa’ qoppiyoogee nuuni a sabbanaadan denttettees. (Mazamure 150:1-6 nabbaba.) * Mazamure shemppo 150⁠y usuppun paydotun nuuni Yihoowa sabbanaadan 13too zorees. Hara mazamuriyaa xaafidaagee, “Ne xillo pirddaa gishshau, taani nena gallassan laapputon galatais [“sabbays,” NW]” yaagidi yexxido wode, Yihoowa keehi siiqiyoogaa bessiis. (Maz. 119:164) Yihooway sabbana bessiyo Xoossa. Yaatiyo gishshau, nuuni woossiyo wode “gallassan laapputon,” hegeekka darotoo a sabbana koshshees.

5. Woossiyo wode galatiyoogee nuna waati naagii?

⁵ Galatiyoogee keehi koshshiya hara qommo woosa. PHauloosi Piliphisiyuusa kataman deˈiya Kiristtaaneta, “Xoossaa intte woossiyo woosa ubban a keehi galatiiddi, inttena koshshiyaabaa ubbau woossiteppe attin, issibaukka hirggoppite” yaagidi zoriis. (Pili. 4:6) Nuuni asay ‘galatennaagaa’ gidido wurssetta gallassan deˈiyo gishshau, alamiyaa asaa mala gidennaadan, woossiyo wode Yihoowa wozanappe galatiyoogee keehi koshshiyaaba. (2 Xim. 3:1, 2) Alamiyan asay galatennaadan oottiya ayyaanay kumiis. Nuuni naagettana xayikko, he ayyaanay nuna qohana danddayees. Woossiyo wode Xoossaa galatiyoogee nuuni ufayttanaadan oottees; qassi ‘zuuzummennaadaaninne amassalennaadan’ naagees. (Yih. 16) Hegaa bollikka, so asaa ayssiyaageeti bantta soo asaara woossiyo woosan Yihoowa galatiyo wode, eta maccaasatinne eta naati galatanaadan minttettoosona.

6, 7. Minttidi woossiyoogaa giyoogee woygiyoogee, qassi nuuni Yihoowakko mintti woossana danddayiyo yohoti aybee?

⁶ Mintti woossiyoogee keehi qofissidabaa demmanau wozanappe woossiyoogaa. Nuuni Yihoowakko mintti woossana danddayiyo yohoti aybee? Nuna yedetay gakkiyo wode woy woriya harggee oyqqiyo wode mintti woossana danddayoos. Hegaa mala wodiyan, nuuni Xoossaakko minttidi woossiyoogee erettidaagaa. SHin, nuuni Yihoowakko mintti woossana danddayiyoy hagaa mala wode xallaanee?

⁷ Yesuusi ba tamaarissido leemiso woosan Xoossaa sunttaabaa, A Kawotettaabaanne A sheniyaabaa woygidaakko akeeka. (Maatiyoosa 6:9, 10 nabbaba.) Ha alamiyan iitatettay kumiis; qassi kawotettati bantta ayssiyo asatussi galla galla koshshiyaabaakka kunttana danddayibookkona. Hegaa gishshau, nuuni saluwan deˈiya nu Aawaa sunttay geeyanaadaaninne a Kawotettay ha saˈaappe Seexaanaa haaruwaa xayssanaadan woossana koshshees. Ha wodee Yihoowa shenee saluwan hanidoogaadan saˈankka hananaadan minttidi woossiyo wode. Yaatiyo gishshau, nuuni ubba qommo woosaa woossiiddi minnidi deˈana koshshees.

8, 9. PHeexiroosinne kiitettida harati xiskkido gishshau nuuni eta bolli pirddana koshshennay aybissee?

⁸ Kiitettida PHeexiroosi Kiristtaaneti ‘minni woossanaadan’ zorikkonne, baa giishin issitoo i minni woossibeenna. Yesuusi Geetesemaane giyo ataakiltte sohuwan woossiyo wode xiskkida erissiyo ashkkaratuppe issoy PHeexiroosa. Yesuusi ‘naaganaadaaninne [“aggennan,” NW] Xoossaa woossanaadan’ yooti simminkka, eti i yootidoogaadan oottibookkona.—Maatiyoosa 26:40-45 nabbaba.

⁹ SHin, PHeexiroosinne kiitettida harati beegotti uttibeenna gishshau nuuni eta bolli pirddiyoogaappe, he gallassi eti keehi daafuridoogaa hassayana koshshees. Eti Paasikaa Baalaa giigissidi, he galla omarssi  bonchidosona. Hegaappe simmin, Yesuusi sinttappe ba hayquwaa hassayiyo maaraa essidi Godaa Kahuwaa doomissiis. (1 Qor. 11:23-25) Eti “mazamuriyaa yexxidoogaappe guyyiyan,” Yerusalaame katamaa xuntta ogiyaara hemettidi, guuttaa zarddaˈidi deˈiya “Dabira Zaite giyo deriyaa biidosona.” (Maa. 26:30, 36) He wode saˈay bilahe gidennan aggenna. Nuunikka he galla qammi Geetesemaane ataakiltte sohuwan deˈiyaakko xiskkennan aggokko. Yesuusi i kiittidoogeeti daafuridaageeta boriyoogaappe siiquwan, “Ayyaanai giigi uttiis; shin ashoi daafuranchcha” yaagiis.

