1, 2. (a) Qolasiyaasa gubaaˈiyaa issippetettay moorettana hanidoy aybissee? (b) Qolasiyaasa gubaaˈee issippetettaa naagidi deˈanaadan maaddida zoree awugee?

KOYRO xeetu layttan deˈiya Qolasiyaasa gubaaˈiyaa issippetettay moorettana haniis! He gubaaˈiyan deˈiya issoti issoti Muuse Higgiyaa kaallana koshshees giidi tamaarissiyoogan shaahotettaa medhidosona. Harati qassi deˈuwan ufayttana koshshenna yaagidi tamaarissidosona. PHawuloosi hegee bessenna iita qofaa gidiyoogaa akeekissanawu, “Kiristtoosappe gidenna timirttiyan, ha sa7aa haariya ayyaanatu timirttiyaaninne asappe yiida eratettan, qassi mela cimuwan inttena ooninne omooddenna mala naagettite” yaagiis.—Qol. 2:8.

² He wode deˈiya ayyaanan tiyettida Kiristtaaneti ‘ha saˈaa woga’ gididabata qoppiyaaba gidikko, Xoossaa naata gidiyo maataa koyibookkona giyoogaa. (Qol. 2:20-23) Eti Xoossaara deˈiya boncho dabbotaa mintti naagana mala maaddanawu PHawuloosi, “Saluwan de7iyaagaa intte qoppanaappe  attin, sa7an de7iyaagaa qoppoppite” yaagidi zoriis. (Qol. 3:2) Ee, Kiristtoosa ishati eta “saluwan giigidi naagiya” moorettenna laata gidida bantta hidootaa demmanawu ubba wode qoppana koshshees.—Qol. 1:4, 5.

3. (a) Ayyaanan tiyettida Kiristtaaneti ubba wode qoppiyo hidootay awugee? (b) Ha huuphe yohuwan beˈana oyshati awugeetee?

³ Ha wodiyan deˈiya ayyaanan tiyettida Kiristtaanetikka ubba wode saluwan deˈiya Xoossaa Kawotettaanne Kiristtoosaara issippe “laattana” hidootaa qoppoosona. (Roo. 8:14-17) Saˈaa laattanawu hidootiyaageeti shin? PHawuloosa zoree eta waati maaddana danddayii? ‘Hara dorssati’ “Saluwan de7iyaagaa” qoppiyoogaa ayba ogiyan bessana danddayiyoonaa? (Yoh. 10:16) Abrahaaminne Muusee meto wodiyankka saluwan deˈiyaagaa ubba wode qoppidosona. Nuuni eta leemisuwaa waati kaallana danddayiyoo?

4. Hara dorssati saluwan deˈiyaagaa waati qoppana danddayiyoonaa?

⁴ Hara dorssati saluwan deˈanawu hidootennaba gidikkokka, etikka ubba wode saluwan deˈiyaagaa qoppoosona. Waatidi? Bantta deˈuwan Xoossaa Yihoowanne a Kawotettaara gayttidabaa kaseyiyoogaana. (Luq. 10:25-27) Nuuni hegaadan oottanawu Kiristtoosa leemisuwaa kaalloos. (1 PHe. 2:21) Koyro xeetu layttan deˈiya Kiristtaaneti worddo timirttee, asaappe yiida eraynne duretanawu koyiyo qofay aakkido wodiyan deˈidosona. Ha alamiyankka hegaa malabay kumiis. (2 Qoronttoosa 10:5 nabbaba.) Nuuni Yesuusa leemisuwaa kaallidi, Yihoowaara deˈiya dabbotaa moorana danddayiyaabaappe naagettana koshshees.

5. Miishshaara gayttidaagan nu qofaa waati qorana danddayiyoo?

⁵ Ha alamiyan deˈiya asay duretanawu koyiyoogaadan nuunikka qoppana koshshii? Nuuni dosiyoobay darotoo nu qofaaninne nu oottiyooban qonccees. Yesuusi, “Ne wozanai ne miishshai de7iyoosan de7ana” yaagiis. (Maa. 6:21) Nu wozanan deˈiyaabaa akeekanawu, issi issitoo nuna qoriyoogee loˈˈo. Nena hagaadan oycha: ‘Miishshaara gayttidabaa qoppiyoogan ay keena wodiyaa wurssiyaanaa? Loˈˈo oosuwaa oyqqanawu woy injje deˈuwaa deˈanawu qoppiyoogan daro wodiyaa wurssiyaanaayye woy ubba wode ayyaanaabaa qoppanawu baaxetiyaanaa?’ (Maa. 6:22) Nuuni ‘saˈan miishsha dagayanawu’ qoppiyaaba gidikko, Yihoowaara deˈiya dabbotaa moorana danddayiyoogaa Yesuusi yootiis.—Maa. 6:19, 20, 24.

