1, 2. (a) Ha wodiyan daro imattata metiyaabay aybee? (Doomettan deˈiya misiliyaa xeella.) (b) Kiitettida PHawuloosi ay hassayissidee, qassi hegee ay oyshata denttanaadan oottii?

OSEE ^[1] 30 layttappe kase, Gaana biittaappe Awurooppaa biyo wode, Yihoowa Markka gidenna. I hagaadan giis: “Daro asay taassi qoppennaagaa taani sohuwaara akeekaas. Carkkuwaa hanotaykka keehi dumma. Taani horophilee uttiyoosaappe kiyada, ta deˈuwan beˈa erenna meegoy meeggin yeekkiyoogaa doommaas.” Osee hara qaalaa eranawu baaxetiyo gishshawu, issi layttappe dariya wodiyawu haniya ooso demmana danddayibeenna. I bantta so asaappe haakkidi deˈiyo gishshawu moozotteesinne so asaa laamotees.

² Ne hanotay hegaa mala gidiyaakko harati nena waati oyqqanaadan koyiyaakko qoppa. Ne zaree ayba woy ne meray ay mala gidikkonne, Kawotettaa Addaraashan asay nena ufayttidi mokki ekkiyoogaa nashshikkii? Tumu Kiristtaaneti ‘imattata mokkiyoogaa,’ hegeekka imattatussi kehiyoogaa dogennaadan  Geeshsha Maxaafay yootees. (Ibr. 13:2) Hegaa gishshawu ane kaallidi deˈiya oyshata pilggoos: Yihooway imattata waati xeellii? Nuuni imattatuura gayttidaagan geella nu xeelaa laammana koshshiyoy aybissee? Nu gubaaˈiyan deˈiya hara biitta asati moozottennaadan waati maaddana danddayiyoo?

3, 4. Kessaabaa 23:9 maaran Xoossaa asay beni hara biitta asaa waati oyqqanaadan koyettii, qassi aybissi?

³ Yihooway ba asaa Gibxxe aylletettaappe kessi simmidi, etaara kiyida hara biitta asatu darotuyyo qarettiyoogaa bessiya higgiyaa etawu immiis. (Kes. 12:38, 49; 22:21) Hara biitta asawu deˈoy metiyaaba gidiyo gishshawu, Yihooway eta siiqeesinne etawu qoppees. Leemisuwawu, eti cakkiyaageeti aggido poshiluwaa qorana danddayoosona.—Wog. 19:9, 10.

⁴ Yihooway Israaˈeelati hara biitta asaa bonchanaadan azaziyoogaappe, etawu qarettanaadan yootiis. (Kessaabaa 23:9 nabbaba.) Eti “bete gidiyoogee aiba azzanttiyaabaakko” eroosona. Gibxxeti bantta zariyan ceeqettiyo gishshawu woy haymaanootiyaa ixxiyo gishshawu, Ibraaweti aylle gidanaappe kasekka eta lagennan aggokkona. (Doo. 43:32; 46:34; Kes. 1:11-14) Israaˈeelati hara biittan deˈiyo wode tugga deˈo deˈidosona; shin Yihooway eti bantta giddon deˈiya hara biitta asaa ‘bantta biittaa asadan’ xeellanaadan koyees.—Wog. 19:33, 34.

5. Yihoowaagaadan nuuni hara biitta asawu qoppanaadan aybi maaddanee?

⁵ Ha wodiyan, Yihooway nu gubaaˈiyan shiiqiya hara biitta asatussikka hegaadan qoppiyoogaa ammanettana danddayoos. (Zaa. 10:17-19; Mil. 3:5, 6) Hara zare gidiyo gishshawu naaqqiyoogaa woy qaalaa dummatettaa gaasuwan eta gakkiya metuwaa wotti dentti qoppikko, nuuni etawu kehiyoonne qarettiyo ogiyaa koyoos.—1 PHe. 3:8.