10, 11. (a) PHeexiroosi Geetesemaane ataakiltte sohuwan hanidabaappe ay tamaaridee? (b) PHeexiroosabaappe ay tamaaray?

¹⁰ PHeexiroosi Geetesemaane ataakiltte sohuwan xiskkidoogee zilˈˈettanaadan oottida keehi koshshiyaabaa tamaaranaadan maaddiis. Hegaappe guuttaa kasetidi Yesuusi, “Hachchi qammi intte ubbai tana yeggi bayidi baqatana” yaagiis. Yaagin, PHeexiroosi, “Eti ubbati nena yeggi bayidi baqatikkokka, taani nena mulekka yeggikke” yaagiis. SHin, Yesuusi PHeexiroosi bana heezzutoo kaddanaagaa yootiis. PHeexiroosi Yesuusi giidobaa ammanibeenna gishshau, “Taani harai atto, nenaara issippe haiqqiyaakkokka, nena mulekka kaddikke” yaagiis. (Maa. 26:31-35) Gidikkokka, Yesuusi yootidoogaadan, PHeexiroosi a kaddiis. PHeexiroosi ay oottidaakko akeekidi keehi azzanido gishshau, “mishettidi yeekkiis.”—Luq. 22:60-62.

¹¹ PHeexiroosi banan keehippe ammanettana bessennaagaa he hanotaappe tamaariis. Hegaara gayttidaagan woosay PHeexiroosa maaddidoogee erettidaba. ‘Minni woossanaadan’ zoriday PHeexiroosa gidiyoogaa nuuni akeekana koshshees. Geeshsha ayyaanay denttettin i zorido he zoriyaa oosuwan peeshshiyoo? Hegaa bollikka, ‘aggennan woossiyoo,’ qassi yaatiyoogan Yihoowan ammanettiyoogaa bessiyoo? (Maz. 85:8) Kiitettida PHauloosi, “Bau eqqidobaa milatiyo urai ooninne kunddennaadan, bana naago” yaagidi zoridoogaakka hassayiyaageeta gidoos.—1 Qor. 10:12.

12. Nahimee nuuyyo loˈˈo leemiso gidiyoy aybissee?

¹² Ichashantto xeetu layttan K.K., Parsse Kawuwaa Arxxekssiisassi eessaa tigiya Nahimiyaabaa qoppa. Minttidi woossiyoogan Nahimee nuuyyo loˈˈo leemiso gidees. Yerusalaamen deˈiya Ayhudatu metuwaa gishshau, i ‘daro gallassaa xoomiiddi, Xoossaa woossiis.’ (Nah. 1:4) Arxxekssiissi i azzanidoy aybissakko oychido wode, Nahimee  ‘saluwaa Xoossaa woossiis.’ (Nah. 2:2-4) Hegee ay demissidee? Yihooway a woosaa siyiis; qassi ba asaa maaddiyaabay hananaadan oottiis. (Nah. 2:5, 6) Hagee Nahimiyaa ammanoy keehi minnanaadan oottidoogee qoncce!

13, 14. Nuuni ammanuwan minnidi Seexaanay nuna hidootaa qanxxissanau maliyo wode eqettanau ay oottana bessii?

¹³ Nuuni Nahimiyaagaadan aggennan woossiyoogee mino ammanoy deˈiyoogeeta gidanaadan maaddees. Seexaanay meqettaa iita; qassi darotoo i nuna qohiyoy nuuni daafuriyo wodiyaana. Leemisuwau, nuuni sahettiyaaba woy unˈˈettiyaaba gidikko, aginan aginan haggaazuwan nuuni aattiyo wodiyaa Xoossay laafabadan xeellees giidi qoppiyoogaa doommana danddayoos. Nuuppe issoti issoti nu deˈuwan hagaappe kase hanidabaa gaasuwan unˈˈettiyaageeta gidana danddayoos. Seexaanay nuuni aynne pattokko giidi qoppanaadan koyees. I nuuni hegaadan qoppidi ammanuwan shugganaadan oottanau koyees. Gidikkokka, nuuni ‘minnidi woossikko,’ ammanuwan minnidi deˈana danddayoos. “Xalahe halaqai dafidi yeddiyo wonddafiyaa tama ubbaa toissanau, [ammanoy] ubba wode gonddalledan” nuna maaddees.—Efi. 6:16.

¹⁴ Nuuni ‘minnidi woossikko,’ qoppennan gakkiya paaciyan kunddokko. Metoynne paacee nuna gakkiyo wode, Nahimiyaa leemisuwaa kaallidi sohuwaara Xoossaakko woossiyaageeta gidoos. Nuuni paaciyaa eqettidi ammanuwan minni deˈananne metuwan genccana danddayiyoy Yihooway maaddiyo wode xallaana.