6. Asatettaa amuwaa waatidi xoonana danddayiyoo?

⁶ Nuuni nagarancha gidiyo gishshawu, darotoo balabaa qoppoos. (Roome 7:21-25 nabbaba.) Nuna Xoossaa ayyaanay maaddennaba gidiyaakko, “xumaa oosuwaa” oottana danddayoos. He oosotuppe amaridaageeti ‘yettaanne mattuwaa, shaaramuxiyoogaanne shaaramuxanawu qaaqqatiyoogaa.’ (Roo. 13:12, 13) “Sa7an de7iyaagaa” woykko nu asatettaa ufayssiyaabaa eqettanawu nuuni ubba wode saluwan deˈiyaagaa qoppana bessees. Hegaadan oottanawu baaxetana koshshees. Kiitettida PHawuloosi “Ta bollaa yimppada haarissais” yaagidoy hegaassa. (1 Qor. 9:27) Nuunikka keehi baaxetana koshshees. Kallidi ‘Xoossaa ufayssida’ ammanettida naaˈˈu asatu leemisuwaa ane beˈoos.—Ibr. 11:6.

7, 8. (a) Abrahaaminne Saara genccido metoy aybee? (b) Abrahaami ubba wode ay qoppidee?

⁷ Abrahaami ba so asaara Kanaane biitti  baana mala Yihooway azazido wode, i eeno giis. Abrahaami ammanettidi azazettido gishshawu, “Taani nena gita kawotetta oottana; qassi taani nena anjjana” yaagidi Yihooway aara maacettiis. (Doo. 12:2) SHin daro layttay aadhi simminkka, Abrahaaminne Saara naˈa yelibookkona. Yihooway Abrahaamayyo gelido qaalaa dogidee? Hegaa bolli qassi Kanaanen duussay injjetenna. Abrahaaminne a keettaa asay Masphexoomiyan deˈiya dure kataman, Uuran deˈiya bantta soonne bantta dabbota aggidi biidosona. Eti Kanaane gakkanawu 1,600 kilo meetiriyaa biidi, yan dunkkaaniyan deˈidosona, issi issitoo koshatidosonanne bonqqettidosona. (Doo. 12:5, 10; 13:18; 14:10-16) SHin eti Uuran deˈiya injje duussaa amottidi guyye simmanawu koyibookkona!—Ibraawe 11:8-12, 15 nabbaba.

⁸ Abrahaami “sa7an de7iyaagaa” qoppiyoogaappe “GODAA ammaniis.” (Doo. 15:6) Ee, i saluwan deˈiyaagaa qoppido gishshawu, Xoossay gelido qaalay polettanaagaa naagiis. Hegaa gishshawu, Ubbaappe Xoqqiya Xoossay Abrahaamayyo qonccidi, “Saluwaa pude xeella; neeni xoolintteta qoodanau danddayikko qooda; ne zerettaikka hagaa keena gidana” yaagidi yootido wode i ba ammanuwan anjjettiis. (Doo. 15:5) Hegee a ay keena minttettideeshsha! Abrahaami xoolinttiyan kumida saluwaa xeellido wode ubban, Yihooway a zerettaa corayanawu gelido qaalaa hassayidoogee qoncce. Xoossay keerido wodee gakkin, i giidoogaadan Abrahaami naˈaa yeliis.—Doo. 21:1, 2.

9. Nuuni Abrahaama leemisuwaa kaalliyoogee Xoossaa oosuwaa mishshettidi oottanaadan waati minttettii?

⁹ Nuunikka Abrahaamaagaadan, Xoossay gelido qaalay polettanaagaa naagoos. (2 PHe. 3:13) Nuuni ubba wode saluwan deˈiyaagaa qoppennaba gidikko, Xoossay gelido qaalay polettennan takkidabadan qoppidi ayyaanaabaa oosuwaa mishshettidi oottennan aggana danddayoos. Leemisuwawu, neeni hagaappe kase aqinye gidada haggaazanawu woy Yihoowayyo loyttada oottanawu ne goˈˈaa aggadii? Neeni hegaadan haggaazidoogee ufayssiyaaba. Haˈˈi shin? “Abrahaami Xoossai lo77o baasuwan hayyottidi keexxido katamaa” naagidoogaa hassaya. (Ibr. 11:10) I “Xoossaa ammaniis; Xoossai hegaa ayyo xillotettan qoodiis.”—Roo. 4:3.