6, 7. Koyro xeetu layttan deˈida Kiristtaaneti coo ixxiyoogaa aggidoogaa bessiyaabay aybee?

⁶ Koyro xeetu layttan deˈida Kiristtaaneti Ayhudatu giddon meeze gidida coo ixuwaa aggidosona. PHenxxaqosxxe gallassi 33 M.Ln, Yerusalaamen deˈiyaageeti dumma dumma biittaappe yiidi mati Kiristtaane gididaageeta bantta son mokkidosona. (Oos. 2:5, 44-47) Kiristtaane gidida Ayhudati hara biittappe yiida bantta mala Kiristtaaneta siiqiyoogeenne etawu qoppiyoogee, ‘imatta mokkiyoogee’ woygiyoogaakko eti akeekidoogaa bessees.

⁷ SHin he wode issibay merettiis. Giriike qaalaa haasayiya Ayhudati bantta giddon deˈiya amˈˈeti maara oyqettibeenna gishshawu amassalidosona. (Oos. 6:1) He yohuwaa maarayanawu, ooninne naaqettenna mala kiitettidaageeti laappun attuma asata sunttidosona. He asatu ubbaa sunttay Giriiketto; hegee, kiitettidaageeti beni wode Kiristtaanetu giddon merettida metuwaa giigissana koyidoogaa bessiyaaba milatees.—Oos. 6:2-6.

8, 9. (a) Nuuni coo ixxiyoogaa woy nu zariyan ceeqettiyoogaa bessana danddayiyaabi aybee? (b) Nu wozanaappe nuuni xayssana koshshiyoobay aybee? (1 PHe. 1:22)

⁸ Nuuni akeekin aggin, nuuni ubbay issi issiban nu wogaa kaalloos. (Roo. 12:2) Hegaa bolli qassi, nu shooroti, nunaara oottiyaageeti woy nunaara tamaariyaageeti wogan, zariyan woy meran nuuppe dummatiyaageeta karidi haasayiyoogaa nuuni siyennan waayi aggana. Hegaa mala iita qofay nuna ay keena qohidee? Issi uri geella nu wogaabaa issi issi bessennabaa denttidi, nu zariyaabaa qilliicciyo wode nuuni waaniyoo?

 ⁹ Kiitettida PHeexiroosi Ayhuda gidennaageeta amarida wodiyawu ba wozanan ixxiis; shin he iita qofaa ba wozanaappe loddan loddan xayssiis. (Oos. 10:28, 34, 35; Gal. 2:11-14) Hegaadan, nuuni coo ixxiyoogaa woy nu zariyan ceeqettiyoogaa akeekikko, hegaa nu wozanaappe xayssanawu keehi baaxetana koshshees. (Koyro PHeexiroosa 1:22 nabbaba.) Nuuppe ooninne nu ooson atotettaa demmana bessennaagaa qoppana danddayoos; nu zaree ayba gidikkonne, nuuni ubbaykka nagarancha. (Roo. 3:9, 10, 21-24) Hegaa gishshawu, nuuni ooppenne aadhoos giidi qoppanaadan oottiyaabi baawa! (1 Qor. 4:7) Ba mala tiyettida Kiristtaaneta, “Hagaappe sinttau allaga woi imatta gidekketa; . . . qassi Xoossaayyo intte so asa” yaagidi zorida, kiitettida PHawuloosaagaa mala qofay nuuyyo deˈana koshshees. (Efi. 2:19) Nuuppe wogan dummatiya asaa coo ixxiyoogaa agganawu wozanappe baaxetiyoogee nuuni ooratta asatettaa maayanaadan maaddees.—Qol. 3:10, 11.

10, 11. Booˈeezi Mooˈaaba biittaa maccaasiyo Uruto Yihooway imattata xeelliyoogaadan xeelliyoogaa waati bessidee?