15. Haratuyyo woossiyoogaara gayttidaagan nuna woygidi oychana koshshii?

¹⁵ Yesuusi PHeexiroosa ammanoy bayennaadan ayyo Xoossaa woossiis. (Luq. 22:32) Koyro xeetu layttan deˈida Kiristtaanee  Eppaafiri Yesuusa leemisuwaa kaallidi Qolasiyaasan deˈiya ba ishanttussi Xoossaa mintti woossiis. PHauloosi etau, “I intte Xoossan minnidi eqqanaadaaninne Xoossai koyiyoobai ubbai aibakko eridi, poli ammananaadan, ubba wode Xoossaa mintti woossees” yaagiis. (Qol. 4:12) Nuna kaallidi deˈiyaagaadan giidi oychana koshshees: ‘Alame yuushuwan deˈiya ta ishanttussi woossiyaanaa? Meretay gattiyo daafabaa gaasuwan qohettida ishanttuyyo darotoo woossiyaanaa? Yihoowa dirijjitiyan gita aawatettay deˈiyoogeetuyyo taani woossoosappe ay keena wodee aadhidee? Gubaaˈiyan deˈiya metootiyaageetuyyo mata wode woossidanaa?’

16. Nuuni haratuyyo woossiyoogee keehi koshshiyaabee? Qonccissa.

¹⁶ Nuuni haratussi Xoossaa Yihoowa woossiyoogee eta keehi maaddana danddayees. (2 Qoronttoosa 1:11 nabbaba.) Yihooway ba ashkkaratuppe dariya baggay darotoo woossido gishsha xallau issibaa oottana koshshennaagee tuma. SHin, i eta woosaa zaariyo wode eti issoy issuwau wozanappe qoppiyoogaa beˈiyoogee a ufayssees. Yaatiyo gishshau, haratuyyo woossiyo maataa nuuni xoqqu oottidi xeellana koshshees. Nuuni Eppaafiraagaadan nu ishanttussinne michonttussi minttidi woossiyoogan, eta wozanappe siiqiyoogaanne etau qoppiyoogaa bessana koshshees. Yaatiyoogee nuuni keehi ufayttanaadan oottees; ayssi giikko, “ekkiyaagaappe immiyaagee” keehi ufayttees.—Oos. 20:35.

17, 18. ‘Minnidi woossiyoogee’ nuna waati maaddii?

¹⁷ PHauloosi, “Qammai aadhdhanau hanees; gallassai matattiis” yaagidi yootanaappe kase, “Xiskkuwaappe intte beegottiyo saatee ha77i gakkido gishshau, ha wodiyaa akeekite; aissi giikko, nuuni koiro ammaniyo wodeppe, nuuni attiyo wode[e] ha77i nuukko matattiis” yaagiis. (Roo. 13:11, 12) Xoossay ehanau qaalaa gelido ooratta alamee matattiis; qassi nu atotettay nuuni qoppiyoogaappe keehi matattiis. Nuuni ayyaanaaban xiskkana bessenna; qassi alamiyan deˈiya nu qofaa shaakkiyaabay nuuni Yihoowakko woossanau wode xayanaadan oottenna mala naagettana koshshees. ‘Minnidi woossiyaageeta’ gidoos. Yaatiyoogee nuuni Yihoowa gallassaa naagishin, nu “de7oi geeshshanne Xoossaa milatiyaagaa” gidanaadan maaddees. (2 PHe. 3:11, 12) Hegaadan deˈiyoogee nuuni ayyaanaaban beegottidi deˈiyoogaanne ha iita alamee xayiyo wodee matidoogaa ammaniyoogaa bessees. Hegaa gishshau, ‘ubba wode Xoossaa woossiyaageeta’ gidoos. (1 Tas. 5:17) Asi baynnasan woossiyoogan Yesuusa leemisuwaa kaalliyaageeta gidoos. Nuuni ubbay Yihoowakko muletoo woossikko, akko kaseegaappe aaruwan shiiqoos. (Yaaq. 4:7, 8) Hegee keehi gita anjjo!

¹⁸ Geeshsha Maxaafay hagaadan gees: “Yesuusi sa7an de7iyo wode, bana haiquwaappe ashshanau danddayiya Xoossaa keehi yeekkidinne afuxxidi woossiisinne oichchiis; Xoossai a woosaa siyidoogee, i bana toochchidoogaassanne bau yayyidoogaassa.” (Ibr. 5:7) Yesuusi minttidi woossiis; qassi saˈan deˈiyo wode hayqqana gakkanaassi Xoossau ammanettidi deˈiis. Hegaappe denddidaagan, Yihooway ba siiqiyo Naˈaa hayquwaappe denttidi, saluwan xayenna deˈuwaa immidi woytiis. Nuunikka sinttappe ayba paacee gakkikkonne, saluwan deˈiya nu Aawaassi ammanettiyaageeta gidana danddayoos. Nuuni ‘minnidi woossikko,’ merinaa deˈuwaa woytuwaa demmana danddayoos.