10. Muusee ayba ogiyan diccidee?

¹⁰ Ubba wode saluwan deˈiyaagaa qoppida haray Muusa. I yelagatettan “Gibxxetu aadhdhida eratettaa ubbaa” tamaariis. Hegee hara asati tamaariyo timirtte mala gidenna. He wode Gibxxee alamiyan wolqqaama kawotetta; qassi Muusee kawo keettan deˈees. Muusee he xoqqa timirttiyaa tamaarido gishshawu, i “qaalaaninne oosuwan wolqqaama asa” gididoogee garamissenna. (Oos. 7:22) Hegee i ubbabay injjetido asa gidanaadan oottana danddayiyoogaa qoppa! SHin Muusee keehi gitabaa, hegeekka Xoossay koyiyoobaa oottanawu qoppiis.

11, 12. Muusee xoqqu oottidi xeellido timirttee awugee, hegaa waati eriyoo?

¹¹ Muuse ayyiyaa Yokebeeda i naatettan deˈishin Ibraawetu Xoossaabaa tamaarissaasu. Muusee Yihoowabaa eridobaa hara ay duretettaappekka xoqqu oottidi xeelliis. Hegaa gishshawu, i kawo keettan demmana danddayiyo duretettaanne maataa aggibayiis. (Ibraawe 11:24-27 nabbaba.) Muusee ayyaanaabaa tamaaridobaynne Yihoowa ammaniyoogee i saluwan deˈiyaagaa qoppanaadan denttettiis.

¹² Muusee he wode keehi xoqqa timirttiyaa tamaariis; shin i hegaa Gibxxen gita giyo oosuwaa oottanawu, hayttatanawu  woy duretanawu goˈettidee? Goˈettibeenna. I, “Gibxxe kawuwaa na7ee na7aa geetettanaagaa ixxidoogee ammanuwaana. Nagaran Muusee guutta wodiyaa ufaittanaagaappe, Xoossaa asaara waayettanaagaa dooriis.” Muusee ayyaanaabaa tamaaridobaa Yihoowa oosuwaa oottanawu goˈettiis.

13, 14. (a) Yihooway immido oosuwawu giigettanaadan Muusa maaddidabay aybee? (b) Muuseegaadan nuuni ay oottana koshshii?

¹³ Muusee Yihoowanne A asaa keehi siiqees. Ayyo layttay 40 gidido wode, i Xoossaa asaa Gibxxe aylletettaappe kessanawu giigidabadan qoppiis. (Oos. 7:23-25) SHin Yihooway awu he aawatettaa immanaappe kase, Muuseyyo issibay paccidoogaa akeekiis. I ba huuphiyaa kawushshiyoogaa, danddayaa, ashkketettaanne ba huuphiyaa naagiyoogaa tamaarana koshshees. (Lee. 15:33) I sinttaappe bana gakkana wolqqaama metuwawu giigettanaadan maaddiyaabaa tamaarana koshshees. Muusee dorssaa heemmiiddi takkido 40 layttan ha eeshshata tamaariis.

¹⁴ Muusee tamaaridobay a maaddidee? Ee, Geeshsha Maxaafay “Muusee biittan sa7an ubban de7iya asaa ubbaappe aadhdhiya ashkke asa” gidiyoogaa yootees. (Qoo. 12:3) I ba huuphiyaa kawushshiyoogaa tamaaridoogee, dumma dumma asaanne eta wolqqaama metuwaa danddayan oyqqanaadan maaddiis. (Kes. 18:26) Nuunikka “daro waayiyaa” aadhidi Xoossay ehiyo xillotettay kumido ooratta alamiyan deˈanawu loˈˈo eeshshay deˈiyoogeeta gidana koshshees. (Ajj. 7:14) Sohuwaara yiillotoosona giyoogeeta gujjin, nuuni ubba asaara saruwan deˈana danddayiyoo? Kiitettida PHeexiroosi ba mala Kiristtaaneta, “Asa ubbaa bonchchite. Intte ishantta siiqite” yaagido zoriyaa nuuni kaallana koshshees.—1 PHe. 2:17.