¹⁰ Booˈeezi Mooˈaaba biittaa maccaasiyo Uruto Yihooway imattata xeelliyoogaadan xeellidoogee qoncce. Booˈeezi ba gadiyaa xomoosanawu biido wode, ba kattaa cakkiyaageetu geeduwan poshiluwaa qoraydda minnada oottiya hara biitta maccaasiyo akeekiis. Poshilanawu iyyo maatay deˈikkonne bana poshilissanaadan oychaasu; oychin Booˈeezi iyyo kehidi a mirqqetu garssappekka poshiluwaa qoranaadan oottiis.—Uruto 2:5-7, 15, 16 nabbaba.

¹¹ Hegaappe simmin eti haasayidobay Urutibaynne hara biitta asa gidiyoogan o metiyaabay Booˈeeza qofissidoogaa bessees. Hegaa bessiya issibay, gaden oottiya attuma asay o bochenna mala yelaga maccaasatuura a peˈanaadan i yootidoogaa. Ubba qassi qaxarettidi oottiya asatuugaadan, namisiyo wode maanaadaaninne saammiyo wode uyanaadan iyyo yootiis. Hegaa bollikka, hara biittappe yiida hiyyeesa maccaasiyo Booˈeezi ba haasayiyooban kariyoogaappe, o minttettiis.—Uru. 2:8-10, 13, 14.

12. Hara biittappe mati yiida asata nu kehatettay waati maaddana danddayii?

¹² Booˈeezi Uruta ba goˈˈaa aggabayada ba bollotiyo Naaˈoomo siiqidoogaa xallan gidennan, Yihoowawu goynniyaaro gididoogankka keehi garamettiis. Booˈeeza kehatettay maccaasiyaa ‘a qefiyaa garssan attanawu yiido Israaˈeela Xoossay,’ Yihooway o aggenna siiquwaa siiqidoogaa bessiyaaba. (Uru. 2:12, 20; Lee. 19:17) Ha wodiyankka, nu kehatettay “asai ubbai” tumaa eranaadaaninne Yihooway eta ay keena siiqiyaakko akeekanaadan maaddana danddayees.—1 Xim. 2:3, 4.

13, 14. (a) Imattata Kawotettaa Addaraashan sarotanawu nuuni wozanappe baaxetana koshshiyoy aybissee? (b) Hara wogan diccidaageeta haasayissanawu metootiyoogaa waata aggana danddayay?

¹³ Hara biittappe mati yiida asata Kawotettaa Addaraashan pashkki gi sarotiyoogan kehatettaa bessana danddayoos. Kare biittappe mati yiidaageeti issi issitoo dungguuxiyoogaanne haratukko shiiqennaagaa akeekennan aggokko. Eti diccido hanotaappe woy deretettan etawu deˈiya sohuwaappe denddidaagan hara sheeshshaappe woy zariyaappe guuxxiyaabadan qoppana danddayoosona. Yaatiyo gishshawu, nuuni pashkki giidi etawu wozanappe qoppiyoogaa bessana koshshees. Ne qaalan, JW Language giyo prograamee deˈikko, mati yiidaageeta eta qaalan waata sarotanaakko tamaaranawu nena maaddana danddayees.—Piliphphisiyuusa 2:3, 4 nabbaba.

 ¹⁴ Hara wogan diccidaageeta haasayissanawu metootana danddayaasa. Metootiyoogaa agganawu, etawu nebaa issi issibaa yootana danddayaasa. Tuma gidin woy coo qoppiyoobaa gidin, inttena issuwaa issuwaappe dummayiyaabaappe issi mala gididabay daro gidiyoogaanne ubba wogan loˈˈobaykka iitabaykka deˈiyoogaa sohuwaara akeekana danddayaasa.

15. Ooratta biittan deˈuwaa meezetanawu baaxetiyaageetu hanotaa loytti akeekanawu aybi maaddana danddayii?

¹⁵ Harati gubaaˈiyan moozottennaadan maaddanawu nena, ‘Taani hara biitti biyaakko, tana waati oyqqanaadan koyiyaanaa?’ yaagada oycha. (Maa. 7:12) Ooratta biittan deˈuwaa meezetanawu baaxetiyaageeta danddayite. Koyro, eta qofaa woy eta hanotaa loytti akeekennan aggana danddayoos. SHin eti nu wogaa meezetanaadan naagiyoogaappe, eta hanotaadan eta oyqqiyoogee loˈˈo.—Roome 15:7 nabbaba.