15, 16. (a) Nuuni ubba wode suure gididabaa qoppana koshshiyoy aybissee? (b) Kiristtaaneti ubba wode loˈˈo eeshshay deˈiyoogeeta gidana koshshiyoy aybissee?

¹⁵ Nuuni keehi ‘wayssiya wodiyan’ deˈoos. (2 Xim. 3:1) Hegaa gishshawu, nuuni Xoossaara deˈiya dabbotaa minttidi deˈanawu suure gididdabata qoppana koshshees. (1 Tas. 5:6-9) Nu deˈuwan heezzu ogetun hegaa waatidi bessana danddayiyaakko ane beˈoos.

¹⁶ Nu eeshshaa: PHeexiroosi loˈˈo eeshshaa goˈˈaa yootiis. I, “Kiristtoosi yiyo gallassi intte lo77o oosuwaa eti akeekidi, Xoossaa galatana mala, intte de7uwaa eta giddon loitti naagite” yaagiis. (1 PHe. 2:12) Nuuni son, ooso sohuwan, timirtte keettan, allaxxiyoosan woy haggaazuwan gidin, ubbasan nu eeshshay Yihoowa bonchissiyaagaa gidanaadan baaxetana koshshees. Nuuni nagarancha gidiyo gishshawu balabaa oottiyoogee tuma. (Roo. 3:23) SHin nuuni ubba wode ‘ammanuwaa baaxiyaa loytti baaxetiyoogan’ nu asatettaa amuwaa xoonana danddayoos.—1 Xim. 6:12.

17. Nuuni Kiristtoos Yesuusaagaa mala qofaa waani kaallana danddayiyoo? (Ha huuphe yohuwaa doomettan deˈiya misiliyaa xeella.)

¹⁷ Nu qofaa: Nuuni loˈˈo eeshshay deˈiyoogeeta gidanaadan suure qofay deˈiyoogeeta gidana koshshees. Kiitettida PHawuloosi, “Kiristtoos Yesuusan de7iya ha qofai qassi inttenankka de7anau bessees” yaagiis. (Pili. 2:5) Yesuusawu ay mala eeshshay deˈii? I ba huuphiyaa kawushshiis. Ba huuphiyaa kawushshiyoogee i ba goˈˈaa aggidi haggaazanaadan maaddiis. I ubba wode Xoossaa Kawotettaa mishiraachuwaa asawu yootanawu qoppiis. (Mar. 1:38; 13:10) Yesuusi Xoossaa Qaalaa ba tamaarissiyoobawu waanna baaso oottidi goˈettiis.  (Yoh. 7:16; 8:28) I Geeshsha Maxaafaa mintti xannaˈiyo gishshawu, appe tamaariis, ayyo exatiis, qassi appe qonccissiis. Nuuni nu huuphiyaa kawushshiyaageeta, mishshettidi haggaaziyaageetanne Geeshsha Maxaafaa minnidi xannaˈiyaageeta gidiyoogan Kiristtoosaagaa mala qofay deˈiyoogeeta gidana danddayoos.

18. Nuuni Yihoowa oosuwaa oottana danddayiyo gita ogee awugee?

¹⁸ Nuuni oottiyoobaa: Yihooway “saluwaaninne sa7an . . . de7iya ubbai Yesuusa sunttaa bonchchanau gulbbatana” mala halchiis. (Pili. 2:9-11) Yesuusi keehi bonchettidaba gidikkokka, ba Aawaa sheniyawu ba huuphiyaa kawushshidi haarettees; nuunikka hegaadan haarettana koshshees. (1 Qor. 15:28) Waanidi? ‘Asa ubbaa Yesuusa kaalliyaageeta oottanaadan’ nuuyyo imettida oosuwaa kumetta wozanaappe oottiyoogaana. (Maa. 28:19) Qassi nu shoorotanne nu ishata gujjin, “asa ubbau lo77obaa” oottanawu koyoos.—Gal. 6:10.

19. Nuuni ay oottanawu murttana koshshii?

¹⁹ Nuuni saluwan deˈiyaagaa ubba wode qoppanaadan Yihooway hassayissiyo gishshawu a keehi galatoos! Hegaadan oottanawu “nu sinttan de7iya nuuni woxxana wottaa genccidi” woxxana bessees. (Ibr. 12:1) Nuuni ubbay nu oosuwaa “Godau oottiyoogaadan, wozanappe” oottiyaageeta gidoos; yaatikko, saluwan deˈiya nu Aaway nuuni wozanappe oottiyoobaa anjjana.—Qol. 3:23, 24.