16, 17. (a) Hara wogan diccidaageetuura laggetanawu nuuni ay oottana danddayiyoo? (b) Hara biittappe yiidi nu gubaaˈiyan deˈiyaageeta maaddiyaabaa ay oottana danddayiyoo?

¹⁶ Nuuni hara biittaabaanne wogaabaa erikko, yaappe yiida asaara haasayanawu metootennan aggana danddayoos. Nu gubaaˈiyan woy moottan deˈiya, nuuni loytti erenna asaabaa pilgganawu nu so asaa goynuwan wodiyaa bazzana danddayoos. Hara biittappe yiidaageetuura laggetiyo hara ogee eta nu son qumaa shoobbiyoogaa. Yihooway ‘Ayhuda gidenna asay ammanana mala, etawu penggiyaa dooyiis’; yaatiyo gishshawu, nuuni a leemisuwaa kaallidi ‘nunaara ammanuwan deˈiya’ imattatuyyo nu penggiyaa dooyana koshshees.—Oos. 14:27; Gal. 6:10; Iyy. 31:32.

¹⁷ Nuuni hara biittappe yiida so asaara wodiyaa aattiyoogee eti nu wogaa meezetanawu baaxetiyoogaa akeekanaadaaninne  nashshanaadan maaddees. SHin eti nu qaalaa tamaaranaadan nuuni maaddana koshshiyoogaa akeekennan aggokko. Qassi eti haniya keettaa woy oosuwaa demmanaadan maaddana danddayiya, heeran deˈiya dirijjitiyaa yootana danddayoos. Hegaadan oottiyoogee nu mala Kiristtaaniyaa keehi maaddana danddayees.—Lee. 3:27.

18. Bonchiyoogaaninne galatiyoogan hara biittappe yiidaageeti ha wodiyan o leemisuwaa kaallana danddayiyoonaa?

¹⁸ Hara biittappe yiidaageeti ooratta biittan deˈuwaa meezetanawu banttawu danddayettidabaa oottanawu koyoosona. Hegaara gayttidaagan Uruta loˈˈo leemiso gidawusu. Koyruwan, a poshiluwaa qoranawu oychiyoogan ba deˈiyo ooratta biittaa wogaa bonchiyoogaa bessaasu. (Uru. 2:7) Harati iyyo issibaa oottana bessiyaabadan, a hegee ba maata gaada qoppabeykku. Naaˈˈanttuwan, Booˈeezi iyyo kehido gishshawu a galataasu. (Uru. 2:13) Hara biittappe yiidaageeti hegaa mala loˈˈo eeshshaa bessiyo wode, he biittaa asaynne eta mala Kiristtaaneti eta bonchana danddayoosona.

19. Nu giddon deˈiya imattata mokki ekkana koshshiyoy aybissee?

¹⁹ Yihooway ba aaro kehatettan ubba biittaa asay mishiraachuwaa siyaanaadan oottido gishshawu keehi ufayttoos. Eti bantta biittan Geeshsha Maxaafaa xannaˈana, woy Yihoowa asaara laˈatettan shiiqana danddayennaageeta gidana danddayoosona. SHin eti haˈˈi nunaara shiiqana danddayiyo gishshawu eti boorasennaadan maaddana koshshees. Nuuni miishshan woy haraban eta maaddanawu wolqqi nuussi xayikkonne, etawu kehiyoogee Yihooway eta siiqiyoogaa bessiyaaba. Nuuni ‘Xoossaa milatiyo’ gishshawu, nu giddon deˈiya imattata mokki ekkanawu nuuyyo danddayettida ubbabaa oottiyaageeta gidoos.—Efi. 5:1, 2.